Kivikaudella Kauhajoki oli rannikolla ja Hyypänjokilaakso oli pitkä, kapea lahti.

Kymmenen tuhatta vuotta sitten jääkausi oli päättymässä ja jää oli alkanut sulaa pois. Paksu jääpeite oli painanut maanpinnan alas, ja Kauhajoki oli Lauhavuoren huippua lukuunottamatta meren peitossa. Pari tuhatta vuotta myöhemmin suurin osa nykyistä Kauhajokea oli jo näkyvillä.

Hyypänjokilaakso oli tuohon aikaan kymmenen kilometrin pituinen kapea merenlahti. Vain vähän aikaisemmin jää oli peittänyt maan. Maankohoaminen oli aluksi nopeaa – ehkä kymmenen kertaa nykyistä nopeampaa. Maankohoaminen siirsi meren rantaviivaa vähitellen kauemmas. Kauhajoen laaksot vapautuivat vedestä aluksi umpeen kasvavina, hankalakulkuisina merenlahtina. Maankohoamisen edetessä laaksoihin kasvoi rehevää metsää. Tuhansia vuosia Kauhajoki oli erämaata, jossa kävi vain satunnaisia metsästäjiä ja kalastajia. He olivat merestä riippuvaisia ja pysyttelivät rannikon tuntumassa. Kivikauden ihmisille lahti oli hyvä kalastus- ja hylkeenpyynti­paikka.

​
Video: Kauhajoki on viimeisimmän jääkauden jälkeen muuttunut merenpohjasta saariston ja rannikkomaiseman kautta nykyiseksi manneralueeksi. Aluksi vain Lauhanvuoren huippu näkyi yksinäisenä saarena. Lauhanvuori näkyy videon kartoissa vasemmassa alakulmassa. Hyypänjokilaakso näkyy kolmannessa kartassa (8500 vuotta sitten) keskellä pitkänä merenlahtena. Kartat on julkaistu Kauhajoen vesien kirjassa (s. 12-17).

Kivikauden ihmisten jälkiä

Hyypänjokilaaksosta on löydetty monia kivikautisia asuinpaikkoja, joiden uskotaan olevan kahdeksan tuhatta vuotta vanhoja. Useimmat kivikautiset löydöt ovat jokien ja järvien lähellä vähän yli sata metriä merenpinnan yläpuolella. Aikanaan asuinpaikat olivat lähellä rantaa, koska teitä ei ollut. Kivikauden ihmiset olivat riippuvaisia metsästä, joka tarjosi riistaa ruoaksi. Myös kalastus oli heille tärkeä elinkeino. Ihmiset eivät olleet vielä oppineet käyttämään metalleja.

Miten voimme tietää, että ihmiset ovat asuneet täällä jo niin kauan sitten? On löydetty työvälineitä, joita valmistettiin tuohon aikaan: esimerkiksi kivikirveitä ja kivitalttoja, kivinuijan aihioita, kvartsinkappaleita, reikäkiviä ja keihäänkärkiä. Muinaisia löydettyjä työkaluja kutsutaan arkeologisiksi irtolöydöiksi, ja löydettyjä merkkejä asuinpaikoista kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.

Kuva: Kauhajoelta löytyneitä arkeologisia löytöjä tuhansien vuosien takaa: kivisiä keihäänkärkiä, nuijia, kirveitä, talttoja, kaapimia ja iskoksia. Esineet ovat Satakunnan museon kokoelmista.

Aikajana Suomen esihistoriasta: