Koulu ennen
Lukutaito haltuun
Kunnille tuli 1800-luvun lopulla velvollisuus tarjota kaikille lapsille opetusta. Siellä missä ei ollut varsinaista koulurakennusta, pidettiin kiertokoulua. Opettaja matkusti kylästä kylään, viipyi pari viikkoa kerrallaan ja opetti sekä lapsia että aikuisia lukemaan ja laskemaan.
Maalla ajateltiin usein, että töiden tekeminen on tärkeämpää kuin koulunkäynti. Metsistä saatu varallisuus kuitenkin lisäsi opiskeluhalukkuutta 1800-luvun lopussa. Kaikki 7–13-vuotiaat lapset päätyivät viimeistään vuonna 1921 koulunpenkille, kun säädettiin yleinen oppivelvollisuus. Se vaikutti koulutukseen ratkaisevasti, erityisesti maaseudulla. Vuosina 1882–1951 Kauhajoen kyliin rakennettiin 36 koulua. Kuitenkin jo 1950-luvulla lakkautettiin ensimmäinen kyläkoulu, ja myöhemmin lakkautettiin muitakin.
Kuva: Kauhajärven kiertokouluaisia Rauhalassa. Takana opettaja Mimmi Poutiainen. Kyläläiset rakensivat Rauhalan talkoilla.
Tehtävä: Lue paikallisten ihmisten koulumuistoja Hyvä on Hyypässä hypellä –kirjasta sivuilta 238-251. Kirjoita tarina omista koulumuistoistasi, kuten koulumatkoista, kouluruuasta, mieluisista oppitunneista, kavereista, välitunneista, kepposista tai koulun juhlista. Kerro myös mitä reittejä kuljet, mitä matkan varrella on, mitkä ovat kivoja, pelottavia tai jännittäviä paikkoja.
Kuva: Koulukyyti hevosella