Maapallon pinta-alasta 75 % on veden peitossa,
ihmisen ruumiinpainosta 60 % on vettä.
Maapallon vedestä 95 % on merivettä.
Juomaveden on oltava puhdasta sekä mikrobiologisesti että kemiallisesti.
Raakavesi joudutaan yleensä puhdistamaan.

Vesimolekyylien välillä on vahva vetysidos.
Poolinen, pieni vesimolekyyli liuottaa ioniyhdisteitä sekä poolisia molekyyliyhdisteitä.

Pintajännitys.
Tiheys on suurempi nesteenä kuin kiinteänä.
Vesi on tiheintä +4^oC.
Kiehumispiste poikkeuksellisen korkea.

Diffuusio on liuenneen aineen leviämistä liuottimeen.

Poolittomat aineet liukenevat veteen huonosti, mutta erittäin pieni pooliton O₂-molekyyli liukenee jonkin verran. Lämpötilan noustessa hapen liukoisuus pienenee.

Ioniyhdisteen liuetessa veteen muodostuu ioni-dipolisidos, vesimolekyylit irrottavat ionit ionihilasta ja tapahtuu HYDRATAATIO.

Jotkut ioniyhdisteet ovat niukkaliukoisia, liukenemista tapahtuu vain vähän.

Pienet pitoisuudet ilmoitetaan miljoonasosina, ppm.
Suuremmat pitoisuudet ilmoitetaan sadasosina, %.

Ylikylläinen liuos muodostuu, kun liuennutta ainetta ei enää liukene ja muodostuu saostuma.
Liukoisuus ilmoitetaan yleensä grammoina/100 ml vettä.

Pesuainemolekyylissä (tensidi) on sekä hydrofobinen että hydrofiilinen osa, näin lika (pooliton) saadaan liukenemaan veteen, muodostuu miselli.

Osmoosi on ilmiö, jossa vesi virtaa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään.