0-2 luokat
Tehtäviä 0-2 luokille
0-2 luokat
Esikoulussa ja peruskoulun kahdella ensimmäisellä luokalla huomio kiinnitetään istutettuihin puihin, muistomerkkeihin ja viljelymaisemaan. Toiminnallisten tehtävien myötä lapset ohjataan miettimään puiden arvoa, pohtimaan miksi muistomerkkejä pystytetään ja mitä tapahtuisi maalaismaisemalle ilman maanviljelijöitä. Asutuksen historiaan voidaan perehtyä kivikauden asutusta esittelevien videoiden, omien ”arkeologisten kaivauksien” ja majan rakentamisen myötä.
Viljelymaisema
Tehtävä 1: Rakennusten sijoittuminen ympäristöön:
Vertaa kuvia ja etsi eroavaisuudet. Perustele, miksi alakuva on parempi? Alla valintatehtävä kuvaan liittyen.
Tehtävä 2: Tehkää iso seinäkollaasi (esikoulu)
Seinälle kiinnitetään iso peltomaisema, josta puuttuu rakennukset. Oppilaat saavat piirtää, värittää tai leikata lehdistä kuvia taloista, ihmisistä, koneista, eläimistä, luonnonvaraisista kukista, hyönteisistä ja puista. Kuvat kiinnitetään maisemaan ja saadaan elävä maisema. Keskustellaan siitä, mitä maisemalle tapahtuisi, jos kukaan ei viljelisi peltoja. (Maisemaan voidaan liittää myös sähköpylväitä, teitä ja aitoja.)
Viljelymaisema
Puut, pihat, puistot, puutarhat
Tehtävä 1: Ota Minä ja puu -kuva (kiipeily sallittu!)
Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla kaunis, tehdä vehreydellään paikasta viihtyisämmän, se voi olla pieni tai suuri, taimi tai täysikasvuinen. Se voi olla kiva kiipeilypuu, majapaikka, riippumaton kannattaja, hedelmien antaja, lintujen pesäpuu maalla, kaupungissa, metsässä, pihassa. Puukuvan voi ottaa yksin, kaverin kanssa tai isommalla porukalla.
Bonus: Tähän voi halutessaan yhdistää rooliasut tai kasvomaalaukset eli voimauttava valokuva
Tutkitaan:
- Mitä puun pinnalla on?
- Onko katkenneita oksia tai muita vammoja?
- Onko pahkoja tai kääpiä?
- Mitä puun lähellä on?
- Miltä puu näyttää kun sitä vertaa muihin puihin?
- Voidaan myös valokuvata tai jopa ottaa pienet näytteet puun pinnasta, silmuista, oksista, lehdistä tai neulasista.
- Puilla on usein myös ominaishaju ja –maku. Haistellaan ja maistellaan. (Huom. joidenkin pensaiden ja puiden marjat ovat myrkyllisiä.)
- Mietitään, mikä merkitys puulla on
- Mietitään, miltä puu näyttää kymmenen vuoden kuluttua
Internetistä löytyy materiaalipaketti kuvaamisen opetteluun 0-2 luokilla:
Videopensseli –opas: videoiden teko-opas, varhaiskasvatus ja ala-aste
Aiheeseen soveltuva leikki metsässä tai puistossa:
Metsäpalo
Metsässä tai puistossa merkataan puita nauhalla. Puita on oltava yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi on huutaja, joka huutaa: metsä palaa. Silloin kaikkien pitää vaihtaa puuta ja huutajan pitää ehtiä myös jonkin puun luo. Ylimääräiseksi jäänyt leikkijä on seuraava huutaja.
Tehtävä 2: Puukuvan jatkotyöstöksi sopii keksiä omalle puulleen elämäntarina.
Paikkakunnan veistokset ja muistomerkit
Julkisia muistomerkkejä ei pystytetä turhaan. Ne kohoavat maisemaan usein suurella panostuksella, tärkeinä pidettyjen henkilöiden tai tapahtumien kunniaksi. Vuosien saatossa alkuperäinen tarkoitus tai kuvatut aiheet saattavat vähitellen jäädä unholaan ja itse teos muuttua lähes näkymättömäksi. Mitä kaikkea julkiset veistokset kertovatkaan ympäristön ja siinä eläneiden ihmisten menneistä vaiheista, arvoista ja elämästä, kun lähdetään varta vasten niitä tutkimaan?
Tehtävä 1: Tutustutaan oman paikkakunnan veistoksiin ja muistomerkkeihin.
Ennen tutustumista pohtikaa yhdessä miksi veistoksia ja muistomerkkejä pystytetään? Kysymyksiä: Pitääkö veistoksen esittää jotain? Mitä veistoksia tiedät omalta paikkakunnalta tai muualta? Voiko veistos olla koko kaupungin tunnus (New York, Rio de Janeiro)? Jos Kauhajoelle pystytettäisiin uusi veistos, mistä sen pitäisi kertoa?
Ihan nurkan takana –sivuilla on oman paikkakunnan veistoksiin tutustumista varten mainio formaatti seikkaperäisine ohjeineen: ennakkovalmistelut, retki, aiheen syventäminen jne.
http://nurkantakana.fi/patsaita-katsastamassa/
Työpajan aluksi tehdään visiitti itse kohteelle. Patsasta tutkitaan, kosketellaan ja ihmetellään. Lapsia voi kuvata patsaan äärellä ja lapset voivat itsekin kuvata patsasta. Muistomerkistä, sen taustasta, yhteydestä lasten ja heitä edeltävien sukupolvien elämään sekä patsaan herättämistä tuntemuksista keskustellaan yhdessä. Paikalla voi olla myös vieraileva tähti tuomassa lisätietoa esim. kohteen historiasta, synnystä tai valmistustekniikasta. Retken pituudeksi sopii vajaa tunti.
