Kielitietoinen opetus on lempilapseni, aihe, jota olen opiskellut paljon ja aihe, johon kiinnitän erittäin paljon huomiota opetuksessani ja arjessa. Koen, että opettaja yksi vahvuuksistani on nimenomaisesti opettaa ja ohjata oppilaita kielitietoisesti. ”Kieli ei ole vain tärkeä oppimisessa, se on oppimisen mahdollistaja” (Rapatti, 2015.) Kielitiedolla tarkoitetaan tietoa kielen rakenteista ja niiden luomista merkityksistä, kielen variaatiosta, käytöstä ja siihen liittyvistä normeista sekä kielen suhteesta kulttuuriin, identiteetteihin ja muihin kieliin (Kalliokoski, ym. 2015) Kielitiedon opiskelun tärkeimpänä tavoitteena on oppilaiden kielitietoisuuden herääminen ja kielen käyttötaitojen kehittyminen. (Kalliokoski, ym. 2015 Kielitaidon osa-alueet jaetaan passiivisiin eli reseptiivisiin (kuuntelu ja lukeminen) sekä aktiivisiin eli produktiivisiin (puhuminen ja kirjoittaminen) (Järvinen, 2015 ) Kielitieto, kielitaito ja uuden kielen kehitys. Passiivinen kielitaito kehittyy ensin. Lapsi ymmärtää uutta kieltä enemmän kuin itse sitä tuottaa. (Järvinen, 2015) Lapsella saattaa viedä aikaa, ennen kuin aloittaa uuden kielen puhumisen. Anna lapselle aikaa! Uuden kielen oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, siksi muiden kielen käyttäjien tuki (skaffolding) on erittäin tärkeää. Huomioi, miten käytät suomen kieltä. (Ota tuo tuosta ja laita tuonne? Vai, ota sininen kynä lattialta ja laita se pöydän päälle? ) Uuden kielen oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä. Jokaisen lapsen tulee saada oppia uutta kieltä omaan taitotasoonsa nähden. (Alisaari, 2015). Kielen omaksumisella tarkoitetaan kielenoppimisprosessia, joka on hyvin samankaltainen kuin lapsen kielellinen kehitys. Se on implisiittistä toimintaa, joka vaatii merkittävää luonnollista vuorovaikutusta kohdekielellä. Oppija omaksuu kielen rakenteet tiedostamattomasti ja kielioppivirheet korjataan korvakuulolla ilman sen kummempaa tietoa, mikä kielioppivirhe on kyseessä. (Krashen 1981, 1–2; Krashen 1982,) Kielen oppiminen on puolestaan, eksplisiittistä toimintaa, jota tapahtuu formaalisen opetuksen, kuten kielioppisääntöjen ja virheiden korjauksen kautta (Krashen 1982, 10.) Vygotskyn (1978) mukaan kieli ja ajattelu kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön ja ympäröivän yhteisön kanssa. (Lerkkanen, 2006) Huomioi, että jokainen arjessa tapahtuva vuorovaikutustilanne on myös kielenoppimisen tilanne. Kielitietoinen opetus on vahvasti läsnä arjessa ja jokaisella oppitunnilla, kiinnitän siihen paljon huomiota, sillä oppilaistani 80 % on maahanmuuttajataustaisia ja useammalla on kielellisestä erityisvaikeutta. Näin ollen opetuksen tulee olla erittäin kielitietoista, esimerkiksi erilaista lyhenteiden ja slangisanojen käyttöön pitää kiinnittää huomiota. Samoin asioiden selittämiseen, pitää pystyä pitämään oma puhe mahdollisimman lyhyenä, mutta perusteellisena. Käytän paljon aikaa sanojen selittämiseen. Visuaalinen tuki auttaa oppilaita, joten pyrin käyttämään paljon kuvatukea osana opetusta. Usein maahanmuuttajataustaiset oppilaat keksivät omia sanojaan ja muokkaavat suomen kieltä, väärästä puheesta poisoppiminen on haasteellista. Esimerkiksi eräs somaliaa äidinkielenään puhuva käyttää sanoja ”lukin =luin” ”tekin =tein” ”hyväätä = hyvää”, hän lisää ihmeellisiä kirjaimia tai tavuja sanojen perään. Olen opiskellut Turun yliopistossa opintokokonaisuuden Kielitietoisesta opetuksesta, josta opin erittäin paljon ja käytän sitä oppimaan teoreettista taustaa omassa työssäni. Vahva teoreettinen näkökulma matematiikan opetuksessani on Varge Nemenyin toiminnallisen matematiikan opetus, joka perustuu nimensä mukaisesti toiminnallisuuteen. Toiminnallisessa matematiikan opetuksessa välineitä käytetään monipuolisesti ja tavoitteellisesti. Näin tuetaan lapsen yksilöllistä oppimista. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa käytetään hyväksi eri aistikanavia sekä hyödynnetään eheyttämisen tarjoamat mahdollisuudet. (Kajetski, Salminen, 2009) Välineisiin tutustutaan ensin yhdessä, jonka jälkeen ne ovat esillä ja lasten saatavissa. Opetuksessani pyrin mahdollisimman paljon pohtimaan sitä, miksi kyseistä asiaa tehdään (teoria) ja mitkä ovat sen tavoitteet. Opettajuuteni alkuvuosina tein enemmän asioita eri lähtökohdista, enkä pohtinut tavoitteellisuutta samalla tavalla kuin nyt. Vaikkakin pyrin toteuttamaan oppilaille mielekästä arkea, jossa tehdään paljon muutakin kuin opiskellaan ”nenä kirjassa/tehtävässä kiinni”, on kaikella tekemisellä jokin fokus. Usein tavoitteet ovat paljon sosiaalisten suhteinen ja vuorovaikutussuhteinen kehittämisessä ja harjoittelussa, jonka koen erityisen tärkeäksi, varsinkin erityisoppilailla joilla on paljon haasteita sosiaalisten suhteiden ja tunne-elämän hallinnan suhteen. lähteet: Beacco, J-D, Fleming M, Goullier F, Thürmann E & Vollmer H. 2015. The language dimension in all subjects. A Handbook for Curriculum development and teacher training. Counsil of Europe. Honko , M. 2015, Kohti vahvempaa sanastonhallintaa ,ajatuksia sanaston hallinnasta ja sanaston omaksumisen tukemisesta. Järvinen, H-M. Katsaus kielen oppimisen teorioihin. Teoksessa: Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Toim. Pietilä & Lintunen. Matemaattisten taitojen kehitys. 2017. Niilomäki Instituutti. Lukimat. http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu/taitojen- kehitys Moilanen, 2015, Kielitietoisuus ja opiskelutekniikat –työvälineitä erityisesti aikuisten maahanmuuttajien kielenopetukseen. Teoksessa : Kieli koulun yhtimessä, näkökulmia kielikasvatukseen. Opetushallitus Mustaparta, Anna-Kaisa. 2015. Kieli koulun ytimessä. Opetushallitus Muuri, A. 2014. Kielestä kiinni. Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Turun yliopisto. Mäkelä, 2015. Oman äidinkielen opetuksen lähtökohtia. Teoksessa: Kieli koulun yhtimessä, näkökulmia kielikasvatukseen. Opetushallitus. School Education Gateway, Bilingualism in education ; Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. 2007. (toim.) Sirkku Latomaa. Opetushallitus,. Rapatti, 2015, Kielitietoisuus kieliaineiden opetuksessa. Teoksessa: Kieli koulun yhtimessä, näkökulmia kielikasvatukseen. Opetushallitus.