Päätin valita ilmiön kurssilta Vuorovaikutus ja yhteistyö (KTKP050). Ilmiön nimi on vuorovaikutus mediassa. Media käsitteeseen kuuluu laaja kirjo erilaisia viestintäkanavia, joten halusin rajata aiheen tarkemmin lasten ja nuorten vuorovaikutukseen ja ihmissuhteiden luomiseen sosiaalisessa mediassa. Ilmiö kiinnostaa minua, koska sosiaalisen median vuorovaikutuksesta kuulee paljon erilaisia mielipiteitä. Toisten mielestä sosiaalisessa mediassa ei pitäisi luottaa kehenkään, jotkut kokevat löytäneensä sieltä parhaat kaverit tai jopa puolison. Tehtävässä pohdin, voiko sosiaalisessa mediassa luoda aitoja vuorovaikutussuhteita. Pohdin myös sitä, että onko aitoudella lopulta merkitystä, jos vuorovaikutus tapahtuu vain sosiaalisessa mediassa. 

Ilmiö nousi mieleeni myös, koska törmäsin sattumalta ohjelmaan, jossa osallistujat kutsuttiin sosiaaliseen kokeeseen. Osallistujat asutettiin kerrostaloon, jossa jokainen asui omassa pienessä yksiössään. Osallistujat eivät nähneet toisiaan kertaakaan ohjelman aikana ja tarkoituksena oli keskustella ainoastaan käyttäen sosiaalisen median kanavia. He loivat itselleen profiilin, ja saivat päättää haluavatko esiintyä omana itsenään vai jonain toisena henkilönä. Osa osallistujista esiintyi omana itsenään, ja osa toisena henkilönä. Ohjelma yllätti minut siinä, kuinka tiiviitä ystävyyssuhteita osallistujat solmivat, vaikka osa henkilöistä esiintyi “feikkeinä”. 

Aiheen käsitteleminen on mielestäni tärkeää kasvatuksen näkökulmasta. Opettajana haluan, kannustaa oppilaita vuorovaikuttamaan omana itsenään. Sosiaalinen media asettaa tietyt ihanteet ja rajat millainen pitäisi olla. Aihe on mielestäni kasvatuksen kannalta tärkeä myös, koska yhä useampi lapsi ja nuori löytää ystäviä sosiaalisesta mediasta. Aikuisena ja opettajan on myös tärkeää muistaa, että lapset osaavat käyttää sosiaalista mediaa välineenä, mutta eivät välttämättä osaa lukea sisältöä oikein. 

Mikä tai mitä sosiaalinen media on? Tommi Hynynen tutkii kandityössään sosiaalista mediaa oppimisympäristönä. Hynysen mukaan sosiaalinen media rakentuu kolmen käsitteen ympärille; sisältö, yhteisö ja Web 2.0. Hynysen mukaan sisällöllä on merkittävä rooli sosiaalisessa mediassa. Sisältöä ovat esimerkiksi kuvat, videot ja tekstit. Web 2.0 käsitettä käytetään Hynysen mukaan usein englannin kielessä suoraan synonyymina sosiaalisesta mediasta. Termillä kuitenkin tarkoitetaan erilaisia teknologioita, joilla mahdollistetaan sosiaalisen median käyttö. Olen Hynysen kanssa samaa mieltä siitä, että sisällöllä on merkittävä rooli sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media perustuu kuville ja videoille. Ainakin nuorten maailmassa. 

Voi olla hankalaa miettiä muodostavansa vuorovaikutussuhteita ihmisten kanssa, joita ei välttämättä ole olemassakaan, ainakaan sellaisena kuin kuvittelee. Monesti sosiaalisen median merkitystä ja vaikutusta vähätellään. Olen varmasti itsekin sortunut siihen. Sosiaalisella medialla voi kuitenkin olla suuri merkitys nuorten kasvuun ja kehitykseen. 

Sosiaalinen media tarjoaa jokaiselle ympäristön, jossa voi olla ihan kuka haluaa. Mari Hankala ja Johanna Kainulainen pohtivat luennollaan Vuorovaikutus mediassa millaisia hyviä ja huonoja puolia aiheeseen liittyy. Esille nousi vahvasti se, että vuorovaikuttamisen kynnys madaltuu sosiaalisessa mediassa verrattuna kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikuttamiseen. Myös lasten ja nuorten kohtaamisten määrät ovat lisääntyneet. Kaksi edellä mainittua mahdollistavat ystävyyssuhteiden luomisen ja ylläpitämisen sosiaalisen median välityksellä. 

Hankala ja Kainulainen nostivat esille myös ilmiön huonoja puolia. Sosiaalinen media aiheuttaa erilaisia sosiaalisia paineita ja odotuksia. On erittäin suuri tarve saada tykkäyksiä ja kommentteja omiin päivityksiin. Taustalla saattaa olla tarve saada itsensä hyväksytyksi. Jos sosiaalisen median minällä ei tule hyväksytyksi, on profiilia helppo muuttaa. Vuorovaikutuksen kynnyksen madaltuminen ei välttämättä ole pelkästään hyvä asia. Hankala ja Kainulainen pohtivat, että sosiaalisen median myötä myös kiusaamisen kynnys madaltuu. Lisäksi, kun vuorovaikutus siirtyy sosiaaliseen mediaan, kehonkieli häviää. Kun ei näe kehonkieltä, voi helposti tulla väärinymmärretyksi ja kokea tulleensa esimerkiksi kiusatuksi.

Johtopäätöksenä voin todeta, että sosiaalisessa mediassa voi luoda vuorovaikutussuhteita. Suhteet ja vuorovaikutustaidot ovat erityisesti nuorille erittäin tärkeitä. Sosiaalinen media tarjoaa pohjan, jossa voi vuorovaikuttaa erittäin matalalla kynnyksellä. Jos ei koe tulleensa hyväksytyksi esimerkiksi koulussa, voi hakea ja saada hyväksyntää sosiaalisen median kautta. Kun ihmissuhde on muodostunut, mielestäni ei ole väliä kuinka aidolle pohjalle suhde muodostuu, on tärkeintä, että se ylipäätään muodostuu. Niin kuin oikeassa elämässä, myös sosiaalisessa mediassa tapahtuu kiusaamista. Myös tärkeät vuorovaikutustaidot, kuten kehonkieli voivat hävitä sosiaalisen median myötä.

Mielestäni sosiaalisen median vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä, mutta on myös tärkeää muodostaa suhteita oikeassa elämässä. Koulu on tähän tärkeä ympäristö, mutta niin on sosiaalinen mediakin. Siksi mielestäni opettajan pitää olla valmis opettamaan oppilaita vuorovaikutukseen toistensa kanssa, sekä koulussa, että sosiaalisessa mediassakin. 

Lähteet:

Hynynen T., Sosiaalinen media oppimisympäristönä, Jyväskylän Yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, kandityö, 2014. (luettu 27.4.22)

Mari Hankala & Johanna Kainulainen, Vuorovaikutus mediassa (Video)