Nisäkäsopas
Lajiluettelo
H hirvi
I ilves
J jänis
K karhu kettu kontiainen kotihiiri korvayökkö kärppä
L liito-orava lumikko
M majava metsähiiri metsäkauris metsämyyrä metsäpeura metsäpäästäinen minkki mufloni mäyrä
N naali näätä
O orava
P piisami poro
R rotta rusakko
S saukko siili supikoira susi
T tunturisopuli
V valkohäntäkauris vesimyyrä
Siili (Erinaceus europaeus)

Siili etsii puutarhoista, etanoita ja isoja hyönteisiä. Talven siili viettää talvihorroksessa esimerkiksi lehtikasassa, joka usein sijaitsee sille erikseen rakennetussa puukehikossa. Siili herää horroksestaan viimeistään toukokuun alussa.
Koska siili ei pysty kiipeämään petoja karkuun puuhun niin kuin orava tai juoksemaan nopeasti karkuun kuin rusakko, siili turvautuu piikkien antamaan suojaan. Vaaran uhatessa siili menee kerälle, jolloin tuhannet terävät ja kestävät piikit suojaavat sitä.
Wikipedia
Kontiainen eli maamyyrä (Talpa europaea)

Se onkin erikoistunut elämään maan alla tunneleissaan. Eturaajat ovat erikoistuneet kaivamiseen ja ne ovat lapiomaiset ja voimakkaat.
Kontiainen ei syö kasveja, vaan sen ravintoa ovat hyönteiset ja madot sekä muut selkärangattomat. Ravintoa tulee yleensä vastaan tunneleita kaivaessa.
Kontiainen on hyödyllinen puutarhurille, sillä se syö tuhohyönteisten toukkia. Toisaalta kontiaisen kaivamat tunnelit voivat kuivattaa maata.
Kontiaista tavataan Suomessa vain maan eteläosissa.
Wikipedia
Metsäpäästäinen (Sorex araneus)

Se on vain n. 5 cm pitkä ja se painaa vain n. 10 grammaa.
Päästäisen erottaa hiirestä terävän kuonon ja pienten silmien perusteella.
Päästäisen hampaat ovat ohuet ja terävät: se syö pieniä eläimiä eikä se ole jyrsijä kuten hiiret ovat.
Wikipedia
Korvayökkö (Plecotus auritus)

Korvayökköä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa.
Korvayökkö painaa vain n. 10 grammaa. Se saalistaa yöllä lentäviä hyönteisiä, yökkösiä ja kehrääjiä.
Lepakot suunnistavat ja saalistavat käyttämällä kaikuluotausta. Ne lähettävät ylikorkeita ääniä, jotka heijastuvat esimerkiksi isosta hyönteisestä tai rakennuksesta kaiun tavoin takaisin. Ihmiskorva ei erota lepakon ääniä, mutta niitä voi kuulla sitä varten tehdyllä laitteella.
Lepakot viettävät talven talvihorroksessa suojaisessa paikassa. Osa suomalaisista lepakoista muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.
Wikipedia
Metsäjänis (Lepus timidus)

Kesällä jänis on harmaanruskea, talvella valkoinen.
Jänis syö puiden oksia ja kuorta, kesällä myös tuoretta ruohoa ja lehtiä.
Jänistä tavataan koko Suomessa. Jänis on monen pedon, kuten ketun ja huuhkajan saaliseläin.
Wikipedia
Rusakko (Lepus europaeus)

Rusakko levisi Suomeen vasta sata vuotta sitten. Sadassa vuodessa laji ei ole ehtinyt sopeutua Suomen oloihin niin kuin tällä kauan elänyt metsäjänis. Rusakko ei vaihdakaan valkoista talviturkkia niin kuin jänis.
Rusakon käpälät uppoavat syvälle lumeen, sillä rusakolta puuttuvat metsäjäniksen leveät lumikäpälät. Mutta kaupungin puistoissa ja puutarhoissa rusakko menestyy hyvin.
Kaupungin laidoilta rusakko löytää riittävästi suojapaikkoja ja ruokaa, heinää ja ruohoa.
Talvella rusakolla on ruuasta pula. Niinpä se joutuu jyrsimään pensaiden ja hedelmäpuiden kuoria ruuakseen. Tästä syystä omenapuiden rungot suojataan verkoilla.
Wikipedia
Metsähiiri (Apodemus flavicollis)

Sen ruumis on n. 10 cm pitkä, häntä on yhtä pitkä kuin ruumis!
Mesähiiri on kaikkiruokainen, se syö kasvinosia kuin pieniä eläimiäkin. Metsähiiri liikkuu pääosin öisin.
Suomessa metsähiiriä elää vain Etelä-Suomessa.
Wikipedia
Kotihiiri (Mus musculus)

Se on n. 10 cm pitkä. Tunnusomaista on melko isot korvat ja pitkä häntä.
Se mahtuu kulkemaan pienistä koloista ja se pystyy elämään hyvin piilottelevaa elämää.
Kotihiiri syö siemeniä ja monenlaista muuta varastoista löytämäänsä ruokaa.
Wikipedia
Isorotta eli rotta (Rattus norvegicus)

Rotta menestyy asumusten ja varastojen lähellä. Rotta on lähes kaikkiruokainen.
Rotat elävät laumoissa.
Wikipedia
Tunturisopuli (Lemmus lemmus)
Tunturisopuli on tunturien kirjava myyrä.
Se on melko iso, painoa voi olla 100 grammaa.
Tunturisopulit ovat kuuluisia siitä, että joinakin vuosina niitä on tuntureilla paljon, toisina vuosina ne puuttuvat lähes kokonaan.
Tunturisopulit syövät pääosin sammalia.
Wikipedia
Metsämyyrä (Myodes glareolus)
Vesimyyrä (Arvicola amphibius)

Suomessa vesimyyriä elää Etelä- ja Keski-Suomessa.
Vesimyyrä syö kasvien osia, mm. juuria ja lehtiä.
Se kerää kasveja, mm. vihanneksia, talveksi maanalaisiin koloihinsa.
Wikipedia
Piisami (Ondatra zibethicus)
Orava (Sciurus vulgaris)

Orava on alun perin kuusimetsien asukki. Sen pääruokaa kuusimetsissä on kuusen kävyt.
Kesäisin orava etsii ruuaksi monenlaisia siemeniä, mutta sille kelpaavat myös linnunmunat ja jopa poikaset.
Syksyisin oravat varastoivat suuria määriä tammenterhoja.
Talvisin orava käy syömässä mielellään linturuokinnoilta auringonkukan siemeniä ja maapähkinöitä. Talveksi orava vaihtaa paksumman talviturkin. Väriltään talviturkki on kesäturkkia harmaampi. Korvien karvatupsut ovat pisimmillään talvella.
Oravan selviytyminen talvisesta luonnosta on ihme: oravaa pienemmät nisäkkäät joko horrostavat tai elävät lumi- tai kasvipeitteen alla piilossa.
"Kurre" oppii nopeasti luottamaan ihmiseen, ja monissa puistoissa oravat käyvät hakemassa ruokaa kädestä.
Wikipedia
Liito-orava (Pteromys volans)

Sen turkki on harmaa. Silmät ovat suuret.
Liito-orava liikkuu hämärän aikaan. Se suosii kuusivaltaisia sekametsiä.
Liito-orava syö lehtipuiden lehtiä, siemeniä ja silmuja.
Uhanalainen liito-orava on suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kiellettyä.
Wikipedia
Suomen luonnonsuojeliitto
Majava [euroopanmajava (Castor fiber) sekä kanadanmajava (Castor canadensis)]

Majavan häntä on hyvin paksu ja suomupeitteinen. Yleisväritys on ruskea. Majavalla on hyvin vahvat hampaat.
Majavan rakenne on täydellisen sopiva vesielämään. Sen hyvin tiheä turkki estää pohjavillaa kastumasta.
Suomessa on kaksi majavalajia, euroopan- ja amerikanmajava (aiempi nimitys kanadanmajava). Euroopanmajava oli vielä 1800-luvulla ainut majavalajimme. Voimakas metsästys tuhosi kannan lähes täysin. 1930-luvun lopulta lähtien maahamme tuotiin majavia sekä Kanadasta että Norjasta. Myöhemmin kanadanmajavia on nimitetty amerikanmajaviksi ja Norjasta tuodut ovat alkuperäistä Suomessa ollutta alalajia, euroopanmajavaa.
Lajit ovat huomattavan samankaltaisia, amerikanmajava on hieman suuremmaksi kasvava ja turkinväriltään tummempi. Maallikon on kuitenkin mahdotonta erottaa lajeja toisistaan. Amerikanmajavia on Suomen keski- ja itäosissa vuoden 2010 tiedon mukaan 12000-15000 yksilöä, kun taas euroopanmajavia on eniten Porin ympäristössä noin 1000 yksilöä. Valitettavasti uusi laji amerikanmajava on vahvempi ja syrjäyttää euroopanmajavan, jos lajien reviirit kohtaavat. Nykyisin euroopanmajava on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi.
Wikipedia: euroopanmajava
Wikipedia: kanadanmajava
Ilves (Lynx lynx)

Ilveksen menestymisen haaste on se, että suomalaisessa metsässä ei ole saaliseläimiä yhtä runsaasti kuin esimerkiksi Afrikan savannilla. Niinpä ilves joutuu liikkumaan laajalla alueella sopivaa saalista etsiessään.
Koska ilves vaatii laajan reviirin, niitä elää melko vähän Suomessa. On arvioitu, että Suomen metsissä eläisi noin 2 000 ilvestä.
Ilves on rauhoitettu, mutta sitä voidaan metsästää poikkeuslupien avulla. Ilves saalistaa väijymällä. Sen yleisimmät saaliseläimet ovat metsäjänis, metsäkauris, valkohäntäkauris ja myyrät.
Ilvesemo synnyttää keväällä 1-3 poikasta kalliolohkareen tai puun alle. Naaras huolehtii poikasistaan yksin.
Wikipedia
Saukko (Lutra lutra)

Saukko näyttää suurelta minkiltä. Se on jopa metrin mittainen ja häntä voi olla lähes puoli metriä. Saukko voi painaa jopa 10 kiloa. Saukolla on vaalea rinta vatsaan asti.
Se on hyvin sopeutunut saalistamaan vedessä, sillä jaloissa on pienet räpylät ja se pystyy sulkemaan sieraimet ja korvat sukeltaessaan. Sillä on myös pitkät viiksikarvat vedessä liikkumista helpottamaan.
Saukon pääravintoa ovat kalat, kuten ahven, särki ja hauki, mutta ravinnoksi kelpaavat myös ravut, simpukat ja pikkunisäkkäät. Saukko on erakko ja vaeltelee saalistaessaan jopa kymmeniä kilometrejä vesistöä seuraten.
Saukko tapaa muita saukkoja yleensä vain lisääntymisaikaan. Noin kaksivuotiaina kumpikin sukupuoli on lisääntymiskykyinen. Normaali poikastuotto on 3-5 poikasta. Vaikka saukko yleensä synnyttää keväällä, se on säännöllisesti kiimassa tietyin väliajoin, joten poikaset voivat syntyä myös muina vuodenaikoina. Naaras synnyttää poikaset luonnonkoloon ja hoitaa ne yksin vieroitusikäisiksi. Saukkokanta on Suomessa pienentynyt vähitellen, ja nykyään saukkoja uskotaan olevan noin 3000 yksilöä. Tästä syystä saukko on seurantalaji ja metsästyslainsäädännöllä rauhoitettu.
Wikipedia
Ahma (Gulo gulo)
Ahmalla on pienuudestaan huolimatta suuret voimat, ja se pystyy saalistamaan muun muassa itseään paljon painavampia poroja.
Ahmaemo synnyttää lumiluolaan kevättalvella pari poikasta. Naaras huolehtii niistä yksin. Suomessa elää vain satakunta ahmaa. Se on rauhoitettu ja uhanalainen laji.
Wikipedia
Kärppä (Mustela erminea)

Sen ruumis on pitkä, hännänpää on musta.
Talviturkki on valkoinen, kesäturkki ruskea.
Kärppä saalistaa myyriä ja päästäisiä.
Suomessa kärppiä elää koko Suomessa. Yleisempi se on pohjoisempana.
Wikipedia
Lumikko (Mustela nivalis)

Kesällä lumikon turkki on ruskea (alapuoli vaalea), talvella lumikolla on kokovalkoinen turkki.
Wikipedia
Minkki (Neovison vison)

Se tuotiin Suomeen 1920-luvun lopussa turkiseläimeksi tarhoihin. Minkkejä karkasi nopeasti luontoon.
Minkki on äärimmäisen nopea ja taitava saalistaja. Luonnossa se on kuitenkin myös hyvin haitallinen, sillä minkki tappaa kaikki kiinni saamansa ravinnoksi kelpaavat eläimet, vaikkei sillä nälkä olisikaan.
Villiminkki on yleensä melko tumma, mutta sen alahuulesta lähtee rintaa kohti valkea laikku. Sen ruumiin pituus on vähän alle 50 cm ja häntä on noin noin 20 cm pitkä. Minkkiuros voi painaa lähes kaksi kiloa, naaras vain kilon verran.
Minkki viihtyy veden lähellä, sillä kesällä se syö pikkunisäkkäiden lisäksi mielellään vesilintujen poikasia ja munia, ja talvella ravinnoksi kelpaavat erinomaisesti kalat. Minkki synnyttää huhti-toukokuussa puolen tusinaa poikasta, jotka syntyvät sokeina luonnon onkaloon tai toisen eläimen entiseen pesäkoloon.
Wikipedia
Näätä (Martes martes)

Näätä metsästää tavallisesti vain öisin mm. hiiriä, myyriä ja lintuja.
Wikipedia
Mäyrä (Meles meles)

Sen tunnistaa helposti pään kuvioista.
Mäyrä on hämäräeläin, eikä sitä näe usein, vaikka niitä eläisikin lähimetsässä.
Mäyrä syö mm. kastematoja, hyönteisiä, lintujen munia.
Wikipedia
Susi (Canis lupus)

Susi on melko pieni suurpedoksi. Se painaa alle 50 kg.
Susi elää laumassa. Lauman johtajina toimii pariskunta, jonka jälkeläisiä muut lauman jäsenet ovat. Susilauma on tehokas saalistaja. Susilauma juoksevat kiinnin saaliseläimen, esimerkiksi hirven, piirittävät ja kaatavat sen yhteistuumin. Saalis jaetaan lauman jäsenten kesken. Johtajaparin poikasia hoidetaan yhteistuumin.
Susilaumalla on iso elinpiiri. Lauma ei päästä muita susia alueelleen.
Susi väistää ihmisiä. Asumuksien lähelle tulevat sudet ovat yleensä yksinäisiä, nälkiintyneitä susia. Susi on rauhoitettu ja uhanalainen laji. Suomessa elää vähän yli sata sutta. Jotkut suhtautuvat suteen vihamielisesti. Suden ainoa vihollinen onkin salametsästäjät.
Wikipedia
Kettu (Vulpes vulpes)

Kettu on sopeutuvainen eläin. Niitä elääkin tuntureilta aina kaupungin puistoihin. Kettu on kaikkiruokainen, mutta enimmäkseen ne saalistavat myyriä ja hiiriä.
Wikipedia
Naali (Vulpes lagopus)

Naalin kesäturkki on ruskea, talviturkki on valkoinen.
Naali on hävinnyt tai ainakin häviämässä Suomen lunnosta.
Wikipedia
Supikoira (Nyctereutes procyonoides)

Sen tunnistaa lyhyistä jaloista, tukevasta ruskeasta ruumiista ja pään kuvioista.
Supikoirat ovat kaikkiruokaisia, mutta ne voivat syödä hyvin paljon kasviravintoa, esimerkiksi marjoja.
Suomessa supikoirat viettävät talven talviunessa.
Wikipedia
Karhu (Ursus arctos)

Karhu on sopeutunut hyvin Suomen luontoon. Paksu turkki ja rasvakerros suojaavat kylmältä. Rasvakerros on myös välttämätön talviunen aikana, sillä rasvakerroksesta karhu saa energiaa elintoimintoihinsa ja poikasten tarvitsemaan maitoon talven aikana.
Karhu saalistaa hirviä ja poroja, mutta myös pienempiä eläimiä kuten myyriä.
Karhu on varsinkin syksyllä kasvissyöjä: se ahmii marjoja ja se vierailee myös viljapelloilla syömässä viljan siemeniä. Karhu on myös tunnettu muurahaisten pesien tonkija ja mehiläispesien rikkoja: karhun herkkua ovat muurahaisten kotelot ja mehiläisten valmistama hunaja.
Karhu elää suuren osan vuodesta yksinäisenä kulkijana. Se väistää metsässä kulkevaa ihmistä huomaamattomasti. Tästä on saatu tietoa, kun lähettimellä varustettuja karhuja on lähestytty tutkimusmielessä: karhut lähtevät poispäin ihmisestä heti kun karhu kuulee tai haistaa ihmisen lähestyvän. Karhun näkökyky on heikko.
Suomessa elävät karhut viettävät talven talviunessa talvipesässä, jonka karhu on kaivanut esimerkiksi kannon alle tai isoon muurahaiskekoon. Karhun elintoiminnot hidastuvat talviunen aikana, mutta ruumiinlämpötila ei juuri laske. Naaraskarhut synnyttävät talvipesään poikaset. Poikaset ovat koko seuraavan kesän riippuvaisia emon huolenpidosta.
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus)

Metsäpeura muistuttaa ulkonäöltään poroa, mutta on kookkaampi ja pidempijalkaisempi. Iso metsäpeura voi painaa jopa yli 200 kg.
Metsäpeuroja elää Keski- ja Itä-Suomessa, tarkemmin Kainuussa ja Suomenselän alueella.
on Suomessa arvioitu silmälläpidettäväksi lajiksi, eikä se enää kuulu varsinaisiin uhanalaisiin lajeihin.
Vielä ennen 1800-lukua metsäpeuraa esiintyi laajalla alueella Suomessa aivan pohjoisimpia Lapin alueita lukuun ottamatta. Se oli tärkeä riistaeläin. Metsästyksen vuoksi metsäpeuran kanta väheni voimakkaasti 1800-luvun loppuun mennessä. Lopulta metsäpeura rauhoitettiin Suomessa vuonna 1913, kun se oli ehtinyt jo kadota maamme lajistosta.
Poro (Rangifer tarandus tarandus)

Poro syö mm. jäkälää, puiden lehtiä ja heiniä.
Porot elävät suurissa laumoissa.
Wikipedia
Hirvi (Alces alces)

Hirvet syövät heiniä, ruohoja, mutta talvisin myös puiden oksia ja kuoria ja kesällä vesikasveja.
Hirvi hellpo tunnistaa: suuri, ruskea, kyttyrähartiat ja kaulan alla roikkuva parta.
Hirviä elää koko Suomessa. Niidn määrää rajoitetaan metsästyksellä.
Wikipedia
Metsäkauris (Capreolus capreolus)

Se on levittäytynyt nopeasti lähes koko Suomeen. Niitä voi tavata monenlaisista metsistä.
Metsäkauris on ruskea, häntä on hyvin lyhyt. Hännänympärys on vaalea.
Vain uroksella on sarvet.
Metsäkauris märehtii ravinnokseen monenlaisia kasveja.
Wikipedia
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus)

Valkohäntäkauris on hirveä pienempi, mutta metsäkaurista suurempi.
Paras tuntomerkki on pitkä häntä, joka vilkkuu valkoisena, kun kauris juoksee.
Suomessa valkohäntäkauriita elää Etelä- ja Keski-Suomessa.
Valkohäntäkauris syö monenlaista kasviravintoa.
Wikipedia
Mufloni (Ovis aries)
Mufloni on ruskea ja tukeva. Pässillä on isot sarvet.
Wikipedia