Arkisto 2022
Arkisto opetusalan tutkimuksille (2022)
Teaching Early Mathematical Skills to 3‑ to 7‑Year‑Old Children — Differences Related to Mathematical Skill Category, Children’s Age Group and Teachers’ Characteristics
Tutkimuksen tekijät: Piia Parviainen, Kenneth Eklund, Merja Koivula, Tarja Liinamaa ja Niina Rutanen, 2022
Linkki artikkeliin: https://bit.ly/3GMNeiI
Linkki artikkeliin: https://bit.ly/3GMNeiI
Liitteet:
Väitöskirja: Digital Storytelling as a Tool for Learning at Work
Tekijä: Satu Hakanurmi, 2022
Linkki väitöskirjaan: Digital Stories as a Tool for Learning at Work (utupub.fi)
Linkki tiivistelmään: Digitaaliset tarinat työstä tukevat organisaation uudistumista (Väitös: KM Satu Hakanurmi, 11.11.2022, kasvatustiede) | Turun yliopisto (utu.fi)
Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa 11.11.2022
Väitöskirjassa tutkittiin digitaalisen tarinankerronnan käyttöä oppimisen välineenä erilaisissa työyhteisöissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin visuaalisia narraatioita erityi�sesti identiteetin, toimijuuden ja asemoitumisen representaatioina. Digitaaliset tarinat ovat 2–3 minuutin pituisia omaelämäkerrallisia mini-dokumentteja, joiden tekemisessä ovat tukena ryhmä ja työskentelyn fasilitaattorit.
Tutkimus syvensi ymmärrystä digitaalisen tarinankerronnan prosessista sekä ryhmän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen roolista tilanteessa, jossa halutaan edistää professionaalista identiteettiä, toimijuutta ja uudelleen asemoitumista osana yhteisöä tai organisaatiota. Tarinoiden kertominen on sosiaalinen prosessi, vaikka yksilön ääni ja autonomia on digitaalisten tarinoiden kertojana korostunut. Digitaalinen tarinankerronta soveltuu tutkimuksen perusteella opetusmenetelmäksi myös monitieteisten ja monimutkaisten asioiden oppimiseen, samoin kuin moniammatillisen ja monitieteisen toimijuuden tukemiseen.
Linkki väitöskirjaan: Digital Stories as a Tool for Learning at Work (utupub.fi)
Linkki tiivistelmään: Digitaaliset tarinat työstä tukevat organisaation uudistumista (Väitös: KM Satu Hakanurmi, 11.11.2022, kasvatustiede) | Turun yliopisto (utu.fi)
Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa 11.11.2022
Väitöskirjassa tutkittiin digitaalisen tarinankerronnan käyttöä oppimisen välineenä erilaisissa työyhteisöissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin visuaalisia narraatioita erityi�sesti identiteetin, toimijuuden ja asemoitumisen representaatioina. Digitaaliset tarinat ovat 2–3 minuutin pituisia omaelämäkerrallisia mini-dokumentteja, joiden tekemisessä ovat tukena ryhmä ja työskentelyn fasilitaattorit.
Tutkimus syvensi ymmärrystä digitaalisen tarinankerronnan prosessista sekä ryhmän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen roolista tilanteessa, jossa halutaan edistää professionaalista identiteettiä, toimijuutta ja uudelleen asemoitumista osana yhteisöä tai organisaatiota. Tarinoiden kertominen on sosiaalinen prosessi, vaikka yksilön ääni ja autonomia on digitaalisten tarinoiden kertojana korostunut. Digitaalinen tarinankerronta soveltuu tutkimuksen perusteella opetusmenetelmäksi myös monitieteisten ja monimutkaisten asioiden oppimiseen, samoin kuin moniammatillisen ja monitieteisen toimijuuden tukemiseen.
Väitöskirja: Liikkuvaa matikkaa - Liikkumisen lisääminen alakoulun matematiikan oppitunneille: vaikutukset ja kokemukset
Tekijä: Sirpa Sneck, 2022
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/urn:isbn:9789526234175
Linkki tiivistelmään: Liikkuvaa matikkaa - Liikkumisen lisääminen alakoulun matematiikan oppitunneille: vaikutukset ja kokemukset | Oulun yliopisto
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 28.10.2022.
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/urn:isbn:9789526234175
Linkki tiivistelmään: Liikkuvaa matikkaa - Liikkumisen lisääminen alakoulun matematiikan oppitunneille: vaikutukset ja kokemukset | Oulun yliopisto
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 28.10.2022.
Lasten päivittäinen fyysinen aktiivisuus Suomessa ei täytä WHO:n suosituksia, mikä on huolestuttavaa lasten hyvinvoinnille. Yksi vaihtoehto lisätä lasten liikkumista on sisällyttää sitä koulupäiviin. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli analysoida kouluissa toteutettuja interventiotutkimuksia, joissa lisättiin liikkumista koulupäiviin, kuvailla Liikkuvaa matikkaa -tutkimuksen osallistujien kokemuksia ja käsityksiä interventiosta sekä esittää intervention vaikutukset oppilaiden matematiikan oppimistuloksiin.
Tutkimus toteutettiin Suomessa vuosina 2017–2020. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin fyysisesti aktiivisten matematiikan oppituntien vaikutusta yhdeksänvuotiaiden matematiikan oppimiseen ja oppimiseen sitoutumiseen. Liikkuen matikkaa -ryhmässä integroitiin liikkumista matematiikan oppimistavoitteisiin, kun taas Liikuntatauot-ryhmän oppilaat aktivoitiin liikuntatauoilla. Tutkimukseen kuului myös vertailuryhmä.
Tämä väitöskirja esittää näyttöä siitä, että liikkumisen lisääminen oppitunneille voi vaikuttaa positiivisesti oppilaiden tunne- ja sosiaalisen tason sitoutumiseen matematiikan oppituntien aikana. Liikkumisen lisäämisellä matematiikan oppitunneille ei ole haitallisia vaikutuksia oppimiselle, ja siksi fyysisen aktiivisuuden roolin vahvistamista voidaan suositella lasten hyvinvoinnin ja terveen kehityksen takaamiseksi.
Väitöskirja: Bliss and curse of autonomy: Implementing inquiry learning in a domain-specific and cross-curricular context
Tekijä: Merja Kuisma, 2022
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2551-0
Linkki tiedotteeseen: Väitös: Tutkiva oppiminen parantaa oppimistuloksia | Tampereen yliopisto (sttinfo.fi)
Väitös tarkastettiin Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa 28.10.2022
Kuisma suunnitteli väitöstutkimuksessaan kolme käytännön mallia, joissa kokonainen yläkoulun tai lukion opintojakso toteutettiin tutkivan oppimisen mukaisesti. Yläkoulussa mallia sovellettiin maantiedon 8. luokan Eurooppa-kurssiin ja lukiossa uhkien maantieteen kurssiin sekä uuden opetussuunnitelman mukaiseen monialaiseen opintojaksoon. Väitöstutkimus osoitti, että tutkiva oppiminen paransi oppijoiden tiedollisia oppimistuloksia perinteisempään, opettajakeskeiseen opetusmalliin verrattuna. Yläkoululaisilla myös motivaatio kasvoi. Lisäksi kävi ilmi, että kummankin ikäryhmän oppijat pystyivät omaksumaan tarvittavat itsesäätelytaidot opintojakson aikana, olivatpa heidän itsesäätelytaitonsa kurssin alussa hyvät tai huonot.
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2551-0
Linkki tiedotteeseen: Väitös: Tutkiva oppiminen parantaa oppimistuloksia | Tampereen yliopisto (sttinfo.fi)
Väitös tarkastettiin Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa 28.10.2022
Kuisma suunnitteli väitöstutkimuksessaan kolme käytännön mallia, joissa kokonainen yläkoulun tai lukion opintojakso toteutettiin tutkivan oppimisen mukaisesti. Yläkoulussa mallia sovellettiin maantiedon 8. luokan Eurooppa-kurssiin ja lukiossa uhkien maantieteen kurssiin sekä uuden opetussuunnitelman mukaiseen monialaiseen opintojaksoon. Väitöstutkimus osoitti, että tutkiva oppiminen paransi oppijoiden tiedollisia oppimistuloksia perinteisempään, opettajakeskeiseen opetusmalliin verrattuna. Yläkoululaisilla myös motivaatio kasvoi. Lisäksi kävi ilmi, että kummankin ikäryhmän oppijat pystyivät omaksumaan tarvittavat itsesäätelytaidot opintojakson aikana, olivatpa heidän itsesäätelytaitonsa kurssin alussa hyvät tai huonot.
Väitöskirja: Characteristics and risk markers of specific learning disorders in Finnish specialised health care: A national register-based study
Tekijä: Bianca Arrhenius, 2022
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8823-5
Linkki tiedotteeseen: Yksinhuoltajien lapset ja luokan nuorimmat saavat muita todennäköisemmin oppimishäiriödiagnoosin (Väitös: LL Bianca Arrhenius, 26.8.2022, lastenpsykiatria) | Turun yliopisto (utu.fi)
Väitöskirja julkistetaan 26.8.2022 Turun yliopistossa. Etäyhteys suomenkieliseen väitöstilaisuuteen: https://utu.zoom.us/j/69409214650
Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia.
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8823-5
Linkki tiedotteeseen: Yksinhuoltajien lapset ja luokan nuorimmat saavat muita todennäköisemmin oppimishäiriödiagnoosin (Väitös: LL Bianca Arrhenius, 26.8.2022, lastenpsykiatria) | Turun yliopisto (utu.fi)
Väitöskirja julkistetaan 26.8.2022 Turun yliopistossa. Etäyhteys suomenkieliseen väitöstilaisuuteen: https://utu.zoom.us/j/69409214650
Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia.
Pro gradu: Sosiaaliset robotit alakouluissa: miten ne luovat arvoa yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa
Tekijä: Maria Korhonen, 2022
Julkaisija: Jyväskylän yliopisto
Linkki tutkimukseen: https://bit.ly/38qThg1
Julkaisija: Jyväskylän yliopisto
Linkki tutkimukseen: https://bit.ly/38qThg1
Väliraportti: Digitalisaation vaikutus oppimiseen, oppimistilanteisiin ja oppimistuloksiin : DigiVOO-hankkeen väliraportti 2022
Tekijät: Vainikainen, Mari-Pauliina; Oinas, Sanna; Koivuhovi, Satu; Polso, Kukka-Maaria; Leinonen, Juho; Nazeri, Faruk; Nyman, Laura; Mergianian, Cristiana; Gustavson, Natalija; Lindgren, Esko; Asikainen, Mikko; Ihantola, Petri; Hotulainen, Risto (2022)
Linkki väliraporttiin: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2377-6
Linkki tiivistelmään: DigiVOO_tiivistelmä_FIN.pdf (tuni.fi)
Julkaisija: Tampereen yliopisto, 2022
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta toteutettava DigiVOO-tutkimushanke tarkastelee digitalisaation vaikutusta oppimiseen, oppimistuloksiin, oppimismotivaatioon ja oppimistilanteisiin mm. laajan kirjallisuuskatsauksen ja valtakunnallisesti edustavan yläkoululaisten keskuudessa tehdyn seurantatutkimuksen avulla. Tulokset kertovat mm., että yläkoululaiset oppivat digitaaliset perusvalmiudet lähinnä
vapaa-ajalla ja koulussa taitoja harjoitellaan vain satunnaisesti. Noin 14 prosenttia oppilaista koki digitaaliset taitonsa heikoiksi ja tunsi ahdistusta digitaalisten laitteiden käyttöön liittyen.
Linkki väliraporttiin: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2377-6
Linkki tiivistelmään: DigiVOO_tiivistelmä_FIN.pdf (tuni.fi)
Julkaisija: Tampereen yliopisto, 2022
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta toteutettava DigiVOO-tutkimushanke tarkastelee digitalisaation vaikutusta oppimiseen, oppimistuloksiin, oppimismotivaatioon ja oppimistilanteisiin mm. laajan kirjallisuuskatsauksen ja valtakunnallisesti edustavan yläkoululaisten keskuudessa tehdyn seurantatutkimuksen avulla. Tulokset kertovat mm., että yläkoululaiset oppivat digitaaliset perusvalmiudet lähinnä
vapaa-ajalla ja koulussa taitoja harjoitellaan vain satunnaisesti. Noin 14 prosenttia oppilaista koki digitaaliset taitonsa heikoiksi ja tunsi ahdistusta digitaalisten laitteiden käyttöön liittyen.
Väitöskirja: Kaupunkikoulut ja huono-osaisuus
Tekijä: Heidi Huilla, 2022
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8000-1
Linkki yhtenvetoon: Kaupunkikoulut ja huono-osaisuus (helsinki.fi)
Väitöskirja tarkistettiin 1.4.2022 Helsingin yliopistossa
Heidi Huilla tutki väitöskirjassaan kolmea koulua, joiden oppimistulokset olivat erinomaisia verrattuna muihin yhtä huonomaineisilla alueilla sijaitseviin kouluihin. Tutkimustuloksissa löytyi kaksi asiaa, jotka saivat nämä koulut menestymään odotuksia paremmin: aikuisten määrä ja kunnioitus. Tutkimuksen johtopäätelmissä pohditaan, miten hyvin toimivassa lähikoulussa pyritään normalisoimaan monenlaiset oppilaat ja lähtökohdat ja koulun käytännöt rakennetaan tämän ajatuksen pohjalta.
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8000-1
Linkki yhtenvetoon: Kaupunkikoulut ja huono-osaisuus (helsinki.fi)
Väitöskirja tarkistettiin 1.4.2022 Helsingin yliopistossa
Heidi Huilla tutki väitöskirjassaan kolmea koulua, joiden oppimistulokset olivat erinomaisia verrattuna muihin yhtä huonomaineisilla alueilla sijaitseviin kouluihin. Tutkimustuloksissa löytyi kaksi asiaa, jotka saivat nämä koulut menestymään odotuksia paremmin: aikuisten määrä ja kunnioitus. Tutkimuksen johtopäätelmissä pohditaan, miten hyvin toimivassa lähikoulussa pyritään normalisoimaan monenlaiset oppilaat ja lähtökohdat ja koulun käytännöt rakennetaan tämän ajatuksen pohjalta.
Väitöskirja: Hyvänen aika, mistä tässä on kyse? Diskurssianalyysi perusopetuksen oppilaanohjaajien puheesta koskien oppilaan oppimisen arviointia oppilaanohjauksessa
Tekijä: Annakaisa Marjokorpi, 2022
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9002-2
Linkki tiivistelmään: JYX - Hyvänen aika, mistä tässä on kyse? : diskurssianalyysi perusopetuksen oppilaanohjaajien puheesta koskien oppilaan oppimisen arviointia oppilaanohjauksessa (jyu.fi)
Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 11.2.2022.
"Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää oppilaanohjauksessa tapahtuvaa oppilaan oppimisen arvioinnin ilmiötä ja tarkastella sitä
ohjauspoliittisessa kontekstissa. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkasteli oppilaan oppimisen arvioinnin diskursseja. Aineistosta paikantui kuusi arviointidiskurssia: vuorovaikutuksen tuottamisen, yhteisen vastuun, pidättäytymisen, huolenpidon, valvonnan ja ihmettelyn diskurssi. Toinen tutkimuskysymys tarkasteli, mitä nämä diskurssit kertovat arvioinnista oppilaanohjauksessa. Analyysi osoitti, että oppimisen
arvioinnin intressejä oppilaanohjauksessa ovat itsearviointiin ja -ohjautuvuuteen valmentautumisen, huolenpidon sekä valvonnan intressit. Nämä intressit ovat osittain kilpailevia ja jännitteisiä suhteessa toisiinsa sekä esimerkiksi oppilaanohjauksen opetussuunnitelman viitekehykseen ja erilaisiin teoreettisiin viitekehyksiin (esim. elinikäisen oppimisen ja ohjauksen), joihin olen näitä intressejä peilannut. Tulosten valossa arviointikulttuuri oppilaanohjauksessa näyttäytyy epäselvänä ja jännitteisenä. Tämä on ongelmallista oppilaanohjauksen ajankohtaisen teorian valossa."
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9002-2
Linkki tiivistelmään: JYX - Hyvänen aika, mistä tässä on kyse? : diskurssianalyysi perusopetuksen oppilaanohjaajien puheesta koskien oppilaan oppimisen arviointia oppilaanohjauksessa (jyu.fi)
Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 11.2.2022.
"Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää oppilaanohjauksessa tapahtuvaa oppilaan oppimisen arvioinnin ilmiötä ja tarkastella sitä
ohjauspoliittisessa kontekstissa. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkasteli oppilaan oppimisen arvioinnin diskursseja. Aineistosta paikantui kuusi arviointidiskurssia: vuorovaikutuksen tuottamisen, yhteisen vastuun, pidättäytymisen, huolenpidon, valvonnan ja ihmettelyn diskurssi. Toinen tutkimuskysymys tarkasteli, mitä nämä diskurssit kertovat arvioinnista oppilaanohjauksessa. Analyysi osoitti, että oppimisen
arvioinnin intressejä oppilaanohjauksessa ovat itsearviointiin ja -ohjautuvuuteen valmentautumisen, huolenpidon sekä valvonnan intressit. Nämä intressit ovat osittain kilpailevia ja jännitteisiä suhteessa toisiinsa sekä esimerkiksi oppilaanohjauksen opetussuunnitelman viitekehykseen ja erilaisiin teoreettisiin viitekehyksiin (esim. elinikäisen oppimisen ja ohjauksen), joihin olen näitä intressejä peilannut. Tulosten valossa arviointikulttuuri oppilaanohjauksessa näyttäytyy epäselvänä ja jännitteisenä. Tämä on ongelmallista oppilaanohjauksen ajankohtaisen teorian valossa."
Väitöskirja: Children Encountering Each Other Through Stories Developing - a Dynamic Approach to Interculturality in Primary Schools
Tekijä: Oona Piipponen, 2022
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4424-5
Väitöskirja julkistettiin Itä-Suomen yliopistossa 11.2.2022
Tutkimus tuottaa uutta tietoa lasten kulttuurienvälisistä kohtaamisista ja kehittää dynaamisen kulttuurienvälisyyden teoriaa eteenpäin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä käytännön toiminnassa alakoululuokissa että laajemmin koulujärjestelmää kehitettäessä. Yhteenvetona voidaan todeta, että edistääkseen kahden lapsiryhmän välisiä merkityksellisiä kulttuurien välisiä kohtaamisia luokanopettajien tulisi ottaa huomioon lasten näkökulmat ja aloitteet sekä kehittää oppimisen tilaa yhdessä lasten kanssa.
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4424-5
Väitöskirja julkistettiin Itä-Suomen yliopistossa 11.2.2022
Tutkimus tuottaa uutta tietoa lasten kulttuurienvälisistä kohtaamisista ja kehittää dynaamisen kulttuurienvälisyyden teoriaa eteenpäin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä käytännön toiminnassa alakoululuokissa että laajemmin koulujärjestelmää kehitettäessä. Yhteenvetona voidaan todeta, että edistääkseen kahden lapsiryhmän välisiä merkityksellisiä kulttuurien välisiä kohtaamisia luokanopettajien tulisi ottaa huomioon lasten näkökulmat ja aloitteet sekä kehittää oppimisen tilaa yhdessä lasten kanssa.
Väitöskirja: Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students: The roles of formal instruction and personal factors
Tekijä: Tuulikki Alamettälä, 2022
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2248-9
Linkki tiedotteeseen: Tuulikki Alamettälä: Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea nettilukutaitojen oppimiseen | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)
Väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 21.1.2022
Nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan taitoa hakea tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja lopulta käyttää sitä itse asianmukaisesti. Näiden taitojen oppiminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. FM Tuulikki Alamettälä tutkii väitöskirjassaan, millainen rooli muodollisella oppimisella ja henkilökohtaisilla tekijöillä on nuorten nettilukutaitojen kehittymisessä.
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2248-9
Linkki tiedotteeseen: Tuulikki Alamettälä: Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea nettilukutaitojen oppimiseen | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)
Väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 21.1.2022
Nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan taitoa hakea tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja lopulta käyttää sitä itse asianmukaisesti. Näiden taitojen oppiminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. FM Tuulikki Alamettälä tutkii väitöskirjassaan, millainen rooli muodollisella oppimisella ja henkilökohtaisilla tekijöillä on nuorten nettilukutaitojen kehittymisessä.