Viime aikoina olen kiinnittänyt mediassa huomioita opettajien palkkoja koskevaan keskusteluun. OAJ:n antama lakkovaroitus on ollut uutisissa useaan otteeseen, joten halusin ottaa selvää aiheen taustatekijöistä. OAJ:n omalla sivulla kerrottiin, että lakon avulla pyritään saamaan oikeudenmukaiset sopimukset kunta-alan opettajille.¹ Sivustolta oli kuitenkin hankala löytää konkreettisia syitä siitä, miksi lakkoon mahdollisesti ryhdytään. Helsingin Sanomien sivulla julkaistiin 6.3.22 uutisartikkeli, jossa haastateltiin OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaista lakkovaroitukseen liittyen. Luukkanen totesi, että kouluihin vaaditaan parempia työoloja, lisää käsiä, sekä arvostuksen osoitusta koulun henkilökunnan palkoissa.² Lakkokeskustelut ja palkankorotusvaatimukset tuovat väistämättä huolen siitä, että saanko tulevaisuudessa työstäni palkan, jonka ansaitsen. Työmarkkinat puolestaan näyttävät hyvältä, opettajien työttömyys tuntuu tällä hetkellä olevan erittäin pientä. 

Kouluinstituution kohtaamat ennakkoasenteet voivat olla esteenä oppimiselle. Asenteet voivat tulla mistä tahansa, jotkin saattavat tulla oppilaiden kotoa, jotkin vaikka esimerkiksi kaveriporukoista. Ennakkoasenteet voivat kohdistua esimerkiksi koulutuksen tärkeyteen tai opettajien ammattitaitoon, oikeastaan mihin tahansa. Koen, että opettajana tehtävänäni on muokata asenteita niin, että opiskelu olisi mielekästä kaikille. 

Ennakkoluuloja ja ennakkoasenteita kohdataan myös yksittäisten opetettavien kouluaineiden kohdalla. Opiskelen pääaineenani kemiaa, joten valmistun kemian opettajaksi. Opiskelen myös matematiikkaa ja fysiikkaa, joten parhaimmassa tapauksessa saan myös näistä aineista opettajan pätevyydet. Jos mietin omaa peruskouluaikaani, kyseiset aineet kohtasivat paljon erilaisia negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja. Erityisesti kemia ja fysiikka koettiin tylsiksi, hankaliksi ja teoriapainitteisiksi aineiksi. Opettajien tehtävä on poistaa näitä ennakkoluuloja, ja tehdä opiskelusta mieleistä. Haluan vaikuttaa omalla työurallani siten, että oppijoiden on mielekkäämpää opiskella luonnontieteitä. Ratkaisuja tähän ongelmaan on kuitenkin vielä aikaa pohtia ja työstää. Opiskeluvuodet antavat myös hyviä mahdollisuuksia observoida nykyajan opetusta ja harjoitella omaa opettamista. 

Opetushallituksen antamissa perusopetuksen kemian opetussuunnitelman perusteissa (2014) painotetaan erityisesti teorian kokeellistamista. Tällä pyritään antamaan oppijalle ymmärrystä opetettavista ilmiöistä sekä omassa elämässä, että ympäröivässä yhteiskunnassa.³ Luonnontieteellinen osaaminen ja sen soveltaminen teknologiassa painottuvat jo nyky-yhteiskunnassa, ja tulevat olemaan tärkeässä osassa myös tulevaisuudessa. Tästä syystä mielestäni on tärkeää saada luonnontieteiden opiskelusta mielenkiintoista.

Lähteet:

1. Usein kysyttyjä kysymyksiä lakosta, OAJ. (25.3.22)
2. Liiten M., OAJ:n puheenjohtajan mielestä on aika perätä lisää palkkaa tarvittaessa vaikka lakolla: ”Ainahan on kriisi, pienempi tai suurempi”, Helsingin Sanomat, 6.3.22. (25.3.22)
3. Koulutus ja tutkinnot: Fysiikka ja kemia perusopetuksessa, Opetushallitus. (26.3.22)