S1 Fyysinen toimintakyky
Fyysisessä toimintakyvyssä painotetaan motoristen taitojen opettelua. Liikuntalajit ja -muodot ovat välineitä tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Liikuntalajien ja -muotojen valinnassa tulee huomioida monipuolisuus, eri vuodenaikojen mahdollisuudet sekä paikallinen toimintaympäristö. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään seuraavien liikuntamuotojen avulla:

• perusliikunta (esim. yleisurheilu ja kuntoharjoittelu)
• luontoliikunta (esim. suunnistus ja retkeily)
• yleisimmät pallopelit ja viitepelit
• voimistelu eri muodoissaan (esim. telinevoimistelu, parkour, sirkus)
• talviliikuntalajit (esim. luistelu, hiihto tai laskettelu)
• rytmiliikunta (esim. tanssi ja kuntoliikunta)
• vesiliikunta (esim. uinti tai vesipelastus).

Toimintakyvyn seurannan tulee olla jatkuvaa, jotta oppilas kykenee arvioimaan omaa kehitystään ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita toimintakykynsä parantamiseksi. Toimintakyvyn seuraamisessa käytetään Move! - mittauksia. Oppilasta tulee ohjata oman toimintakyvyn arviointiin, oppilaiden keskinäistä vertailua tulee välttää.

S2 Sosiaalinen toimintakyky

• pari- ja ryhmätehtävät, leikit, harjoitukset ja pelit (toisten huomioon ottaminen, auttaminen ja avustaminen sekä vastuun ottaminen yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä)

S3 Psyykkinen toimintakyky

• vastuun ottaminen sekä pitkäjänteisyyden harjoittelu yksin ja yhdessä muiden kanssa
• iloa ja virkistystä tuottavat liikuntatehtävät (pätevyyden kokemus, myönteinen minäkäsitys)
• tieto liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, harjoittelun periaatteet
• tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista

Leikinomaiset pelit ja kisat ovat osa koululiikuntaa. Kilpailullisuutta ja oppilaiden vertailua korostamatta voidaan harjoitella tavoitteellisuutta ja yhteiseen päämäärään pyrkimistä. Reilun pelin hengessä voidaan turvallisesti harjoitella voittamisen ja häviämisen kokemuksia.