Ohjeet tutkimustehtävään vastaamiseen
Tutkimustehtävissä kannattaa pohtia alla olevia kysymyksiä. Rakenna kuitenkin vastaus aina tehtävänannon mukaisesti. (Esimerkiksi "arvioi tutkimuksen luotettavuutta" edellyttää toisenlaista vastausta kuin "selitä tutkimuksen päätuloksia")
- Mikä on tutkimuksen tutkimusongelma(t)?
- Mikä on tutkimuksen hypoteesi(t)?
- Millainen on tutkimuksen perusjoukko? Entä otos?
> Huomaa mahdollinen WEIRD-ilmiö (western, educated, industrialized, rich, democratic)
- Onko tutkimus otteeltaan kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen?
- Mitä tutkimusotetta tutkimuksen asetelma eniten muistuttaa?
- Miten tutkittava ilmiö on operationalisoitu?
- Mitä tiedonkeruumenetelmiä on käytetty?
- Mitkä olivat tutkimuksen keskeisimmät tulokset?
- Miten arvioisit tutkimuksen luotettavuutta eli reliabiliteettia?
(Voiko mittariin tai menetelmään luottaa? Antaako se päteviä tuloksia?)
- Miten arvioisit tutkimuksen validiteettia eli pätevyyttä?
- Miten / missä tutkimustuloksia voisi hyödyntää?
- Joskus voidaan edellyttää myös oman tutkimuksen suunnittelua. Silloinkin yllä olevat kysymykset auttavat tutkimuksen suunnittelussa.
operationalisointi = tutkittavan käsitteellisen ilmiön saattaminen mitattavaan muotoon (Esimerkiksi jos tutkitaan sosiaalisuutta, on mietittävä miten sosiaalisuus ilmenee ja sovittava, mitä asioita mitataan tutkittavien käyttäytymisessä.)
reliabiliteetti = pysyvyys (Mitä vähemmän satunnaistekijöillä on osuutta mittaustuloksissa sitä luotettavampi tutkimus on. Korkea reliabiliteetti on osoitus siitä, että mitataan luotettavasti jotakin. Luotettavuutta kontrolloidaan tekemällä kaksi mittausta tai vertaamalla kahden eri välineen tuottamia tuloksia.)
validiteetti = pätevyys (Validiteetti ilmaiseen, miten hyvin mitataan sitä, mitä on tarkoitus mitata. Jos älykkäimmät menestyvät parhaiten älykkyystestissä, on testi pätevä. Jos sisäänpääsykokeissa parhaiten menestyneet menestyvät myös opinnoissa parhaiten, on koe validi.)
- sisäinen validiteetti = kuinka paljon koetulokset ovat riippuvaisia tutkijan tekemästä manipulaatiosta eikä esimerkiksi satunnaisista tekijöistä
- ulkoinen validiteetti = kuinka hyvin mittaustulokset ovat yleistettävissä (millaisissa olosuhteissa tutkimus on suoritettu, vastaavatko olosuhteet arkielämää, ovatko tulokset yleistettävissä muuhun väestöön tai populaatioon, milloin tutkimus on suoritettu)
- Mikä on tutkimuksen tutkimusongelma(t)?
- Mikä on tutkimuksen hypoteesi(t)?
- Millainen on tutkimuksen perusjoukko? Entä otos?
> Huomaa mahdollinen WEIRD-ilmiö (western, educated, industrialized, rich, democratic)
- Onko tutkimus otteeltaan kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen?
- Mitä tutkimusotetta tutkimuksen asetelma eniten muistuttaa?
- Miten tutkittava ilmiö on operationalisoitu?
- Mitä tiedonkeruumenetelmiä on käytetty?
- Mitkä olivat tutkimuksen keskeisimmät tulokset?
- Miten arvioisit tutkimuksen luotettavuutta eli reliabiliteettia?
(Voiko mittariin tai menetelmään luottaa? Antaako se päteviä tuloksia?)
- Miten arvioisit tutkimuksen validiteettia eli pätevyyttä?
- Miten / missä tutkimustuloksia voisi hyödyntää?
- Joskus voidaan edellyttää myös oman tutkimuksen suunnittelua. Silloinkin yllä olevat kysymykset auttavat tutkimuksen suunnittelussa.
operationalisointi = tutkittavan käsitteellisen ilmiön saattaminen mitattavaan muotoon (Esimerkiksi jos tutkitaan sosiaalisuutta, on mietittävä miten sosiaalisuus ilmenee ja sovittava, mitä asioita mitataan tutkittavien käyttäytymisessä.)
reliabiliteetti = pysyvyys (Mitä vähemmän satunnaistekijöillä on osuutta mittaustuloksissa sitä luotettavampi tutkimus on. Korkea reliabiliteetti on osoitus siitä, että mitataan luotettavasti jotakin. Luotettavuutta kontrolloidaan tekemällä kaksi mittausta tai vertaamalla kahden eri välineen tuottamia tuloksia.)
validiteetti = pätevyys (Validiteetti ilmaiseen, miten hyvin mitataan sitä, mitä on tarkoitus mitata. Jos älykkäimmät menestyvät parhaiten älykkyystestissä, on testi pätevä. Jos sisäänpääsykokeissa parhaiten menestyneet menestyvät myös opinnoissa parhaiten, on koe validi.)
- sisäinen validiteetti = kuinka paljon koetulokset ovat riippuvaisia tutkijan tekemästä manipulaatiosta eikä esimerkiksi satunnaisista tekijöistä
- ulkoinen validiteetti = kuinka hyvin mittaustulokset ovat yleistettävissä (millaisissa olosuhteissa tutkimus on suoritettu, vastaavatko olosuhteet arkielämää, ovatko tulokset yleistettävissä muuhun väestöön tai populaatioon, milloin tutkimus on suoritettu)