Olga Virki on yksi kevään 2019 ylioppilaista. Hän kertoo, että löysi aikuislukioon, koska siellä opetti aiemmilta suomen kielen kursseilta tuttu opettaja. Hän aloitti aikuislukiossakin aineopiskelijana eli hän opiskeli vain suomi toisena kielenä -kursseja. Kurssit suoritettuaan hän kirjoitti suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen ja huomasi, että voisi selviytyä muistakin oppiaineista. 

Olga on sitä mieltä, että kielen opiskelua kannattaa jatkaa senkin jälkeen, kun perusteet on oppinut. Hän sanoo, että arkikieltä syvempi kielen osaaminen parantaa "elämän laatua" uudessa kotimaassa. Erityisesti työelämässä on hyötyä mahdollisimman sujuvasta kielitaidosta, ettei tarvitse jännittää vaikkapa puhelimeen vastaamista.

Niinpä Olga päätti jatkaa opiskelua työn ohella suomi äidinkielenä -kursseilla. Hän myös aloitti opiskella uutena kielenä ruotsia. Opintojen ansiosta kielitaito ja opiskelutaidot kehittyivät nopeasti. - En usko, että ilman lukio-opintoja olisin pystynyt suorittamaan ammattitutkintoa ja työllistymään kolmessa vuodessa Suomeen muuton jälkeen, Olga sanoo.

Ajatus tavoitella valkolakkia syntyi opettajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen. - Tuntui loogiselta alkaa suorittaa yo-tutkintoa, kun olin jo muutaman vuoden ajan opiskellut eri aineita. Varmuutta toi tieto, että pystyin nyt lukemaan muiden aineiden oppikirjoja ilman sanakirjaa.

Olga tekee vuorotyötä, mikä vaikutti opiskeluun, mutta aikuislukion ystävällinen ilmapiiri, henkilökohtainen opintosuunnitelma ja joustavuus auttoivat etenemisessä. - Kyllähän minua hieman pelotti digitaaliseen yo-kokeeseen osallistuminen, mutta toisaalta oli mielenkiintoista käyttää erilaisia opiskelumuotoja ja -menetelmiä kynästä nykyaikaisiin tietokoneohjelmiin, Olga kertoo opiskelustaan.

- Tutkinnon suorittaminen antoi minulle varmuutta suunnitella jatko-opintoja, Olga kertoo. Hän on jo osallistunut pääsykokeisiin ja uskoo, että lukion käymisestä oli hyötyä. - Sain kaksi kertaa paremmat pisteet kuin osasin odottaa. En olisi saanut niitä ilman lukiota, hän uskoo.