Linkissä luettelo Kauhajoen patsaista. Luettelossa on 25 patsasta, joista kahdenkymmenen taustatarina liittyy sotaan tai johonkin muuhun murheelliseen tapahtumaan. Pienimpien kanssa patsaskatsastuksen kohteeksi olisi hyvä valita valoisa aihe, kuten Eelis Panulan muistoksi pystytetty muistomerkki kirjaston edessä.
Tehtävä 2: Elävät veistokset
Opettaja kirjoittaa paperilapuille sanoja, oppilaat ottavat yhden lapun ja esittävät sanan muille ryhmän jäsenille, ei saa äännellä.- aiheita: eläimet, puut, tunnetilat, arvot, itselle tärkeä paikka, ammatit, luonnonilmiöt
- luonnon tai maiseman kokeminen (esim. haltioitunut, ylevä, pelko, väsynyt, rentoutunut, eksynyt, ylpeä, raikas jne)
- Kehollisen toiminnan kautta päästään keskustelemaan veistosten ilmaisusta.
Teksti
Elinkeinoihin liittyvät paikat
Keskusteleva kuvantarkastelu (VTS): Mitä tässä kuvassa on meneillään?
- Keskustelevan kuvantarkastelun tavoitteena on yhteinen ajatteluprosessi, jonka lopputulos ei ole ennalta tiedossa.
- Seikkaperäiset ohjeet löytyvät Tehtäväpaketti -valikosta
Hyviä kuvia tähän tarkoitukseen löytyy esimerkiksi Kauhajoen kulttuurimaisemien kirjasta: takakansi, sivun 248 alakuva, sivun 125 kuva, sivun 83 kuva.
Elinkeinoihin liittyvät paikat 2
Muinaismuistot
Tehtävä 1: «Arkeologiset kaivaukset»
- Arkeologia tutkii menneisyyttä ihmisen jälkeensä jättämien materiaalisten muistojen avulla, joita jokainen päivä tuottaa lisää.
- Löydättekö jälkiä menneisyydestä?
- Löydöt voivat olla roskaa, kulttuuriperintöä ja arkeologisia löytöjä (open piilottamia?).
- Tehdään omat kaivaukset läheisellä pellolla tai ojanpientareella, poimitaan talteen kaikki, mikä ei kuulu luontoon, tutkitaan esineitä ja pohditaan niiden historiaa.
http://www.kukako.fi/tehtavat/mina-ja-paikallisuus/ihan-pellolla/index.html
- YouTube video Aikamatka kivikaudelle sopii parhaiten ala-asteikäisille, mutta myös tämän tehtävän alustukseksi. Video kestää 10min ja sisältää aikahyppäykset nykyajasta 1800-luvulle, keskiaikaan ja kivikauteen lapsen silmin. Sama kivikautinen esine on mukana kaikissa hyppäyksissä.
Tehtävä 2: Majan rakennus
Majan rakennuksessa voi yhdistää useita kulttuuriympäristökasvatuksen tavoitteita, kuten esihistoriaan perehtymisen, paikan tunnusta keskustelun ja paikan tunnun kokemisen. Majan rakentaminen on lisäksi hauskaa ja yhteistoiminnalista. Tehtävä voidaan aloittaa katsomalla videoita kivikautisten asumusten rekonstruktioista. Kierikkikeskus on palkittu Europa Nostra –palkinnolla esihistorian popularisoinnista ja Saarijärvelle on tehty rekonstruktio kivikautisesta kylästä.
Saarijärven kivikautinen kylä:
Kartta tutuksi
Piirrä kartta vaikkapa koulutiestäsi, koulun alueesta tai kotisi lähiympäristöstä. Merkitse metsät, pellot, tiet, rakennukset ym. Käytä erikoismerkintöjä rakennuksille (esimerkiksi väritettyjä suorakaiteita asuintaloille ja muille rakennuksille), teille, puille, metsälle, vedelle jne. Näytä karttaa kavereillesi ja kerro, mitä kartalla näkyy.
Reflektointi
Kuvittelua
Leikin tarkoitus on kehittää kuvittelun taitoa ja päättelyä.
Mitä tai millaista tässä oli 100 vuotta sitten?
Miltä tämä kanto/puu/piha/rakennus näyttää 50 vuoden päästä?
Mitä tälle puulle/puutarhalle/pihalle tapahtuisi, jos linnut tai hyönteiset katoaisivat?
Mitä tapahtuisi jos pudonneet lehdet eivät hajoaisi?
Kuvallinen reflektointi:
Levitetään pöydälle tai lattialle kuvia, joista oppilaat valitsevat oman mielialan mukaisen kuvan retken tai tehtävän päätteeksi. Kukin kertoo vuorollaan, miksi valitsi kuvan.
Lisämateriaalia
Jos tehdään retki Hyypänjoen laaksoon ja halutaan yhdistää luonnon ympäristö ja kulttuuriympäristökasvatus, voidaan retkellä ottaa näytteitä vedestä ja ihmetellä planktonia mikroskoopin läpi tai kuvista.
Piirtäen tai muotoillen veden eliöitä (plankton, hyönteiset)