Karhunpennut jatkoivat edellisellä viikolla aloittamaansa syystaiteen tekemistä liimaamalla pihlajan lehtiä ja silkkipaperista rypistämiään pihlajanmarjoja. Pohdimme myös yhdessä, minkä eläinten herkkua pihlajanmarjat ovat. Joutsenet ja Ketut aloittivat tällä viikolla oman pienryhmän päivässä oranssin värin sekoittamisen ja töpöttelyn. Valmiita syysteoksia voi käydä katsomassa käytävämme ilmoitustaululta. Ovat kyllä upeita! Oikeilla pihlajanmarjoilla harjoiteltiin myös sorminäppäryyttä pujottelemalla niitä tikkuihin. 



Tiistain jumpalla Ketut harjoittelivat värejä ja muotoja sekä suunnittelivat ja rakensivat oman temppuradan. Joutsenilla oli myös oma temppuratansa, jossa mm. tasapainoiltiin ja huristeltiin pyörillä. Karhunpentujen jumpassa liikuttiin eri eläinten liikkein. Seuraan liittyi kettu, hirvi, jänis ja susi, ja jokainen niistä neuvoi eri tavan liikkua ja liikuttaa kehon eri osia. Jumpalla esimerkiksi hiivittiin, hypittiin, käveltiin varpaillaan kädet ylhäällä ja pyöriteltiin käsiä. Lisäksi heiteltiin ketun ohjeesta hernepusseja mahdollisimman kauas. Lopuksi Kaja- koira piiloutui hernepussien alle ja lapset etsivät ja onneksi aina löysivätkin kadonneen pennun.



Karhunpennut lähtivät oman pienryhmän päivässä yhteiselle retkelle 2 ryhmän pienryhmän kanssa Maretariumiin. Etukäteen yhtä karhunpentua mietitytti, saako Maretariumissa onkia. Asiaa oli kysyttävä Maretariumin henkilökunnalta ja vastaus oli, että vain merestä voi onkia samoja kaloja kuin mitä Maretariumissa uiskentelee. Lasten suureksi iloksi Maretariumissa sai kuitenkin pilkkiongella onkia leikisti ahvenia, särkiä, lahnoja ja muita Itämeremme kaloja. Kalaämpäri täyttyi mukavasti varsinkin kun onkeen tarttui jopa 3 kalaa kerralla. Tietysti oikeat kalat ja varsinkin valtavat sammet saivat lapset ihmetyksen valtaan. Retkellä nautittiin tottakai myös eväistä aurinkoisessa kelissä. 



Ryhmä Haun Rekku oli metsäretkellämme mukana ja kertoi lapsille seuraavaa: "Ei työtä liika suurta, ei pentua liika pientä, kun pihlajapuut ovat kadonneet. Linnuilla, supikoirilla ja ketuilla on nälkä, ja he tarvitsevat pihlajanmarjoja ruoaksi. Autatteko minua etsimään pihlajia?" Ja lapsethan auttoivat innokkaasti. Matkalla retkipaikalle ja sieltä pois sekä metsästä löytyi yhteensä kymmeniä pihlajia. Lapset tunnistivat alun jälkeen pihlajia jo kaukaa. Oli Rekulla mukava tehtävä kiittää lapsia avusta. Nyt ei metsän eläimet jää ilman ruokaa, kun puut on löydetty. 



Metsässä lapset mm. leikkivät majassa, keräsivät eri värisiä lehtiä ja leikkivät, että ne olivat eri värisiä karkkeja, joita sitten tarjottiin kavereille ja "herkuteltiin". Myös kiville kiipeily oli jälleen lapsista mukavaa ja paikoin ehkä vähän haastavaakin. Retken jälkeen pohdittiin, miltä retki tuntui. Oliko retkellä kenties iloinen, surullinen, pettynyt vai tyytyväinen olo?