Etäopetuksessa pitää muistaa, että oppilas saa tehtävänannossa seuraavat tiedot:
1) Mitä tehtävässä on tarkoitus oppia?
2) Mitkä ovat arviointikriteerit?
3) Mikä on tehtävä tarkalleen ottaen? Mitä oppilaalta odotetaan?
4) Aikataulu

- Voit käydä näitä asioita läpi esimerkiksi tunnin alussa videoneuvottelussa, mutta ne kannattaa silti olla aina näkyvissä myös kirjoitettuna.
- Nämä on kirjoitettava tiiviisti ja selkeästi, että oppilas ymmärtää ne. Älä siis käytä esimerkiksi OPS-tekstiä, vaan tiivistä asiat omin sanoin.

Käytän näiden tarkemmassa tarkastelussa nyt kuvitteellista tehtävänantoa, joka kokonaisuutena on seuraava:

" Tehtävä: Opettele jonglööraamaan. Katso sirkuskoulun video. Keksi myös omia palloharjoitteita. Voit kuvata näistä oman videon ja palauttaa sen opettajalle."

1) Mitä tehtävässä on tarkoitus oppia?
Oppilasta helpottaa, jos hän tietää mitä harjoituksessa olisi tarkoitus oppia, siis mikä on tavoite.
"Pitäisikö minun oikeasti oppia jonglööraamaan reilussa tunnissa?"

2) Mitkä ovat arviointikriteerit?
Oppilaalta ei voida olettaa, että hän pystyy soveltamaan arviointikriteereitä itsekseen OPS-tekstin avulla. Etäopetuksessa opettaja ei näe useinkaan työskentelyä samoin kuin luokassa. Itsearviointitaitoja pitää harjoitella ja kriteerit pitää olla jatkuvasti selkeät.
"Saanko kiitettävän arvosanan, jos opettelen jonglööraamaan? Riittääkö hyvä yritys? Mikä on hyvä yritys, koska videon harjoitus 2 tuntuu jo lähes mahdottomalta? Miten opettaja saa tiedon taidoistani, koska video oli vapaaehtoinen? En keksinyt kuin yhden pallotempun, joka on mielestäni surkea."

Reaaliaineissa voi käyttää esimerkiksi tämän tyyppisiä kriteereitä:
Kiitettävä: Osaat niin hyvin, että osaat opettaa asian kaverille. Osaat soveltaa tietoa. Kaikki tehtävät on aina tehty ja kaikki on oikein. Selvittää asiat perinpohjaisesti. Noudattaa aikatauluja. On omatoiminen. Auttaa muita.
Hyvä: Osaat perusasiat hyvin, mutta tiedon soveltaminen puuttuu. Tekee tarvittavat tehtävät aikataulussa. On omatoiminen. Tekee tarvittavat hommat asiallisesti, mutta puuttuu se viimeinen huolellinen ponnistus ja viimeistely.
Tyydyttävä: Jokseenkin tiedot oikein, mutta on myös paljon virheitä. Epävarmuutta. Ei viitsi tarkastaa onko tehtävät oikein.  Tehtäviä voi olla tekemättä. Aikataulutus toimii vaihtelevasti. Homma toimii suurinpiirtein. Vaatii ajoittain opettajan kehoittamaan työskentelyyn.
Heikko: Tiedoissa paljon puutteita. Tekee paljon virheitä ja jättää tehtäviä tekemättä. Tarvitse paljon opettajan kehoituksia työskentelyyn. Ei pysy usein aikatauluissa.

Ylläolevat ovat siis vain esimerkkejä. Arviointi tapahtuu OPS:n kriteerien mukaisesti, mutta opettajan tehtävä on avata kunkin tehtävän arviointia oppilaalle selkokielellä.

3) Mikä on tehtävä tarkalleen ottaen? Mitä oppilaalta odotetaan?
Tehtävät pitää olla selkeitä. Jos tehtävä on moniosainen, jaa se selkeästi omiksi osikseen. Pyri esittämään tehtävä tiiviisti ja niin, ettei ohjeissa ole tulkinnan varaa.
"Pitääkö minun tehdä kaikki opasvideon harjoitteet, vaikka en millään pysty harjoitteeseen 3? Voiko pallotemppu olla mikä vain ja montako niitä pitää tehdä? Millainen olisi hyvä pallotemppu? Pitääkö tehdä video vai ei?"

4) Aikataulu
Etätehtävissä on aina oltava jonkinlainen aikataulu. Siinä voi ja kannattaakin olla joustoa ja pelivaraa, mutta aikataulu sekin on. Esimerkiksi tehtävät tulee tehdä tämän viikon aikana. Tai tämä tehtävä on oltava palautettuna viimeistään 25.3.
"Tehtävässä ei ollut aikataulua, mutta se varmaan tarkoittavaa yhtä perinteistä liikuntatuntia. Toisaalta pallojen heittely ei ole mun juttu, eikä opettaja saa mitenkään tietää, jos en tee tehtävää. Heittelen palloja vähän aikaa."

Huolellinen tehtävänanto helpottaa opettajan työtä!

Muista tsekata Mediakeskuksen app ohjesivu: https://peda.net/joensuu/jm/oio/yläkoulu

Etäopetuksessa yksi toimiva tapa on laittaa oppilaat tuottamaan jotain. Opettajan on kuitenkin hyvä huomioida, että oppiaineita on paljon ja ei ole mielekästä, että jokainen tehtävä on laaja projekti tai kirjoitelma.

Opettajalla on tietysti käytettävissään ne normaalit opiskeluvälineet, mitä oppitunneillakin on käytössä: oppikirja ja mahdollinen tehtäväkirja. Mutta jos tunnit ovat perustuneet opettajavetoiseen työskentelyyn, on nyt syytä pohtia miten muuten asioita voi käydä läpi. Pelkkä "Lue kappale ja tee tehtävät" ei voi olla ainoa tapa!

Tehtäviä voi tehdä paperille oppimateriaalin avulla. Nämä voi palauttaa vaikkapa valokuvana. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi erilaiset posterityöt, aikajanat ja mielle/ajatuskartat.

Videotyöt ovat näppäriä, samoin ääninauhoitteet. Oppilaan tehtävänä on esitellä alle minuutin videossa jokin aihe. Tämä on ikäänkuin sähköinen esitelmä. Aikaraja kannattaa asettaa, sillä muuten opettaja saa pitkiä videoita, joiden katsomiseen ei riitä päivä. Tiukalla aikarajauksella oppilas joutuu miettimään tarkemmin mitä hän sanoo. Muista ohjeistaa oppilaat. Myös arviointikriteereitä on hyvä kirjoittaa näkyviin etukäteen.

Adobelta löytyy ipadille hyvä kattaus erilaiseen tuottamiseen tarkoitettuja ohjelmia, joilla saa tehtyä näyttävää jälkeä, mutta ovat myös todella helppokäyttöisiä. Spark Video, Spark Page ja Spark Post. Näiden tuotokset saa jaettua / palautettua sähköisesti. Myös opettaja voi tehdä näiden ohjelmien avulla opetusmateriaalia.

Monet oppilaat pystyvät tekemään ryhmä/tiimitöitä myös etänä. Heillä on käytössään omia viestintäkanavia.Tämä on hyvä vaihtoehto joillekin oppilaille. Koska opettaja ei näe oppilaiden työskentelyä, kannattaa oppilailta vaatia nimeämään mitä kukin on tehnyt. Toinen vaihtoehto on, että he pitävät oppimispäiväkirjaa, johon jokainen kirjoittaa mitä on milloinkin tehnyt.

Kirjoitelma on yksi vaihtoehto, mutta oppilaat voivat myös koostaa aiheesta oman Pedanet -sivun, jonne hän voi lisätä kuvia, videoita ja tekstiä. Jos oppilaat tekevät työn Pedanetin omaan tilaan, pitää huomioida se, että oppilaan tulee lisätä opettaja tähän kansioon vähintään lukijaksi.

Vanha kunnon sarjakuva tehtävä: laadi ja piirrä kappaleesta sarjakuva. Palauta valokuvana.