Monilukutaitovierailujen purku - kirjoita kokemuksesi tänne ja käy lukemassa toisten kokemuksia!

Monilukutaitovierailu Schildtin lukiossa

Saara Knuutila
Sara Ruokola
Emilia Nivukoski

Kävimme tiistaina 14.11. seuraamassa yhtä yhteiskuntaopin kaksoistuntia Schildtin lukiossa Viitaniemen toimipisteellä. Seuraamamme tunnin aiheena oli talouskasvu, ja se kuului taloustiedon kurssiin. Tunnin opettaja oli itsekin hyvin kiinnostunut monilukutaidon käsitteestä ja halusi myös kehittää omaa ammattitaitoaan sen suhteen, sillä hän oli pian osallistumassa jonkinlaiseen monilukutaitokoulutukseen. Tämän tiedostaen teimmekin paljon monilukutaitoon liittyviä havaintoja.

Oppiaineen luonteen mukaisesti tunnin tekstimaailma koostui pitkälti erilaisista diagrammeista, videoista sekä opettajan kokoamista dioista. Tekstikäsitys oli siis hyvin moninainen. Erilaisilla teksteillä näytti kuitenkin olevan toisistaan poikkeavia tehtäviä, ja niitä käsiteltiin keskenään eri tavoin. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että diagrammeilla havainnollistettiin ja ohjattiin itse keksimään ratkaisuja ja kirjoitetulla tekstillä puolestaan tuotiin oppilaille valmiimpia vastauksia.

Tunnin alussa katsoimme asuntovelkoja käsittelevän pätkän edellisen päivän talousuutisista. Videon jälkeen opettaja kysyi oppilailta mielipidettä siitä, oliko kyseessä heidän mielestään hyvä vai huono uutinen. Tätä kautta hän pääsi tunnin aiheeseen eli talouskasvuun. Jos talousuutisen katselemista ja siihen liittyviä kysymyksiä pohditaan monilukutaidon näkökulmasta, korostui siinä oppilaiden ymmärtämis- ja tulkintataitojen harjoittelu. Myös oppilaiden omaa osallistamista tapahtui, sillä opettaja kehotti heitä seuraamaan aktiivisesti uutisia ajan tasalla pysymisen vuoksi. Videoihin liittyvää kriittisyyttä ja tulkintataitoja harjoiteltiin myös, kun opettaja palasi heidän edellisellä tunnilla katsomaansa poliittiseen satiiriin, joka käsitteli EU:n ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Kysymyksillä esimerkiksi siitä, onko vakavista asioista sopivaa vitsailla, oli tarkoitus saada oppilaat pohtimaan omaa suhtautumistaan. Oppilaita kannustettiin muutenkin pitkin tuntia kriittisyyteen esimerkiksi bruttokansantuotteen tarkastelussa hyvinvoinnin mittarina.

Oppilaille siis annettiin paljon mahdollisuuksia pureksia asiaa itse ja kritisoida käsiteltyjä asioita. Monissa asioissa opettaja auttoi oppilaita eteenpäin ja tuki heidän oivaltamistaan. Opettaja saattoi esimerkiksi avata esiteltyjä diagrammeja ennen kuin ohjeisti oppilaat tarkastelemaan niitä kriittisesti. Opettaja saattoi myös ilmaista jonkin asian kohdalla, että kyseessä oli tärkeä asia, joka olisi syytä kirjata ylös. Perinteisesti yhteiskuntaopin ja historian oppitunneilla on käsitelty kyseisestä aiheesta omana aikanaan ilmestyneitä pilakuvia, jotka ovat erittäin hedelmällisiä tulkittavia. Ennakkokäsityksestä poiketen tällä tunnilla ei pilakuvia ollut yhtä videolla vilahtavaa kuvaa lukuunottamatta. Tämä poikkesi ennakkokäsityksestä tunnin tekstimaailmoja kohtaan -- todennäköisesti on kuitenkin vain sattumaa, että tunnilla ei sattunut olemaan yhtäkään pilakuvan tai muun satiirisen kuvan analysointia.

Opettaja tuki analyysi- ja tulkintataitojen kehittymistä silloin, kun huomasi oppilailla olevan niissä vielä puutteita. Tukemisen lisäksi opettaja piti kuitenkin huolen, ettei ohjaillut oppilaita liikaa. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opettaja muotoili kysymyksensä siten, ettei oppilas voinut arvata niin sanottua oikeaa vastausta, vaan sai itse muodostaa mielipiteensä. Opettaja saattoi esimerkiksi kysyä, haluaisiko joku oppilaista puolustaa tai kritisoida videota sen sijaan, että olisi suoraan pyytänyt kritiikkiä. Yhteiskuntaopin tunneilla käsiteltävät asiat ovat useimmiten sellaisia, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tunnin tekstimaailmat tukivat oppilaiden osallisuutta yhteiskuntaan: yhteiskunnalliset ilmiöt ovat mielenkiintoista pohdittavaa, eivätkä maailman kärkipoliitikotkaan aina osaa löytää ratkaisuja tunnilla käsiteltyihin asioihin.