Kesän aikana tapahtui kummia: tämän vuoden viisivuotiaista tuli viskareita ja Viiriäisiä, ja he muuttivat päiväkodin tiloista koulun puolelle, eskareiden naapuriksi. Ja osittain jopa kämppiksiksi.
Mutta eipä ihmettä kummempaa, hyvin on siirtyminen sujunut ja yhteiselo eskareiden kanssa onnistuu mainiosti. Aamupäivisin touhuamme viskareiden omia juttuja ja lepohetken jälkeen leikimme ja pelailemme yhdessä.
Tomelia- hiirtähän tämä muutos aluksi huimasi, mutta kun hän huomasi että Viiriäiset ovat vallan hyvätapaisia ja puheliaita lapsukaisia, uskalsi hänkin avata tupansa oven. Ja muutostahan Tomelian tuvassakin oli kesällä tapahtunut: seinän vierustalle heti nurkkalaudoituksen jälkeen oli ilmestynyt Onnellisten kanojen kanala. Kyllä, kuulit oikein. Kanoja ja Viiriäisiä.
Viskarit ovatkin auttaneet aamuisin Tomeliaa munien keräämisessä. Kanoja on neljä, kolme valkoista kanaa ja yksi keltainen kana. Ja kanamunakennoon mahtuu kuusi munaa. Ja olemme todenneet että aina ei muniminen suju samalla tavalla, olipa kana kuinka onnellinen tahansa. Joskus olemme laskeneet kuusi munaa, joskus viisi, joskus neljä, joskus jopa vain kaksi. Mutta aina on Tomelia onnistunut niistä jonkinlaista kakkua leipomaan! Ja me viskarit olemme samalla miettineet kuinka munien lukumäärä ilmoitettaisiin numeromerkeillä? Numerot ovat kuin taikakirjoitusta, niin helpon näköisiä mutta yritäpä piirtää kaksi samanlaista...
Tomelian tapaamme usein aamupiirillä, mutta hänen luokseen pääsee myös leikkimään, kun muistaa kunnioittaa kodin sääntöjä ja tarkistaa vierailun päätteeksi ettei Tomeliaa ala huimaamaan lattialle unohtuneet muffinsit ja muut kodin tavarat...
Aamupiirillä olemme myös laulelleet ja lukeneet kirjoja, niistä on syntynyt ideoita myös muovailuun ja piirtämiseen.