1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohajaavat periaatteet
Koulujen omat suunnitelmat
Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.
Kunnan OPS-sisältö
Muuramen perusopetuksen opetussuunnitelma laaditaan suomenkielistä opetusta varten pääosin yhteisenä kunnan kaikille peruskouluille. Joissakin yksittäisissä osioissa, esimerkiksi koulun toimintakulttuuria koskeva osa laaditaan osittain koulukohtaisesti. Opetussuunnitelmaa työstetään ja se julkaistaan Pedanet-alustalla sähköisesti. Sen rakenne noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita, jonka lukujen alkuun on kirjoitettu paikallisesti päätettävät asiat.
Opetussuunnitelman työstämiseen osallistuvat koko kunnan perusopetuksen henkilöstö, palvelujohtaja, huoltajat, oppilaat sekä oppilashuollon henkilöstö. Työtä ohjaa ja koordinoi OPS-ohjausryhmä, jossa on edustus Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunnasta. Sama OPS-ohjausryhmä koordinoi perusopetuksen, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien tekemistä rinnakkain. Työtä ja vastuuta jaetaan eri ryhmille tarkoituksenmukaisesti. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan työryhmissä, joissa on opettajia eri vuosiluokilta. Oppilaita kuullaan perusopetusryhmissä tehtävien kyselyiden avulla ja huoltajia Keski-Suomen Osaavan toteuttamalla verkkokyselyllä. Opetussuunnitelmatyöhön valmistauduttiin päivittämällä perusopetuksen arvot ja strategia, jotka pohjautuvat Muuramen kunnan arvoihin ja strategiaan. Nämä luovat perustan opetussuunnitelman valmistelulle.
Opiskeluhuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä koskevien osuuksien laadinnassa ovat mukana koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja koulupsykologit.
Opetussuunnitelmaa täydentävät kulttuurikasvatussuunnitelma (Kulttuurikello), esiopetuksen opetussuunnitelma, aamu- ja iltapäivätoiminnan opetussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, laadittava perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 1.1.2017 mennessä sekä laadittava maakunnallinen tietostrategia.
Nivelvaiheissa riittävä tiedottaminen ja yhteistyö vuosiluokkakokonaisuuksien välillä varmistavat, että edellytykset siirtymiseen ovat kunnossa. Oppilasta tuetaan monipuolisesti hänen hakeutuessaan toisen asteen koulutukseen. Nivelvaiheet on kuvattu tarkemmin alaluvussa 5.2 Yhteistyö ja Muuramen perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa.
Mikäli se on opetuksen kannalta tarkoituksenmukaista, voidaan opetusta järjestää myös yhdysluokkaopetuksena. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta järjestetään erillisellä päätöksellä yksittäisille oppilaille. Muuten opetus järjestetään vuosiluokittain etenevästi. Yhdysluokissa käytetään vuorokurssiperiaatetta osassa oppiaineita. Opetus on pääosin ainejakoista. Opetusryhmä huomioon ottaen voi opettaja mahdollisesti toisten opettajien kanssa yhteistyössä järjestää opetusta osin eheyttäen.
Paikallinen tuntijako noudattaa liitettä Perusopetuksen tuntijako.
Muuramen perusopetuksessa opetetaan 1. luokalta alkaen A1-kielenä englantia ja 6. luokalta alkaen toisena kotimaisena B1-kielenä ruotsia. 8. luokalla alkavaksi valinnaisesi B2-kieleksi tarjotaan saksaa, ranskaa ja venäjää (lautakunnan kanta). Muut valinnaisaineet on esitelty luvussa LUKU 12 Valinnaisuus perusopetuksessa.
Oppilaanohjaus
Oppilaiden ohjaaminen kuuluu kaikille koulun aikuisille. Työn ja vastuunjako sekä rakenteet on kuvattu tarkasti Muuramen perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa. Siinä määritellään ohjauksen rakenteet, tavoitteet, käytänteet ja arviointi. Pääpiirteissään työt ja vastuut on jaettu seuraavasti:
-Rehtorilla on vastuu riittävien resurssien ohjaamisesta ohjaustoimintaan ja ohjauksen kokonaissuunnitelmasta
-Opinto-ohjaaja on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä muiden kanssa. Opinto-ohjaaja suunnittelee ja järjestää TET-jaksot sekä tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksiin
-Luokanvalvoja tai luokanopettaja ohjaa oppilaiden koulunkäyntiä, arvioi opiskelun etenemistä sekä pitää yhteyttä huoltajiin.
-Aineenopettaja ohjaa ja arvioi oman oppiaineensa opiskelua sekä pitää yhteyttä huoltajiin.
-Erityisopettaja ohjaa ja tukee oppilasta, joka tarvitsee tukea esimerkiksi oppimis-, keskittymis- tai oman toiminnan ohjauksen vaikeuksien takia sekä pitää yhteyttä huoltajiin.
-Koulunkäynnin ohjaaja avustaa ja ohjaa oppilasta erilaisissa oppimistilanteissa oman toimenkuvansa mukaan.
-Koulusihteerin tehtäviin kuuluu auttaa huoltajia ja oppilaita sähköisessä yhteydenpidossa ja ohjata oppilaita ja huoltajia esimerkiksi kuljetus- ja todistusasioissa.
-Koulukuraattori tukee oppilaan koulunkäyntiä ja sosiaalista hyvinvointia.
-Koulupsykologi tukee ja ohjaa nuoren psyykkistä hyvinvointia ja oppimista sekä tekee oppimiseen ja mielenterveyteen liittyviä selvityksiä.
-Terveydenhoitaja tukee, arvioi ja seuraa nuoren kasvua ja kehitystä sekä suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
-Tukioppilaat, kummioppilaat, oppilaskunta ja muut vastuuoppilaat pyrkivät kehittämään koulun toimintaa ja luomaan hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa.
-Muu henkilökunta osallistuu koulun kasvatustavoitteiden toteuttamiseen tukemalla ja ohjaamalla oppilaita sekä vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön sujumisesta.
Ohjauksen toimintatapoja ovat
-luokkamuotoinen ohjaus
-henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus
-työelämäyhteistyö
-kodin ja koulun yhteistyö
-yhteistyö toisen asteen oppilaitoksen kanssa
-yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
-nivelvaiheyhteistyö
-siirtyminen alakoulusta yläkouluun
-siirtyminen yläkoulusta jatko-opintoihin
-jälkiohjaus
-maahanmuuttajaoppilaan ohjaus erityistilanteissa
Ohjaustyötä tehdään säännöllisesti oppilashuollon monialaisen verkoston (alaluku 8.1.) ja terveydenhuollon verkostojen kanssa.
Huoltajien on saatava riittävästi tietoa oppilaan koulunkäynnistä, koulun käytänteistä ja arvioinnista sekä tarvittaessa ohjausta oppilaan kasvun tai oppimisen tukemisessa. On tärkeää huolehtia siitä, että keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä säilyy koko peruskoulun ajan, jotta koulunkäynti sujuisi mahdollisimman hyvin.
Työelämäyhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaista tietoa ja kokemuksia eri ammattialoista, työelämästä ja yrittäjyydestä tulevaisuuden suunnittelun pohjaksi. Opetuksen järjestämissä koskevassa vuosittaisessa suunnitelmassa määritellään, miten yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan. Yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämään tutustumisjaksot (TET) ja yritysvierailut. Oppilaanohjauksella on tärkeä rooli yhteistyön suunnittelussa, jotta oppilaille muodostuisi realistinen kuva ammattialoista ja työelämästä ja työelämään tutustumisella olisi todellista merkitystä päätöksentekotilanteissa. Työelämään tutustumista on kuvattu myös alaluvuissa 13.4.12 Oppilaanohjaus, 14.4.14 Oppilaanohjaus ja 15.4.19 OPPILAANOHJAUS.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen,
ohjauksen ja opiskeluhuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja
toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä
tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä
seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon
oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.
Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa
koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta
seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat
kuten
• mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
• esiopetuksen opetussuunnitelma
• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
• mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma2
• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma3
• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen
järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja
päätökset.
Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä
sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten4. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia
kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen
järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta
tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja
yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se
voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia
vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä. Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan5. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista 6.
Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin
tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen
henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri
toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta
siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus
osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun7. On tärkeää, että myös
huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun
toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun
yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja
monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.
Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön
elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa sekä kodin ja koulun
yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtäviä hoitavien
viranomaisten kanssa8. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden
koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri
asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.
Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista
perusopetusta9. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden
kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita
työtä ohjaavia normeja.
1 Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
2Lastensuojelulaki (417/2007) 12 §
3 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §
4 Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
5 Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)