Alla on kolme näkemystä jatkosodan alkamisesta.

Saksalainen diplomaatti Wipert von Blücher muistelmissaan vuonna 1950

Missään muussa tilaisuudessa en ole tuntenut niin selvästi, että Aristoteleen toteamien pikkuvaltioiden etujen vastapainona on vaarallinen kielteinen tekijä: suurvaltojen valtataistelussa pikkuvaltioiden vapaalla päätösvallalla on kovin suppeat rajat. Suomi tempautui suurvaltojen pyörteisiin niin kuin vuolas Suomen joki tempaa mukaansa ajopuun.

Presidentti Urho Kekkonen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 30-vuotisjuhlissa vuonna 1974

Tapahtumien kulku lähti liikkeelle ensisijaisesti suomalaisten tietoisista päätöksistä. Käsittääkseni Suomen sotilasjohdon ja Rytin hallituksen päätös hakeutua yhteistyöhön Hitlerin Saksan kanssa voidaan nähdä johdonmukaisena seurauksena itsenäisyytemme ensimmäisten vuosikymmenten ulkopoliittisista pyrkimyksistä.

Professori Mauno Jokipii kirjassaan Jatkosodan synty vuonna 1986

Suomen sodanjohdon vaihtoehdot olivat vähissä. Sodan syttymishetkellä aloite oli sittenkin Neuvostoliiton - - Jo muutaman kuukauden, saati kahden edellisen vuoden näkökulmasta, joka Neuvostoliiton taholta sisältää yhden sodan ja kolmen sen jälkeisen sodanuhan hermopaineet, Suomen johdon toimet alkukesästä 1941 käyvät ymmärrettäviksi.

a) Miten lainauksissa selitetään jatkosodan syttymistä? (10p)
 von Blucher: Suomi joutui sotaan suurvaltojen pelinappulana tahtomattaan. Kekkonen: Suomi haki turvaa Saksasta Venäjää vastaan. Jokipii: Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa. 
b) Jatkosodan syttymisestä on Suomessa keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Miksi jatkosodan alkaminen on ollut suomalaisille arka aihe? (10p)

Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta teki itse tietoisia valintoja. Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki revanssiin Neuvostoliiton suhteen. Suomi valloitti takaisin talvisodassa menetetyt alueet ja Itä-Karjalan. Hyökkäysvaiheessa kaatui enemmän suomalaisia kuin talvisodassa. Suomi hävisi jatkosodan. Tosiasiassa Suomi oli Saksan liittolainen ja Suomi osallistui Leningradin piiritykseen, mutta ei aktiivisesti hyökännyt kaupunkiin. Suomi luovutti n.3000 ihmistä, jotka olivat pääosin sotavankeja. Joukossa esim. kommunisteja, komissaareja ja juutalaisia. Suomalaiset keräsivät venäläisperäistä väestöä leireille ja tarkoituksena oli estää estää esim. siviilien tekemät tuhotyöt. Ihmisiä kuoli leireillä n. 4500 nälkään ja tauteihin. Sodan alussa leireillä kuoli paljon vankeja. Yhteensä kuolleita oli n. 18 000. Vankeja siirrettiin maatiloille töihin mikä vähensi kuolleisuutta. Sota aiheutti mm. mielenterveysongelmia ja päihdeongelmia.