Vuosien 1808–09 sodan aikana vihollinen poltti monta tilaa Kauhajoella. Myös kirkko poltettiin. Karjaa teurastettiin sotaväen tarpeisiin. Ajat olivat vaikeita, mutta sota oli lyhyempi kuin isoviha. Sen vuoksi toipuminen tapahtui nopeammin. Väkimäärä alkoi taas kasvaa sodan menetysten jälkeen. Tilojen määrä lisääntyi, varsinkin siksi että tiloja jaettiin ja torppia perustettiin.

Nälkävuodet, jotka olivat pahimmillaan 1867–68, vaikuttivat Kauhajokeen kuten koko maahan. Viljasatoja menetettiin ja ruoasta tuli pulaa. Nälkä ajoi ihmiset liikkeelle. Kauhajoella kerjäläiset, sairaat ja nälkiintyneet kerättiin nälkävuosina Yli- ja Ala-Knuuttilan taloihin, joissa heitä ruokittiin. Hätäaputyömailta kuten Tokerotien rakentamisesta sai palkan päivittäin jauhoina. Ihmiset sekoittivat jouhot työmaalla veteen ja söivät heti. Ruoka oli jauhoista, kylmää puuroa, tokeroa, mistä tie sai nimensä. Kerjäläiset levittivät sairauksia, ja nälkäisten vastustuskyky oli heikko. Lähes viidesosa Kauhajoen väestöstä kuoli kahdessa vuodessa.

Kuva: Robert Wilhelm Ekman: Kerjäläisperhe maantiellä, 1860.
(Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, Kuvaaja: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen)

Nälkävuosien jälkeen alkoi nopea väestönkasvu. Kuolleisuus väheni hygienian parantuessa, peltoalaa raivattiin kiihtyvällä vauhdilla ja maataloutta kehitettiin nopeasti. Myös muut elinkeinot kehittyivät elinkeinovapauslain (1879) ansiosta. Kyliin rakennettiin myllyjä, joissa viljelijät saivat jauhattaa jyvänsä tuulen tai veden voimalla. Jos maitoa jäi yli, se voitiin myydä meijerille, joka jalosti maidosta esimerkiksi voita, juustoa ja viiliä.

Kuva: Joel Mäen tuulimylly Juonikylässä.

Toisaalta myös maastamuutto oli yleistä 1800-1900-luvun vaihteessa. Keskimäärin 80 henkilöä vuodessa lähti Kauhajoelta töiden perässä siirtolaiseksi. Väestönkasvu ja maatalouden kehittyminen lisäsivät poismuuttoa. Oheisessa linkissä Kauhajoelta lähteneiden määrä on sivuilla 17-18 (tekijä Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti).

Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan