Ensimmäiset ihmiset olivat satunnaisia kävijöitä
Kymmenen tuhatta vuotta sitten jääkausi oli päättymässä ja jää oli alkanut sulaa pois. Paksu jääpeite oli painanut maanpinnan alas, ja Kauhajoki oli Lauhavuoren huippua lukuunottamatta meren peitossa. Pari tuhatta vuotta myöhemmin suurin osa nykyistä Kauhajokea oli jo näkyvillä.
Hyypänjokilaakso oli tuohon aikaan kymmenen kilometrin pituinen kapea merenlahti. Vain vähän aikaisemmin jää oli peittänyt maan. Maankohoaminen oli aluksi nopeaa – ehkä kymmenen kertaa nykyistä nopeampaa. Maankohoaminen siirsi meren rantaviivaa vähitellen kauemmas. Kauhajoen laaksot vapautuivat vedestä aluksi umpeen kasvavina, hankalakulkuisina merenlahtina. Maankohoamisen edetessä laaksoihin kasvoi rehevää metsää. Tuhansia vuosia Kauhajoki oli erämaata, jossa kävi vain satunnaisia metsästäjiä ja kalastajia. He olivat merestä riippuvaisia ja pysyttelivät rannikon tuntumassa. Kivikauden ihmisille lahti oli hyvä kalastus- ja hylkeenpyyntipaikka.
Video: Kauhajoki on viimeisimmän jääkauden jälkeen muuttunut merenpohjasta saariston ja rannikkomaiseman kautta nykyiseksi manneralueeksi. Aluksi vain Lauhanvuoren huippu näkyi yksinäisenä saarena. Lauhanvuori näkyy videon kartoissa vasemmassa alakulmassa. Hyypänjokilaakso näkyy kolmannessa kartassa (8500 vuotta sitten) keskellä pitkänä merenlahtena. Kartat on julkaistu Kauhajoen vesien kirjassa (s. 12-17).
Kivikauden ihmisten jälkiä
Miten voimme tietää, että ihmiset ovat asuneet täällä jo niin kauan sitten? On löydetty työvälineitä, joita valmistettiin tuohon aikaan: esimerkiksi kivikirveitä ja kivitalttoja, kivinuijan aihioita, kvartsinkappaleita, reikäkiviä ja keihäänkärkiä. Muinaisia löydettyjä työkaluja kutsutaan arkeologisiksi irtolöydöiksi, ja löydettyjä merkkejä asuinpaikoista kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.
Kuva: Kauhajoelta löytyneitä arkeologisia löytöjä tuhansien vuosien takaa: kivisiä keihäänkärkiä, nuijia, kirveitä, talttoja, kaapimia ja iskoksia. Esineet ovat Satakunnan museon kokoelmista.
Aikajana Suomen esihistoriasta: