Opetuksen toteuttaminen

Opintojen rakenne

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä. Lukio-opinnot muodostuvat lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen 1 mukaisista pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista, joita koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijalle. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärään tulee sisältyä vähintään 20 opintopistettä. Oppimäärään voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Opetushallitus on laatinut lukion opetussuunnitelman perusteet lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuihin pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin lukuun ottamatta temaattisia opintoja. Lisäksi Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet lukiodiplomeihin. Lukiodiplomien laajuus on kaksi opintopistettä.

Koulutuksen järjestäjä päättää, minkä laajuisina opintojaksoina opinnot tarjotaan opiskelijalle. Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin tarjota opiskelijalle mahdollisuus suorittaa lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, missä järjestyksessä oppiaineen opinnot suoritetaan ja miten ne jaetaan opintojaksoihin.

Oppimiskäsitys

Lukion opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä dataa, informaatiota tai tietoa aikaisempien kokemusten ja tietojen pohjalta. Hän kehittää ratkaisuja ja luo uudenlaisia kokonaisuuksia yhdistäen tietoja ja taitoja uudella tavalla. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa asettamaan omia tavoitteita, kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla tavoitteiden suuntaisesti.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Myös kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat oppimisen kannalta olennaisia. Lukio-opinnoissa opiskelijaa ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Näin kehittyvät myös jatkuvan oppimisen edellyttämät taidot. Oppimisprosesseistaan tietoinen opiskelija osaa arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan sekä toimia opinnoissaan vähitellen yhä itseohjautuvammin. Opintoihin liittyvät onnistumisen kokemukset ja rohkaiseva ohjaus vahvistavat uskoa omiin mahdollisuuksiin ja innostavat opiskeluun.

Opiskeluympäristöt ja - menetelmät

Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen kehittämisessä ja menetelmien valinnassa otetaan huomioon myös opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet sekä tulevaisuuden ja työelämän asettamat tarpeet.

Opiskeluympäristöt

Lukion monipuoliset, turvalliset ja viihtyisät opiskeluympäristöt edistävät opiskelumotivaatiota, rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja kannustavat kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Hyvä opiskeluympäristö tukee sekä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä että itsenäistä opiskelua. Opiskeluympäristöjen suunnittelussa kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Opiskelijoita aktivoidaan kehittämään opiskeluympäristöjään.

Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, kansalaisjärjestöjen sekä taide- ja kulttuurilaitosten tiloja, materiaaleja ja asiantuntemusta hyödynnetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Oppimiseen tarjotaan tilaisuuksia myös autenttisissa työympäristöissä, kuten yrityksissä, muissa työelämän organisaatioissa tai omassa harjoitusyrityksessä. Opiskeluympäristöä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla.

Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä tiedon hankintaan, käsittelyyn ja arviointiin sekä tuottamiseen ja jakamiseen. Yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja osaamisen kehittymistä voidaan tukea tarjoamalla opiskelijalle mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös verkko-opiskeluna.

Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa.

Opiskelumenetelmät

Lukiossa käytetään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joilla on yhteys oppiaineissa edellytettyyn tiedonalan käsitteelliseen ja menetelmälliseen osaamiseen. Opetusta koskevilla ratkaisuilla rakennetaan myös kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua.

Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä hänen kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia.

Lukion opetuksen ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijan aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Opiskelija käyttää monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa sekä itsenäisessä että yhteisöllisessä työskentelyssä.

Opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin sekä sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Paikallinen tarkennus

Pielaveden lukion opiskeluympäristöinä käytetään ensisijaisesti Opinportin tiloja, joissa lukio sijaitsee ja mahdollisuuksien mukaan muita kunnan ja muiden palveluntarjoajien tarjoamia tiloja, kuten Puustellin koulua, kirjastoa, liikuntapaikkoja ja ulkoilupaikkoja. Yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa luo mahdollisuuksia monipuolisiin opiskeluympäristöihin. Yrittäjyyttä pidetään mukana lukio-opinnoissa. Lukio tekee yhteistyötä SavoGrown ja yritysten kanssa. Oppilailla on mahdollisuus perustaa myös oma kevytyritys, johon saa neuvoja ja tukea lukion henkilökunnalta sekä yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta. Verkon kautta tapahtuvaa opetusta lukion opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan Ylä-Savon lukioista ja yksityisiltä toimijoilta mm. Snellman-instituutti ry:n Isoverstas ja Tutorhouse. Tutustumismatkoja korkeakouluihin ja/tai jatko-opintomessuille pyritään järjestämään vuosittain.

Opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä Pielaveden lukiossa monipuolistavat vuosittain järjestettävät syystapahtuma, juhlat ja projektit. Kansainvälisinä opiskeluympäristöinä toimivat mahdollisuuksien mukaan toteutettavat kansainvälisyyshankkeet, etäyhteyksin pidettävät kokoontumiset  ja vierailijakäynnit oppitunneilla.

Opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä pyritään kehittämään yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työtapoina kehitystyölle ovat mm. palaute- ja arviointikyselyt sekä yhteistyöpalaverit. Opiskelijoita ohjataan kehittämään opiskelumenetelmiään ja kykyään kiinnittää huomiota erilaisten opiskeluympäristöjen mahdollisuuksiin.

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Sähköinen ylioppilaskoe
Ylioppilastutkinto vastaa nuorten tarpeita tulevaisuudessa laajentamalla tieto- ja viestintätekniikan käytön koko tutkintoprosessiin. Sähköistäminen mahdollistaa laajojen, tietoyhteiskunnalle ominaisten sisältöjen monenlaisen käytön koetehtävissä ja esimerkiksi äänen ja liikkuvan kuvan hyödyntämisen tausta-aineistoissa. 

Tieto- ja viestintätekniikan käytön periaatteet

Tieto-ja viestintätekniikkan hyödyntäminen on osa opetuksen toteuttamista. Tietotekniikka on opetusta tukevaa ja lisäarvoa antavaa, ei itseisarvo. Sen avulla pyritään parantamaan ja monipuolistamaan opetuksen laatua, sekä tarjoamaan aktivoivia ja kehittäviä opiskeluympäristöjä sekä mahdollistamaan itsenäinen ja yksilöllinen opiskelu. OPS:n oppimiskäsitys on itseohjautuva – itsenäisen opiskelun osuus lisääntyy enenevässä määrin. Itsenäisessä opiskelussa tiedostetaan kuitenkin omat haasteensa - edelleen opettajan ohjaus sekä tietojen ja taitojen opettaminen on tärkeää, tavoitteena omilla aivoilla ajatteleva, kriittinen opiskelija. Tietotekniikan antamien mahdollisuuksien avulla kehitetään opiskelijoiden oppimismenetelmiä.

Toimintatavat

Verkossa olevaa oppimateriaalia käytetään aktiivisesti opetuksessa. Peda.net-verkon ja ISOverkoston tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikissa oppiaineissa. Peda.net ja wilma työskentely-ympäristöt ovat keskeisiä kanavia myös koulun sisäisessä tiedottamisessa. Tieto-ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä tehdään yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Panostetaan avoimien ja joustavien opiskeluympäristöjen ja verkko-opetuksen kehittämiseen. Etäopetuksessa on käytössä pääsääntöisesti Teams ympäristö, joka mahdollistaa monipuoliset opiskelumahdollisuudet ja vuorovaikutuksen.

Välineet

Opettajilla on tarkoituksenmukaiset opetuskäytön tekniset ja pedagogiset valmiudet. Laitteita ja ohjelmistoja on riittävä määrä ja ne pidetään ajantasalla. Tarvittava tekninen tuki on saatavilla omasta koulusta tai ostopalveluna.

Koulun tietostrategia nähdään oppimisen kehittämisenä ja jatkuvana prosessina, jota voidaan muuttaa uusien tarpeiden ja haasteiden mukaan.

Opiskelu 3. asteella ja toimiminen työelämässä alati muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii tieto- ja viestintäteknologian perusteiden hallintaa. Olemme päässeet lukiossamme siihen tilanteeseen, että laitekanta on saatu riittävän suureksi ja monipuoliseksi, näin uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittäminen on mahdollista kaikissa oppiaineissa lisäksi sähköistyviin ylioppilaskirjoituksiin sisältyvät vaatimukset pystytään ottamaan huomioon jo kurssien aikana. Näitä taitoja kehitetään lukio-opiskelun kuluessa.

Tähän mennessä on saatu toteutettua sähköiset kokeet, jotka ovat käytössä kaikissa oppiaineissa, sähköisiä oppimisympäristöjä käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti kaikissa oppiaineissa, e-oppikirjat ovat yleistyneet ja ovat käytössä joissakin oppiaineissa. Opiskelutavat ovat yhä enemmän yksilöllisiä, itseohjautuvia sekä menetelmien monipuolista käyttöä on lisätty. Etäopiskelussa on otettu käyttöön Teams ja peda.net ympäristöt kaikissa oppiaineissa. Nämä tukevat hyvin myös arjen opiskelussa opiskelijoita. 

 

Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua lukion opiskeluympäristön ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, lukion koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet, erityiset koulutustehtävät sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana ovat seuraavat teemat.

Oppiva yhteisö

Lukio on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön rakentuminen edellyttää, että jokainen osallistuu välittämisen ilmapiirin luomiseen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijan omaa kehitystä ja hyvinvointia sekä oppimista ja jaksamista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja myöhemmälle oppimiselle.

Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden, kulttuuri- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Lukiossa edistetään jokaisen opiskelijan osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun. Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisiin toimintatapoihin harjaannuttaminen esimerkiksi ryhmänohjauksen avulla korostuu lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin otetaan huomioon kaikessa lukion suunnittelu- ja kehittämistyössä, johon osallistetaan myös opiskelijat. Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea lukion toimintaa ja jokaisen työtä niin arkisissa kohtaamisissa kuin osana opetusta.

Liikunnallinen toimintakulttuuri lisää motivaatiota elämänmittaiseen liikunnallisuuteen ja luo rakenteita liikkumiseen lukion arjessa. Samalla se vähentää paikallaan oloa ja stressin kokemuksia sekä edistää oppimista. Riittävästä levosta huolehtiminen ja opiskelupäivän aikaiset tauot tukevat jaksamista ja palautumista. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä, turvallista ilmapiiriä ja mielen hyvinvointia edistävät toimintatavat ovat osa jokaista koulupäivää. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma ainutlaatuisuutensa, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä arvostamaan itseään ja muita.

Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijalla on oikeus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioon ottaen.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Lukio edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan.

Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa, asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen ja monilukutaidon opettaja.

Paikallinen tarkennus

Pielaveden lukio on kunnan ainoa toisen asteen oppilaitos ja sen merkitys korostuu mm. paikallisen identiteetin, työllisyyspolitiikan, kunnan markkinoinnin ja vetovoiman näkökulmasta. Olemme maaseutuvaltainen kunta, jossa välimatkat ovat kohtuullisen pitkät. Opiskelumahdollisuuden tarjoaminen Pielaveden lukiossa koetaan kunnassa erittäin merkittäväksi ja tärkeäksi.

Pielaveden lukion toimintakulttuuria monipuolistavat kansainvälisyyshankkeet ja urheiluakatemian toiminta mm. lentopallo.

Lukion toimintakulttuuriksi on muovautunut avoin ja toisista välittävä ilmapiiri, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa esim. opiskelijakunnan kautta.

Lukion toimintojen ja opetuksen kehittämiseen käydään opettajien, opiskelijoiden, vanhempien ja sidosryhmien kanssa vuoropuhelua ja arviointien sekä palautteiden pohjalta kehitetään lukion toimintoja. Tätä kehittämistä tehdään jatkuvana prosessina ja hyviä toimintoja ja ideoita otetaan käyttöön lyhyellä aikajänteellä. Tarvittaessa tehdään muutoksia opetussuunnitelmaan, vuosisuunnitelmaan ja muihinkin suunnitelmiin, että uudistukset voidaan ottaa käyttöön.

Pielaveden lukion opiskelijakunta

Paikallinen tarkennus
 

OPISKELIJAKUNTA (Teksti muokataan opiskelijoiden kanssa)

Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia Pielaveden lukion lukio-opiskelijoiden edunvalvojana

  • Edistämällä opiskeluympäristön viihtyvyyttä
  • Edistämällä ja valvomalla jäsentensä etuja ensisijaisesti lukion sisällä ja tarvittaessa lukion ulkopuolella sekä

  • Tekemällä yhteistyötä lukion muiden ryhmien ja Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n piirijärjestön Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Itä-Suomen Lukiolaiset ry:n kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi opiskelijakunta järjestää kokouksia, keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja juhlia, pitää yhteyttä Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Itä-Suomen Lukiolaiset ry:hyn, muihin opiskelijakuntiin, koulun opettajakuntaan ja rehtoriin, sekä toimii muilla tavoilla lukiolaisten hyväksi. 

Toimintansa tukemiseksi opiskelijakunta voi vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia sekä harjoittaa muuta taloudellista toimintaa ja varainkeräystä. Opiskelijakunta voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtaimistoa ja kiinteää omaisuutta, kuitenkin siten, ettei opiskelijakunta toimillaan tavoittele taloudellista voittoa.

Opiskelijakunnan jäseniä ovat kaikki Pielaveden lukion lukio-opiskelijat. Jäsenyys päättyy opiskelijan päättäessä opiskelunsa lukiossa. Opiskelijakuntaan kuulumisesta ei saa periä maksua.

Opiskelijakunnan toimintaa johtaa opiskelijakunnan hallitus ja tarvittaessa kutsutaan koolle opiskelijakunnan yleiskokous. Opiskelijakunnan kokouksissa tehdyt päätökset velvoittavat opiskelijakunnan hallitusta toimimaan kokouksen päättämällä tavalla. Toimeenpanovalta on opiskelijakunnan hallituksella.

Opiskelijakunnan kokouksissa ovat äänioikeutettuja kaikki opiskelijakunnan jäsenet. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Vaalit suoritetaan suljetulla lippuäänestyksellä, mikäli kokous ei toisin päätä. 

Oikeus aloitteiden tekemiseen on opiskelijakunnan jäsenillä ja hallituksella. Aloitteet tulee jättää kirjallisena viimeistään opiskelijakunnan kokouksessa.

Opiskelijakunnan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan opiskelijakunnan puheenjohtajaksi, sihteeri (varapuheenjohtaja) ja 4-8 valittua muuta varsinaista hallituksen jäsentä. Hallitukseen valitaan erikseen järjestettävällä suljetulla lippuäänestyksellä erikseen määritettävänä päivänä ennen hallituksen järjestäytymiskokousta 1. vuosikurssin opiskelijoista kolme jäsentä ja hallituksen kokoonpano säilyy muuten entisellään. Ehdokkaaksi voivat asettua kaikki 1. vuosikurssin opiskelijat. Mikäli 2. - 3. vuosikurssin opiskelijat haluavat tulla hallitukseen, pidetään heille ikäluokkakohtaiset vaalit. Vaalien tulos ja uusi opiskelijakunnan hallitus julistetaan laskennan selvittyä koko opiskelijakunnan jäsenille.

Vaalien jälkeen hallitus valitsee keskuudestaan järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajan ja sihteerin (varapuheenjohtaja).

Puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtaja toimii hänen sijaisenaan. Hallitus voi asettaa työryhmiä, toimikuntia ja vastuuhenkilöitä määräajaksi tai erityistä tehtävää varten, johon voidaan valita opiskelijakunnan jäseniä hallituksen ulkopuolelta, kuitenkin siten, että toimikuntien työstä on vastuussa opiskelijakunnan hallitukseen kuuluva opiskelija.

Opiskelijakunnan hallituksen toimikausi on järjestämiskokousten välinen aika.

Opiskelijakunnan ohjaavalla opettajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa opiskelijakunnan hallituksen kokouksissa. Lisäksi kaikilla opiskelijakunnan jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa opiskelijakunnan hallituksen kokouksissa. Hallitus on velvollinen ilmoittamaan opiskelijakunnan jäsenille hallituksen kokousten kokoontumisajasta ja -paikasta. 

Hallituksen tehtävät sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät, ovat

  • Johtaa opiskelijakunnan toimintaa, 

  • Tarvittaessa kutsua koolle yleiskokous, 

  • Valmistella ja ohjata opiskelijakunnan toimintaa,

  • Päättää varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta, 

  • pitää yhteyttä opiskelijoihin

  • opettajakuntaan, rehtoriin ja koulun muuhun henkilökuntaan, mikäli opiskelijakunnan asioiden hoito sitä vaatii,

  • sekä ylläpitää koulun ja opiskelijakunnan suhteita Suomen Lukiolaisten Liitto ry:hyn ja Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Itä-Suomen Lukiolaiset ry:hyn

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Lukiolain (714/2018) 31 § edellyttää, että nuorten lukiokoulutuksessa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Aktiivinen yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu säännöllisenä opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.

Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Lukiosta koulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan tukemaan opiskelijan opintoja sekä osallistumaan oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa, ja niistä annetaan riittävän usein tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa ohjauksesta, yhteisöllisestä opiskeluhuollosta sekä erityisopetuksesta ja muusta oppimisen tuesta.

Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyössä ja erityisesti yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan kehittyvä itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen oppilaitoksessa vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja mahdollista tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa.

Vastuu yhteistyön kehittämisestä sekä sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttamisesta. Lukiolain (714/2018) 31 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.

