Asenteet

Laajaan tutkimusaineiston perusteella seuraavat (kulttuurienväliselle osaamiselle) keskeiset asenteet nousevat erityisesti esiin: kunnioitus, avoimuus, uteliaisuus ja oivaltaminen. Avoimuus ja uteliaisuus viittaavat halukuuteen ottaa riskejä ja mennä epämukavuusalueelle. Vuorovaikutustilanteessa on tärkeää osoittaa, että pidetään toista arvokkaana. Nämä ovat perustavanlaatuisia asenteita, jotta tietoja ja taitoja hankkimalla voidaan ylipäätään kehittää kulttuurienvälistä osaamista.

Tiedot

Kulttuurienvälisyyteen keskittyneet tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tarpeellisia tietoja kulttuurienvälisessä osaamisessa ovat: kulttuurinen itsetuntemus, kulttuurisidonnainen tieto, syvällinen ymmärrys erilaisista maailmankuvista sekä tietoisuus kielen ja yhteiskunnan suhteesta toisiinsa. Kulttuurinen itsetuntemus viittaa tässä tapoihin, joilla oma kulttuuri on vaikuttanut identiteettiin ja maailmankuvaan. Kaikki mukana olleet tutkijat olivat yhtä mieltä siitä, että erittäin tärkeää on kyky ymmärtää maailmaa toisten näkökulmasta.

Taidot

Tutkimuksessa esiin tulleet taidot liittyivät tiedon hankkimiseen ja käsittelemiseen: havainnointi, kuuntelu, arviointi, analysointi, tulkitseminen ja samastuminen.

Sisäiset tulokset

Nämä asenteet, tiedot ja taidot johtavat joustavuuteen, sopeutumiseen, etnorelativistiseen näkökulmaan ja empatiaan. Tässä vaiheessa ihminen pystyy katsomaan asioita toisten näkökulmista sekä valitsemaan asianmukaisia viestintätyylejä ja -käyttäytymistä huomioiden toisen toiveet. Tämä lopputulos saatetaan saavuttaa eri tasoilla.

UIkoiset tulokset

Hankitut asenteet, tiedot ja taidot sekä toivotut sisäiset lopputulokset näytetään muille käyttäytymällä ja kommunikoimalla tietyllä tapaa. Muut kokevat tämän käyttäytymisen mallin kulttuurienvälisenä osaamisena.

---

Tästä kaikesta syntyy määritelmä, jonka mukaan kulttuurienvälinen osaaminen on tehokasta ja asianmukaista käyttäytymistä ja kommunikointia kulttuurienvälisissä tilanteissa.

Tehokkuuden määrittelee ihminen itse, kun taas asianmukaisuuden voi määritellä vain toinen ihminen. Asianmukaisuus liittyy suoraan kulttuurienväliseen sensitiivisyyteen ja kyseisen henkilön kulttuurisiin normeihin kiinnittymiseen.

Mallin avulla pyritään myös kuvaamaan kulttuurienvälisen osaamisen kehittämisen vaiheittaisuutta. Kyse on elinikäisestä prosessista, eikä ihminen koskaan ole täysin oppinut ja täydellinen osaaja. Kehityksen prosessimainen luonne on tärkeää muistaa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota itse oppimisen prosessiin, miten tarpeellisia tietoja, taitoja ja asenteita saavutetaan. Tässä tärkeässä roolissa on kriittinen reflektio.