Yhteisöllinen oppilashuolto tiedottaa

Laajennettu yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä

Oppilashuollolla tarkoitetaan koululaisen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa koulussa. Oppilashuollon on tarkoitus olla ensisjaisesti ennaltaehkäisevää ja koko kouluyhteisöä tukevaa yhteisöllistä toimintaa.

Yhteisöllisessä oppilashuollossa kouluyhteisö suunnittelee yhteistyössä oppilashuollosta vastaavien henkilöiden ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa, miten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta ja avointa vuorovaikutusta käytännössä toteututetaan kouluyhteisössä. Suunniteltujen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään toimintaa koulussa seuranta- ja arviointitiedon perusteella. Yhteisöllisellä oppilashuoltoryhmällä ja oppilashuollosta vastaavalla on tässä työssä käynnistävä ja aloitteellinen rooli, mutta oppilashuolto ja kouluyhteisön hyvinvointi on jokaisen kouluyhteisöön kuuluvan vastuulla ja keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.

Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan, miten yhteisöllinen oppilashuoltotyö edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee ja valmistelee omalta osaltaan toimintakulttuuriin kehittämistä, mutta koko kouluyhteisö ja vanhemmat osallistuvat suunnitteluun ja arviointiin.

Kouluarkeen kehitetään menetelmiä, joilla tuetaan lapsen ja nuoren sosiaalisen paikan löytymistä kouluyhteisössä. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoaa ja arvioi näitä menetelmiä.

Yhteisöllisessä oppilashuollossa käytetään myös kouluterveydenhuollosta saatavia tietoja ym. yhteenvetoja oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi.

Jyväskylässä voi nyt tehdä verkossa huoli-ilmoituksen, lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton sosiaalihuoltoon

Jyväskylän kaupunki, tiedote yhteistyökumppaneille 7.10.2021

 

Jyväskylässä voi nyt tehdä verkossa huoli-ilmoituksen, lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton sosiaalihuoltoon

 Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluissa ja perheiden ennaltaehkäisevissä palveluissa lisätään sähköistä asiointia. Asukkaat, viranomaiset ja muut yhteistyötahot voivat tehdä verkossa sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja ja ilmoituksia, lastensuojeluilmoituksia sekä vanhuspalvelulain mukaisia huoli-ilmoituksia Omapalvelussa kirjautumatta palveluun.

Jyväskyläläiset voivat myös hakea verkossa lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyön palveluja sekä täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

Yhteydenotto palvelutarpeen arvioimiseksi tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa

Ammattilainen voi tehdä sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton asiakkaan palvelutarpeen arvioimiseksi yhdessä asiakkaan kanssa tai hänen luvallaan. 

Myös asiakas tai hänen läheisensä voivat tehdä yhteydenoton asiakkaan elämäntilanteeseen liittyen. Yhteydenoton jälkeen sosiaalipalveluista ollaan yhteydessä asiakkaaseen ja hänen kanssaan yhdessä kartoitetaan tilannetta ja tuen tarvetta. Myös asiakkaan oman lähiverkoston kanssa tehdään yhteistyötä.

Lait velvoittavat viranomaisia - ilmoituksen voi tehdä myös ilman henkilön suostumusta

Sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja lastensuojelulaki velvoittavat laajasti eri viranomaistahoja tekemään ilmoituksen lapsesta, aikuisesta ja iäkkäästä henkilöstä, kun herää huoli hänen hyvinvoinnista, turvallisuudesta, terveydestä tai kyvystä huolehtia itsestään.

Jos apua tarvitseva henkilö antaa suostumuksen yhteydenottoon eikä tilanne ole kiireellinen, suositellaan ilmoituksen sijaan käytettäväksi sosiaalihuoltolain mukaista yhteydenottoa palvelutarpeen arvioimiseksi.

Asiointi on tietoturvallista

Omapalvelussa yhteydenottoja ja ilmoituksia voi tehdä ajasta tai paikasta riippumatta joustavasti ja oikea-aikaisesti tilanteissa, joissa avuntarve ei ole akuutti. Ilmoitusten ja yhteydenottojen tekeminen ei vaadi vahvaa tunnistautumista. Omapalvelun kautta tehdyt yhteydenotot ja ilmoitukset ohjautuvat palveluihin viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Ilmoitusten ja yhteydenottojen tekeminen kirjallisesti Omapalvelun kautta lisää ilmoittajan oikeusturvaa ja vähentää puhelimessa tapahtuvan asioinnin tulkinnallisuutta. Omapalvelun kautta asiointi on tietoturvallista.

Sähköisen asioinnin rinnalla tullaan säilyttämään jo olemassa olevat tavat asioida, yhteystiedot löytyvät kunkin palvelun nettisivuilta.