Paikallinen tarkennus

Pielaveden lukiossa virallinen yhteydenpito huoltajiin toteutetaan soittamalla ja Wilma-järjestelmän kautta. Huoltajan tunnukset vanhenevat opiskelijan täyttäessä 18 vuotta. Vanhemmat voivat kuitenkin jatkaa Wilman käyttöä opiskelijan luvalla tämän jälkeen. Lukiossa toivotaan yhteistyön ja yhteydenpidon huoltajiin jatkuvan opiskelijan tultua täysi-ikäiseksi. Tietoa lukion ajankohtaisista asioista julkaistaan myös lukion peda.net -sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Pielaveden lukiossa järjestetään koulun ja kodin yhteistyötä vuosittain mm. vanhempainiltojen ja tapahtumien avulla. Yhteistyön avulla huoltajat voivat tutustua lukion toimintaan, tukimuotoihin, opiskeluhuollon toiminnan rakenteisiin ja yhteistyön periaatteisiin sekä muihin ajankohtaisiin asioihin.

Henkilökunta perehdyttää tarvittaessa aloittavaa opiskelijaa ja/tai hänen huoltajaansa henkilökohtaisesti lukion käytänteisiin ennen opintojen alkua, jos tarvetta ilmenee. Lukiossa voi käydä myös tutustumisvierailulla ennen opintojensa aloittamista.

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä pyritään kehittämään aktiivisesti esimerkiksi huoltajilta saadun palautteen pohjalta. Lukion tapahtumat ovat mahdollisuuksien mukaan avoimia myös huoltajille. 

Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys

Nuorten lukiokoulutuksessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 714/2018, 15 §). Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman.

Opiskelijalle järjestetään mahdollisuuksia yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin niin, että hän voi hyödyntää korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetustarjontaa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Lukio-opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät jatko-opintojen sekä yritys- ja työelämän tuntemusta myös kansainvälisesti, tukevat opiskelijan opiskelumotivaatiota sekä auttavat häntä löytämään omat vahvuutensa (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 4 §). Lisäksi opiskelijalle avataan näkymiä tulevaisuusajatteluun ja ennakointiin.

Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen (lukiolaki 714/2018, 27 §).

Lukion opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan opintojaksoihin yhdistää kansainvälisyys- ja työelämäosaamisen osioita sekä korkeakouluopintoihin tutustumista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa konkretisoidaan yhteistyön tavoitteet ja muodot sekä päätetään yhteistyötahoista. Jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan lukion toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.

Korkeakouluyhteistyö

Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. (Lukiolaki 714/2018, 2 § 1 mom.)

Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukiosta korkea-asteen opintoihin ja edelleen työelämään.

Korkeakouluopintoja ja niihin liittyviä valmiuksia kytketään sekä laaja-alaiseen osaamiseen että eri oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin. Lukion ohjaustoiminta yhteistyössä eri oppiaineiden opetuksen kanssa motivoi opiskelijaa tutustumaan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opintotarjontaan sekä niiden kautta avautuviin elämänvalintoihin ja työ- ja uramahdollisuuksiin. Ohjaustoiminta tukee myös konkreettisesti opiskelijan jatko-opintosuunnitelman laatimista. Korkeakouluopintoihin tutustumiseen tähtäävät ja korkeakouluissa suoritettavat opinnot sisällytetään osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Opiskelijaa ohjataan tutustumaan korkeakoulujen tarjontaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita. Opiskelijaa ohjataan valmistautumaan jatkuvaan oppimiseen ja hankkimaan monipuolisia valmiuksia, joita tarvitaan erilaisissa korkeakouluopinnoissa ja työelämän eri aloilla. Lukiossa tutustutaan kansainvälisiin jatko-opinto- ja uranäkymiin. Yleissivistyksen, kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon merkitystä tuodaan esille edellytyksinä korkeakouluopinnoissa ja työelämässä menestymiselle. Korkeakouluopintoihin valmistautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista monitieteinen ja luova osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Korkeakouluopintoihin tutustumisen konkreettiset muodot päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Työelämävalmiudet

Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on yhtäläiset ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista oman tulevaisuutensa ja jatko-opintojensa hahmottamiseen. Opiskelijaa rohkaistaan myös tutustumaan työelämän tarjoamiin kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin. Opiskelija tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin muodostaakseen käsityksen siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Opiskelijalle tarjotaan oppimiskokemuksia, jotka kannustavat ennakkoluulottomuuteen, aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ongelmanratkaisuun kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Opiskelijaa kannustetaan toimimaan luovasti, eettisesti kestävästi ja rohkeasti nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa sekä tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Häntä ohjataan tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja osaamistaan. Lukio luo edellytykset sille, että opiskelijat jakavat ja reflektoivat työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja osaamistaan aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja järjestelmällisesti.

Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana opintojaksoja ja opiskelujen ohjausta sekä muissa lukion toiminnoissa kehittämällä erityisesti monipuolisia lukion ja työelämän sekä lukion, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja. Oppiaineet ja laaja-alainen osaaminen sekä opintoihin hyväksi luettava lukion ulkopuolinen toiminta avaavat näkymiä merkitykselliseen elämään, jossa työ on yhtenä keskeisenä osana.

Työelämään valmentautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja tiimitaidot, kieli- ja kulttuuritaidot, motivoituminen uuden oppimiseen, joustavuus, kyky arvioida ja kehittää omaa osaamistaan sekä ymmärrys työelämään vaikuttavien muutosten vaikutuksesta oman osaamisen kehittämiselle.

Lukio linjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa yhteistyöstään työelämän, kuten yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin edustajien kanssa.

Kansainvälinen osaaminen

Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)

Lukiokoulutuksen kansainvälisyys monipuolistaa opiskelijan kokemusmaailmaa, avartaa maailmankuvaa sekä vahvistaa valmiuksia eettisesti kestävään toimintaan globalisoituneessa haasteiden ja mahdollisuuksien maailmassa. Osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen tavoite 4.7, jossa kuvataan globaalikansalaisuuden piirteitä.

Opiskelijan kansainvälistä osaamista kartutetaan eri oppiaineiden, niiden välisen yhteistyön sekä laaja-alaisen osaamisen kautta. Huomiota kiinnitetään lukion ja koulutuksen järjestäjän monipuoliseen kieliohjelmaan ja sen ratkaisuihin sekä kulttuurien tuntemuksen syventämiseen.

Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen ja suunnitelmalliseen kansainväliseen toimintaan hyödyntämällä kotikansainvälisyyttä ja kansainvälistä liikkuvuutta. Kotikansainvälisyys käsittää esimerkiksi kansainvälisiä vierailuja tai projekteja, jotka toteutetaan lukiossa, sen lähiympäristössä tai virtuaaliteknologian avulla. Opiskelijaa kannustetaan myös osallistumaan omaehtoisesti tai lukion tarjonnan mukaisesti tutustumis- ja opintojaksoihin tai vaihto-opiskeluun ulkomailla.

Kansainvälistä osaamista vahvistavat laaja-alaisen osaamisen alueista erityisesti vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat globaalikansalaisen asenne, kulttuuriset ja kielitaidot, yhteistyö- ja tiimitaidot sekä avoin kiinnostus uusien ulottuvuuksien ja mahdollisuuksien kohtaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Kansainvälisen osaamisen painotukset ja lukion kansainvälisen toiminnan muodot päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Paikallinen tarkennus

Lukiossamme otetaan huomioon opiskelijoiden lähtökohdat ja kulttuuritaustat. Kansainvälisyys toteutuu jokaisessa oppiaineessa ja sillä pyritään vaikuttamaan opiskelijan asenteisiin, uskallukseen ja ymmärrykseen omasta ja muista kulttuureista.

Kotikansainvälisyyttä voidaan tehdä tutuksi omassa ja lähikunnissa olevien järjestöjen ja yritysten kautta. Voidaan järjestää lukiolle kansainvälisiä vierailuja tai toteuttaa kansainvälisiä projekteja lukiossa, lähiympäristössä tai virtuaaliteknologiaa hyödyntäen. Lukiomme toiveena on, että pitkään jatkunut kansainvälityystoiminta saadaan pysymään virkeänä ja uusia ideoita pystytään toteuttamaan. Pyrimme osallistumaan erilaisiin kansainvälisyysprojekteihin verkon ja vierailujen kautta, joiden avulla opiskelijat ja opettajat saavat mahdollisuuksia kartuttaa kansainälistä osaamistaan.Tällaisia ovat olleet esim. Comenius- ja Erasmus-projektit.

Pielaveden lukio pyrkii mahdollisuuksien mukaan osallistumaan myös lähilukioiden yhteisiin hankkeisiin ja tekemään muutakin yhteistyötä lähilukioiden kanssa.