Vuorovaikutusosaaminen on tärkeää kaikissa tilanteissa. On tärkeää osata huomata millaista osaamista eri vuorovaikutustilateissa vaaditaan. Olen mielestäni kehittynyt vuorovaikuttajana, mutta kehittämisen kohteita on vieläkin. Yliopisto on antanut paljon erilaisia keinoja vuorovaikutusosaamiseen, joten tunnen olevani sen osalta eri ihminen kuin olin pari vuotta sitten.

Tiedostan käyttäytyväni eri tavoin esimerkiksi kotona ja työpaikallani. Ilmiöstä käytetään nimitystä Joharin ikkuna (lähde 1). Yksi ikkunoista on nimeltään avoin-ikkuna, joka on itselle ja muille tuttu minä^1. Koen, että avoin alue on minulla suuri, jolloin muidenkin on helppo luoda vuorovaikutussuhteita kanssani. Olen aina ollut avoin kuuntelemaan muiden ihmisten ajatuksia ja osaan kehittää niiden avulla itseäni. Koen avoimen alueen kasvaneen sitä mukaa, mitä enemmän uusia ihmisiä kohtaan. Avoin alue on opettajalle tärkeä, jotta pystyy ylläpitämään avointa ilmapiiriä luokassa. Parin vuoden sisään olen aloittanut uudessa koulussa ja uudessa työssä, jolloin avoin alue on mielestäni kasvanut erittäin paljon. Olen siis kehittynyt vuorovaikuttajana.

Toinen Joharin ikkunoista on nimeltään sokea ikkuna. Sokeaan ikkunaan kuuluu asiat, joita ei itse tiedosta¹. Olen saanut palautetta toisten päälle puhumisesta. Teen sitä huomaamattani, mutta piirre hankaloittaa vuorovaikutustilanteita. Olen yrittänyt ottaa palautetta vastaan ja oppia pois tavasta, jolloin olen saanut pienennettyä sokeaa ikkunaa. Samalla olen kehittynyt myös kuuntelijana. Minulle herää usein paljonkin kommentoitavaa vuorovaikutustilanteissa. Olen oppinut tunnistamaan, milloin kommentteja ja tarkentavia kysymyksiä voi esittää ja milloin on hyvä vain kuunnella toista puhujaa.

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on tärkeää myös opettajalle. Opettajan työssä palautteen antaminen on tärkeää, mutta sen vastaanottaminen on myös erittäin tärkeää. Molempia taitoja on hyvä opetella, ja mielestäni yliopisto opinnot ovatkin tähän mennessä tarjonneet hyviä työkaluja näiden taitojen opetteluun.

Tiimityöskentely on mielestäni yksi vahvuuksistani. Saan ryhmässä omat mielipiteeni ja tarpeeni esitettyä helposti, mutta samalla osaan joustaa ja kuunnella muiden tarpeita. Tykkään ryhmätyöskentelystä, koska ryhmästä voi oppia todella paljon. On kehittävää opiskella muista lähtökohdista (esim. muista tiedekunnista) tulevien ihmisten kanssa, jotka tuovat paljon eri näkemyksiä yhteiseen projektiin. Tällöin on mahdollista myös haastaa itseään muiden mielipiteiden avulla. Ryhmätyöskentelyn tärkeys korostuu mielestäni työpaikoilla, myös opettajan työssä. Opettaja tarvitsee tiimityöosaamista niin työkavereiden kuin oppilaidenkin kanssa. 


Opettajan työssä myös tietyt arvot ja periaatteet ovat tärkeitä. Tällaisia arvoja ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus.² Minulle itselle tärkeitä arvoja ovat edellä mainitut, sekä niiden lisäksi tasa-arvo. Arvot näkyvät päivittäisessä vuorovaikuttamisessani, haluan kohdata kaikki ihmiset aina samanarvoisina. Toivon tulevaisuudessa näiden arvojen näkyvän myös opettajan työssäni.

Jokaisella ihmisellä, kuten myös opettajalla, on oikeus omaan arvomaailmaansa. Opetustyössä pitää osata kuitenkin keskittyä opettajan perustehtävään ja opetussuunnitelmassa oleviin asioihin, sekä tarvittaessa jättää jopa oma arvomaailma taka-alalle.² Esimerkkinä oma äitini, joka työskentelee luokanopettajana. Hänen arvomaailmaansa ei kuulu kristinusko, mutta siitä huolimatta hän opettaa uskontoa oppilailleen, koska  on osa opetussuunnitelmaa. 


Lähteet:

1. Tampereen Yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö, Eveliina Alinen: Perhepäivähoitajien antama merkitys ammatilliselle oppimiselle ryhmätyönohjauksessa, s.28, pro gradu, lokakuu 2016.

2. OAJ, Opettajan arvot ja eettiset periaatteet, 2020.