Kiireellisissä tilanteissa yhteys puhelimitse

Jos ilmoitusta tai yhteydenottoa koskevan asiakkaan tai potilaan avuntarve on kiireellinen, yhteydenotto kannattaa tehdä puhelimitse.

 

Lasten osalta

  • Lastensuojelun päivystys, p. 014 266 0921, arkisin klo 8–16

Aikuisten osalta:

  • Aikuissosiaalityö, päivystys, p. 014 266 9664, arkisin klo 8-16

Ikäihmisten osalta yhteys:

  • OIVA-keskus, p. 014 266 1801, arkisin klo 9-15

Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin: sosiaalipäivystys, p. 014 266 0149.

Hätätilanteissa ota aina yhteys hätäkeskukseen p. 112.

 

Tietoa ilmoituksista ja yhteydenotoista sekä linkit eri ilmoituksiin löytyvät muun muassa Ilmoita huolesi -sivulta: https://www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus/huoli-ilmoitus ja Sosiaalipalvelut - asioi verkossa -sivulta https://www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/sosiaalipalvelut-asioi-verkossa sekä kunkin palvelun omalta nettisivulta.

 

Suorat linkit Omapalvelun ilmoituksiin ja yhteydenottolomakkeeseen

 

 

Lisätietoja:

palvelujohtaja Päivi Junnilainen, p. 040 533 5729, Jyväskylän kaupungin sosiaalipalvelut

palvelujohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245, Jyväskylän kaupungin perheiden ennaltaehkäisevät palvelut

Pelit koukuttaa

Marraskuussa 2018


Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Kokoonnumme koulussa säännöllisesti keskustelemaan em. asioista opettajien, oppilaiden, koulupsykologin, -kuraattorin ja –terveydenhoitajan, huoltajien ja koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Tiedotamme pedanetissä ja wilmassa, mitä aiheita on käsitelty ja miten voimme yhdessä edistää kaikkien hyvinvointia.

Hyvinvointiryhmän kokouksessa 31.10.2018 puheenaiheeksi nousi lasten ja nuorten pelaaminen. Peli- ja ruutuaika on lisääntynyt ja se näkyy huolestuvilla tavoilla:

  • koulukavereiden kanssa ei tapailla koulupäivän jälkeen ja etenkin pojat kokevat yksinäisyyttä
  • vapaa-aika kuluu harrastuksissa ja pelatessa, yhteinen ajanvietto kavereiden kanssa on vähentynyt
  • entisajan pihaleikit ovat loppuneet, eivätkä äidit voi kehottaa lapsiaan ulos leikkimään, eihän siellä enää ole ketään muitakaan lapsia
  • lasten välinen puhekulttuuri on saanut ikäviä sävyjä, ei osata olla ystävällisiä toisia kohtaan, puhutaan tylysti ja ilkeästi
  • roisi ja aggressiivinen kielenkäyttö on muuttunut arkiseksi esim. ”mä tapan sut / sut pitäis ampua” ym. ilmaisut ovat lisääntyneet
  • kaverikulttuurin tavat ovat kovakouraisia, kun ollaan koulussa: toisiin tartutaan, painitaan ja tönitään ”leikillä”, vaikka toiset pitävät fyysistä kiinniottamista kiusaamisena
  • viikonlopun kuulumisista keskusteltaessa luokan enemmistö intoutuu kertomaan pelaamistaan peleistä (ja kielellä, jota opettaja ei edes ymmärrä)
  • esiintyy pilkkaa ja arvostelua muiden pelaamia pelejä kohtaan
  • joidenkin kotona pelataan lapsilta kiellettyjä pelejä
  • on oppilaita, jotka ilmoittavat pelanneensa viikonloppuna jopa kahdeksan tuntia
  • toisissa perheissä on some- ja peliajan rajoituksia esim. ruutuajan seuranta, kännykkää ei saa viedä yöksi makuuhuoneeseen tai klo 19 jälkeen ei saa pelata tai käyttää laitteita
  • peliriippuvuutta ilmenee oikeasti: kaikki muu tekeminen lakkaa kiinnostamasta ja päässä pyörii vain pelit ja niiden päivitykset, keskittyminen muuhun on vaikeaa

Em. ajatukset ja havainnot ovat koulun työntekijöiden. Mitä mieltä ovat vanhemmat? Lisää oma kommenttisi tähän keskusteluun.

Pelaamisella on kiistatta myös positiivisia vaikutuksia, eikä pelaamista pidä tuomita huonoksi harrastukseksi. Suomessa vietetään valtakunnallista Peliviikkoa 5. – 11.11.2018 ja kannustamme kaikkia yhteiseen keskusteluun pelaamiseen liittyvien ilmiöiden ympärillä. Linnki: http://www.pelipaiva.fi/