Arviointi ja siihen liittyvä palaute on monipuolista, kannustavaa, ohjaavaa ja rakentavaa. Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaiden suorituksia arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, ja kaikki neljä suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen tavoitealuetta (vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen) ovat arvioinnissa yhtä tärkeitä.

Arviointi on sekä numeerista että sanallista, ja se perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilaita ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja kehittämään omia taitojaan, tietojaan, työskentelyprosessejaan ja suorituksiaan. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan myös vertaisarviointia. Tietoa oppimisen edistymisestä annetaan oppilaille säännöllisesti.

Yhdeksännellä luokalla annetaan numeerinen arvosana kaksi kertaa lukuvuodessa lukukausitodistuksessa.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.