HI3.1 Itsenäisen Suomen historia
Propagandatehtävän palautus
Palauta viimeistään perjantaina!
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Koealue!
P I D Ä H A U S K A A K O K E E S S A
Arvioinnin pohja-arvosana on 2/3 kokeen tulos ja 1/3 propagandatyön arvio.
Vinkki: käytä hyväksesi kirjan kertausaukeamia, ne kertovat sinulle suoraan mitkä ovatkin jokaisen aikakauden tärkeimmät asiat joihin kiinnittää huomiota.
Koe on tämmöinen
Samanlainen kuin aikaisemmatkin kokeet
Kokeessa on pelkästään esseevastauksia, joissa kaikissa kannattaa näyttää kaikki mitä osaa. Kokeessa ei ole yhdistä viivalla - tai määrittele käsite -nippelikysymyksiä. Kysymyksiä on monta ja niistä saa valita haluamansa, joten hyvä strategia on osata kertoa mahdollisimman syvästi ainakin joistakin kurssin asioista. Jokaisessa tehtävässä termien osaaminen ja syy-seurauksien osoittaminen menneisyyteen ja tulevaisuuteen tienaa pisteitä.
Näistä asioista on varmasti kysymyksiå:
Suomalaisen yhteiskunnan synty. Ruotsalainen osa Venäjää, joka omaksuu nationalismin, perustaa yhdistyksiä ja puolueita ja luo suomalaisia kansallisromanttisia teoksia.
Suomen talous, nälkävuosista seuraa teollistuminen osana Venäjän keisarikuntaa.
Mukavista ajoista seuraavat sortovuodet.
Suomen itsenäistyminen. Mikä Suomen sisällä mahdollisti itsenäistymisaatteen? Miten venäläistämispolitiikka ja I maailmansota mahdollistivat että suomalaisuusaate realisoitui itsenäisyydeksi?
Sisällissota. Syyt ja seuraukset, taistelujen yksityiskohdat eivät ole tärkeitä.
Sisällissodan jälkeinen ja II maailmansodan Suomi. Miksi Suomesta ei tule Vihtori Kosolan johtamaa fasismia eikä Neuvostoliiton alaista sosialistista valtiota?
Miten Suomi joutuu valitsemaan liittolaisensa II maailmansodassa? Talvisota ja jatkosota, ja mikä johti Suomen näihin sotiin?
Ulkopolitiikan puolesta koko kurssilla on muutenkin tärkeintä tuntea Suomen suhdetta Venäjään (Neuvostoliittoon) ja Saksaan.
Miten Suomen sisä- ja ulkopolitiikka muuttuivat II maailmansodan jälkeen? Suomi Neuvostoliiton naapurina kylmässä sodassa, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, suomettuminen, idänkauppa.
Miten Mauno Koiviston aika ja Neuvostoliiton romahtaminen johtivat nykypäivän Suomeen?
Näistä asioista ei ole kysymyksiä:
2000-luvun Suomi, Angry Birds, maahanmuutto tai Juha Sipilä (s. 176 eteenpäin)
Arvioinnin pohja-arvosana on 2/3 kokeen tulos ja 1/3 propagandatyön arvio.
Vinkki: käytä hyväksesi kirjan kertausaukeamia, ne kertovat sinulle suoraan mitkä ovatkin jokaisen aikakauden tärkeimmät asiat joihin kiinnittää huomiota.
Koe on tämmöinen
Samanlainen kuin aikaisemmatkin kokeet
Kokeessa on pelkästään esseevastauksia, joissa kaikissa kannattaa näyttää kaikki mitä osaa. Kokeessa ei ole yhdistä viivalla - tai määrittele käsite -nippelikysymyksiä. Kysymyksiä on monta ja niistä saa valita haluamansa, joten hyvä strategia on osata kertoa mahdollisimman syvästi ainakin joistakin kurssin asioista. Jokaisessa tehtävässä termien osaaminen ja syy-seurauksien osoittaminen menneisyyteen ja tulevaisuuteen tienaa pisteitä.
Näistä asioista on varmasti kysymyksiå:
Suomalaisen yhteiskunnan synty. Ruotsalainen osa Venäjää, joka omaksuu nationalismin, perustaa yhdistyksiä ja puolueita ja luo suomalaisia kansallisromanttisia teoksia.
Suomen talous, nälkävuosista seuraa teollistuminen osana Venäjän keisarikuntaa.
Mukavista ajoista seuraavat sortovuodet.
Suomen itsenäistyminen. Mikä Suomen sisällä mahdollisti itsenäistymisaatteen? Miten venäläistämispolitiikka ja I maailmansota mahdollistivat että suomalaisuusaate realisoitui itsenäisyydeksi?
Sisällissota. Syyt ja seuraukset, taistelujen yksityiskohdat eivät ole tärkeitä.
Sisällissodan jälkeinen ja II maailmansodan Suomi. Miksi Suomesta ei tule Vihtori Kosolan johtamaa fasismia eikä Neuvostoliiton alaista sosialistista valtiota?
Miten Suomi joutuu valitsemaan liittolaisensa II maailmansodassa? Talvisota ja jatkosota, ja mikä johti Suomen näihin sotiin?
Ulkopolitiikan puolesta koko kurssilla on muutenkin tärkeintä tuntea Suomen suhdetta Venäjään (Neuvostoliittoon) ja Saksaan.
Miten Suomen sisä- ja ulkopolitiikka muuttuivat II maailmansodan jälkeen? Suomi Neuvostoliiton naapurina kylmässä sodassa, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, suomettuminen, idänkauppa.
Miten Mauno Koiviston aika ja Neuvostoliiton romahtaminen johtivat nykypäivän Suomeen?
Näistä asioista ei ole kysymyksiä:
2000-luvun Suomi, Angry Birds, maahanmuutto tai Juha Sipilä (s. 176 eteenpäin)
231b4c36eca10df00b49f75d7b6f8e6a.jpg
Ohjeet kurssisuoritukseen: propagandaa tutkiva artikkeli
Kurssikokeen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu propagandaa tutkiva artikkeli.
Kurssin aikana käydään esimerkkejä ja pohditaan tarkemmin mitä propaganda on. Lyhyesti propaganda on jonkinlaista tekstiä ja mediaa, joka pyrkii tiettyyn tavoitteeseen erityisesti tunteeseen vetoamalla. Propaganda voi olla luonteeltaan todenmukaista, osittain totta tai totuuteen perustuvaa. Onko mikäkin propaganda "hyvän tai huonon asian puolesta" on täysin tulkinnanvarainen asia, eli propagandaa on olemassa muuallakin kuin epädemokraattisissa ja totalistaristisissa yhteyksissä, vaikka II maailmansodan natsit ja kommunistit tulevatkin monille ensmmäisenä mieleen.
Artikkelin voi tehdä yksin tai parityönä. Korkeaan arvosanaan pyrkiessäsi kannattaa panostaa joko artikkelin laatuun ja/tai tehdä artikkeli yksilötyönä.
Miten rajata aineisto?
- Valitse mielummin tarkasti rajattu aineisto, kuin liian yleinen alue. Valitse kurssin sisältöön kuuluva aihealue, eli tutkit propagandaa joltakin aihealueelta ja ajalliselta jaksolta Suomen historiassa 1800-1900-luvulta.
- Silmäilemällä oppikirjan sisällysluetteloa ja kuvitusta pääset hyvään alkuun aiheen valinnassa. Rajaa sekä aihe että aikakausi. Hyvä otsikko on esimerkiksi "vasemmistolainen propaganda 1960-luvun musiikissa" tai "valkoisten propaganda sisällissodassa"
Arviointi
- Tutkimusartikkeli arvioidaan äidinkielessä ja historiassa. Saat äidinkielen kurssilla tarkempia ohjeita äidinkielen arviointiin.
- Historiankurssin näkökulmasta tärkeitä asioita arvioinnissa ovat seuraavat:
*Tutkittavaksi on valittu jotain aiheeseen kuuluvaa propagandaa, joita tulkitaan historiallisina lähteinä.
*Historialliset lähteet tulkitaan osana niiden omaa aikaa, eli selitetään auki mihin historialliseen tapahtumaan propaganda kuuluu, kuka se on tehnyt ja kuka on propagandan tavoitteena. Miten propaganda pyrkii vaikuttamaan ja miltä sen tehokkuus vaikuttaa omaan aikakauteensa sijoitettuna?
*Propagandan tarkkailu on asiallista ja puolueetonta, eli vaikka tutkitut lähteet ovat kantaa ottavia, ei historiantutkimuksessa kuulu näkyä omia mielipiteitä. Propagandan tavoitteena on aiheuttaa esimerkiksi innostusta ja inhoa, ja propagandan aiheuttamia tunteita tulee ymmärtää, mutta niihin ei saa heittäytyä mukaan.
Kurssin aikana käydään esimerkkejä ja pohditaan tarkemmin mitä propaganda on. Lyhyesti propaganda on jonkinlaista tekstiä ja mediaa, joka pyrkii tiettyyn tavoitteeseen erityisesti tunteeseen vetoamalla. Propaganda voi olla luonteeltaan todenmukaista, osittain totta tai totuuteen perustuvaa. Onko mikäkin propaganda "hyvän tai huonon asian puolesta" on täysin tulkinnanvarainen asia, eli propagandaa on olemassa muuallakin kuin epädemokraattisissa ja totalistaristisissa yhteyksissä, vaikka II maailmansodan natsit ja kommunistit tulevatkin monille ensmmäisenä mieleen.
Artikkelin voi tehdä yksin tai parityönä. Korkeaan arvosanaan pyrkiessäsi kannattaa panostaa joko artikkelin laatuun ja/tai tehdä artikkeli yksilötyönä.
Miten rajata aineisto?
- Valitse mielummin tarkasti rajattu aineisto, kuin liian yleinen alue. Valitse kurssin sisältöön kuuluva aihealue, eli tutkit propagandaa joltakin aihealueelta ja ajalliselta jaksolta Suomen historiassa 1800-1900-luvulta.
- Silmäilemällä oppikirjan sisällysluetteloa ja kuvitusta pääset hyvään alkuun aiheen valinnassa. Rajaa sekä aihe että aikakausi. Hyvä otsikko on esimerkiksi "vasemmistolainen propaganda 1960-luvun musiikissa" tai "valkoisten propaganda sisällissodassa"
Arviointi
- Tutkimusartikkeli arvioidaan äidinkielessä ja historiassa. Saat äidinkielen kurssilla tarkempia ohjeita äidinkielen arviointiin.
- Historiankurssin näkökulmasta tärkeitä asioita arvioinnissa ovat seuraavat:
*Tutkittavaksi on valittu jotain aiheeseen kuuluvaa propagandaa, joita tulkitaan historiallisina lähteinä.
*Historialliset lähteet tulkitaan osana niiden omaa aikaa, eli selitetään auki mihin historialliseen tapahtumaan propaganda kuuluu, kuka se on tehnyt ja kuka on propagandan tavoitteena. Miten propaganda pyrkii vaikuttamaan ja miltä sen tehokkuus vaikuttaa omaan aikakauteensa sijoitettuna?
*Propagandan tarkkailu on asiallista ja puolueetonta, eli vaikka tutkitut lähteet ovat kantaa ottavia, ei historiantutkimuksessa kuulu näkyä omia mielipiteitä. Propagandan tavoitteena on aiheuttaa esimerkiksi innostusta ja inhoa, ja propagandan aiheuttamia tunteita tulee ymmärtää, mutta niihin ei saa heittäytyä mukaan.
Peruskekkosfaktat-palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kekkoshommat
IV_11_Idan_ja_lannen_valissa-esitysaineisto.ppt
YO jokerikysymys 2009
Oheiset tekstiotteet käsittelevät Suomen ulkopolitiikkaa sekä Neuvostoliiton-suhteita 1960-ja 1970-luvuilla.
”Suomella on kaikki ulkonaiset kansallisen itsenäisyyden merkit ja symbolit ja sen perustuslaillinen tasavalta on todella lujaa perua. Mutta on tosiasia, että sen toimintavapautta kaikissa tärkeissä asioissa rajoittaa siinä määrin sen mahtavan naapurin läsnäolo - ja painostus, että sitä saattaa oikeutetusti sanoa viime kädessä Neuvostoliiton 'i_mperiumin lääniksi' .”
(käännös) Lehtimies Iain Hamilton, Baltimore Morning Sun (USA), 3.9.1972
”Jos nyt halutaan Suomen ulkopolitiikkaan soveltaa suomettumis-sanaa asiapohjalta eikä herjauksena, niin kyllä se meille sopii. Me lähdemme siitä, että suomettuminen merkitsee poliittista sovintoa Neuvostoliiton kanssa. Tästä näkökulmasta katsoen koko sodan jälkeinen ulkopolitiikkamme on ollut suomettumispolitiikkaa. Me olemme hoitaneet omat asiamme. Me olemme tulokseen tyytyväisiä.”
Presidentti Urho Kekkosen puhe Suomi-Neuvostoliirto-seuran 30-vuotisjuhlassa 15.10.1974
”Raja oikean ja väärän itsesensuurin, ulkopoliittisen realismin ja suomettumisen välillä ei tietenkään ollut helppo vetää. Mielestäni ulkopoliittista realismia oli pidättyminen valtioiden sisäisiä tapahtumia koskevista moraalisista tuomioista; suomettumista oli oman järjestelmämme periaatteista poikkeaminen - ideologinen myöntyvyys.”_
Diplomaatti, ulkoministeriön virkamies ja Suomen YK-lähettiläs vuosina 1965-1972 Max Jakobson teoksessaan Vallanvaihto. Havaintojaja muistiinpanoja vuosilta 1974-92 (1992)
Vertaa tekstiotteissa esitettyjä tulkintoja suomettumisesta ja pohdi näiden puheenvuorojen lähdearvoa historiantutkijan kannalta. (4 p.)
Tarkastele Suomen ulkopolitiikkaa Kekkosen presidenttikaudella (1956-1982) ja arvioi, kuinka osuvia tekstiotteissa esitetyt tulkinnat siitä ovat. (5 p.)
”Suomella on kaikki ulkonaiset kansallisen itsenäisyyden merkit ja symbolit ja sen perustuslaillinen tasavalta on todella lujaa perua. Mutta on tosiasia, että sen toimintavapautta kaikissa tärkeissä asioissa rajoittaa siinä määrin sen mahtavan naapurin läsnäolo - ja painostus, että sitä saattaa oikeutetusti sanoa viime kädessä Neuvostoliiton 'i_mperiumin lääniksi' .”
(käännös) Lehtimies Iain Hamilton, Baltimore Morning Sun (USA), 3.9.1972
”Jos nyt halutaan Suomen ulkopolitiikkaan soveltaa suomettumis-sanaa asiapohjalta eikä herjauksena, niin kyllä se meille sopii. Me lähdemme siitä, että suomettuminen merkitsee poliittista sovintoa Neuvostoliiton kanssa. Tästä näkökulmasta katsoen koko sodan jälkeinen ulkopolitiikkamme on ollut suomettumispolitiikkaa. Me olemme hoitaneet omat asiamme. Me olemme tulokseen tyytyväisiä.”
Presidentti Urho Kekkosen puhe Suomi-Neuvostoliirto-seuran 30-vuotisjuhlassa 15.10.1974
”Raja oikean ja väärän itsesensuurin, ulkopoliittisen realismin ja suomettumisen välillä ei tietenkään ollut helppo vetää. Mielestäni ulkopoliittista realismia oli pidättyminen valtioiden sisäisiä tapahtumia koskevista moraalisista tuomioista; suomettumista oli oman järjestelmämme periaatteista poikkeaminen - ideologinen myöntyvyys.”_
Diplomaatti, ulkoministeriön virkamies ja Suomen YK-lähettiläs vuosina 1965-1972 Max Jakobson teoksessaan Vallanvaihto. Havaintojaja muistiinpanoja vuosilta 1974-92 (1992)
Vertaa tekstiotteissa esitettyjä tulkintoja suomettumisesta ja pohdi näiden puheenvuorojen lähdearvoa historiantutkijan kannalta. (4 p.)
Tarkastele Suomen ulkopolitiikkaa Kekkosen presidenttikaudella (1956-1982) ja arvioi, kuinka osuvia tekstiotteissa esitetyt tulkinnat siitä ovat. (5 p.)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
YO: Historia syksy 2015
Mitkä tekijät selittävät Urho Kekkosen pitkää presidenttikautta ja vahvaa asemaa oman aikansa Suomessa?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vaaran vuodet: kertaa ainakin 10 tärkeintä käsitettä
Tehtävä
Lue oppikirjan luku 10
Laadi lukemasi perusteella vuosista 1944–1948 aikajana, jonka yläpuolella ovat Suomen sisäpolitiikan ja alapuolella ulkopolitiikan keskeiset tapahtumat ja tavoitteet.
Millaisia pelkoja Suomessa oli?
Kyseinen aika tunnetaan Suomessa nimellä ”vaaran vuodet”. Mikä selittää tämän?
Lue oppikirjan luku 10
Laadi lukemasi perusteella vuosista 1944–1948 aikajana, jonka yläpuolella ovat Suomen sisäpolitiikan ja alapuolella ulkopolitiikan keskeiset tapahtumat ja tavoitteet.
Millaisia pelkoja Suomessa oli?
Kyseinen aika tunnetaan Suomessa nimellä ”vaaran vuodet”. Mikä selittää tämän?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Murtuneet mielet
Talvisota tiivistettynä viiteen kuvaan
Johda Suomi läpi talvisodan
Katso ohjeet sivulta 2 tai 3
Aineistoa sisällissodan jälkeisestä Suomesta
Valitse toinen tehtävä kotiin
Jos haluat ottaa tarkemmin selvää sisällissodasta, valitse s. 81 T3
Jos haluat ottaa selvää miten Suomi yhtenäistyi sisällissodan jälkeen, valitse s. 98 T1 ja T4
Jos haluat ottaa selvää miten Suomi yhtenäistyi sisällissodan jälkeen, valitse s. 98 T1 ja T4
Yksi näistä kysymyksistä on kokeessa
Suomen sisällissota jakoi Suomen kahtia ja sisälsi paljon raakuuksia. Pohdi syitä Suomen jakautumiselle ja sisällissodalle.
Mitkä olivat valkoisten tavoitteet sodassa? Miksi valkoiset voittivat?
Mitkä olivat punaisten tavoitteet sodassa? Miksi punaiset hävisivät?
Mitä seurauksia sisällissodalla oli? Pystyttiinkö suomalaisten erimielisyyttä vähentämään?
Ota selvä sisälissodan eri nimityksistä, analysoi minkälaisia asenteita ne edustavat. Mikä nimi olisi mielestäsi sopivin?
Mitkä olivat valkoisten tavoitteet sodassa? Miksi valkoiset voittivat?
Mitkä olivat punaisten tavoitteet sodassa? Miksi punaiset hävisivät?
Mitä seurauksia sisällissodalla oli? Pystyttiinkö suomalaisten erimielisyyttä vähentämään?
Ota selvä sisälissodan eri nimityksistä, analysoi minkälaisia asenteita ne edustavat. Mikä nimi olisi mielestäsi sopivin?
Miten kansainvälinen politiikka ja Venäjän tilanne mahdollistivat itsenäisyyden?
Varmista että osaat kappaleen tärkeimmät asiat
Tärppi historian/yhteiskuntaopin kurssille
Muistele tai tutki historian oppikirjan sivuja 38-43.
Kertaa yhteiskuntaopin kappaleesta 3 (tai kalvoista) talouskasvun termejä, erityisesti talouskasvun lähteitä.
Koekysymys: Suomen teollistuminen alkoi 1800-luvun lopulla. Millaiset tekijät mahdollistivat talouskasvun? Analysoi Suomen historiallista tilannetta taloustiedon termein.
( Koekysymys: Suomen BKT moninkertaistui 1950-2000. Millaiset tekijät vaikuttivat tähän nousuun? Analysoi soveltaen Suomen historiaa ja tietämystäsi Suomen elinkeinorakenteen muuttumisesta ja globalisaation kasvusta.)
Kertaa yhteiskuntaopin kappaleesta 3 (tai kalvoista) talouskasvun termejä, erityisesti talouskasvun lähteitä.
Koekysymys: Suomen teollistuminen alkoi 1800-luvun lopulla. Millaiset tekijät mahdollistivat talouskasvun? Analysoi Suomen historiallista tilannetta taloustiedon termein.
( Koekysymys: Suomen BKT moninkertaistui 1950-2000. Millaiset tekijät vaikuttivat tähän nousuun? Analysoi soveltaen Suomen historiaa ja tietämystäsi Suomen elinkeinorakenteen muuttumisesta ja globalisaation kasvusta.)
Kaikille yhteinen suuri kokoaamapohja
Propagandalähteitä läpi Suomen historian
Tässä ajatuksia ja lähteitä siitä, millaista propagandaa kurssin sisällöstä voi esimerkiksi löytää. Propagandateoksia läpi kertaamalla saa myös hyviä muistijälkiä Suomen historiasta 1800-1900-luvuilla.
Sortovuodet
Onko termi Sortovuodet propagandaa?
Sisällissodan aikaista propagandaa
II maailmansodan aika
Sotilaiden viihdeiltoja. Liian selvä propaganda ärsytti sotilaita, joten sitä esitettiin viihteen muodossa. Kannattaa muistaa että viestin lähettäjän lisäksi sen tulkitsija on vähintään yhtä tärkeä.
Talvisodan jälkeen tarvittiin propagandaa luomaan toivoa.
Jatkosodan aikana radiossa jouduttiin jo huolella torjumaan liittoutuneiden propagandaa, koska esimerkiksi Englanti oli julistanut sodan Suomelle. "Hyvät ystävät ja kylänmiehet, monet teistä kuulivat, mitenkä bolsevikki äsken loikkas taas Lahden radioaalloille ja pyöritti tuttuja levyjä, mutta siitä sen maha ei kyllä paljoja paksune." Myös teknologinen näkökulma on tärkeä: radioaalloista käytiin taistelua.
Sotasaaliin esittelyä. Kootut sotasaaliit saattavat hyvinkin olla faktaa, mutta tapa jolla faktat esitetään tekee lähteestä propagandaa.
"Kuten kaikki tietävät, 25 vuotta sitten Neuvostoliitto soi Suomelle itsenäisyyden. Kyseessä oli hyvän tahdon osoitus neuvostohallituksen taholta. Valitettavasti Suomi käytti itsenäisyyttään vihamielisiin toimiin Neuvostoliittoa vastaan. Kolme kertaa neljännesvuosisadan kuluessa Suomi soti maatamme vastaan ja muuttui fasismin etuvartioasemaksi Pohjois-Euroopassa."
Ohessa olevat sodan propagandakuvat sijoittuvat samaan kontekstiin, mutta tavoite ja kohdeyleisö vaihtelevat.
Kekkosen Suomi
Koulukaan ei ole aina ollut neutraali. Suomettuminen on tärkeä termi oppia kurssilla.
Kekkonen ja Hruštšov metsällä Miksi näiden miesten toverillisesta metsäreissusta uutisoitiin näin suurella paatoksella? Miksi Suomen presidentti laulaa Moskovan valoista NL:n johtajien kanssa?
Sortovuodet
Onko termi Sortovuodet propagandaa?
Sisällissodan aikaista propagandaa
II maailmansodan aika
Sotilaiden viihdeiltoja. Liian selvä propaganda ärsytti sotilaita, joten sitä esitettiin viihteen muodossa. Kannattaa muistaa että viestin lähettäjän lisäksi sen tulkitsija on vähintään yhtä tärkeä.
Talvisodan jälkeen tarvittiin propagandaa luomaan toivoa.
Jatkosodan aikana radiossa jouduttiin jo huolella torjumaan liittoutuneiden propagandaa, koska esimerkiksi Englanti oli julistanut sodan Suomelle. "Hyvät ystävät ja kylänmiehet, monet teistä kuulivat, mitenkä bolsevikki äsken loikkas taas Lahden radioaalloille ja pyöritti tuttuja levyjä, mutta siitä sen maha ei kyllä paljoja paksune." Myös teknologinen näkökulma on tärkeä: radioaalloista käytiin taistelua.
Sotasaaliin esittelyä. Kootut sotasaaliit saattavat hyvinkin olla faktaa, mutta tapa jolla faktat esitetään tekee lähteestä propagandaa.
"Kuten kaikki tietävät, 25 vuotta sitten Neuvostoliitto soi Suomelle itsenäisyyden. Kyseessä oli hyvän tahdon osoitus neuvostohallituksen taholta. Valitettavasti Suomi käytti itsenäisyyttään vihamielisiin toimiin Neuvostoliittoa vastaan. Kolme kertaa neljännesvuosisadan kuluessa Suomi soti maatamme vastaan ja muuttui fasismin etuvartioasemaksi Pohjois-Euroopassa."
Ohessa olevat sodan propagandakuvat sijoittuvat samaan kontekstiin, mutta tavoite ja kohdeyleisö vaihtelevat.
Kekkosen Suomi
Koulukaan ei ole aina ollut neutraali. Suomettuminen on tärkeä termi oppia kurssilla.
Kekkonen ja Hruštšov metsällä Miksi näiden miesten toverillisesta metsäreissusta uutisoitiin näin suurella paatoksella? Miksi Suomen presidentti laulaa Moskovan valoista NL:n johtajien kanssa?
Suomalaiset puolueet & propaganda
Valitkaa yksi suomalainen 1800-luvun puolue, ottakaa selvää sen ajamista asioista ja etsikää sen luomaa propagandaa.
Ruotsalainen puolue
Työväenliike
Suomalainen puolue
Nuorsuomalainen puolue
Ruotsalainen puolue
Työväenliike
Suomalainen puolue
Nuorsuomalainen puolue
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Alamaisesta ---> kansalaiseksi, yhdistysten luvattu maa
Kurssin tavoitteet ja sisältö
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.
Opiskelija:
- tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia
- hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään
- osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
- ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
- pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
- osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
Miten Suomesta tuli Suomi?
- Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi
- kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa
Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet
- itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa
- sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika
Suomi kansainvälisissä konflikteissa
- turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa
- Suomi toisessa maailmansodassa
- Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen
Kohti nykyistä Suomea
- yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
- kulttuuri, tiede ja osaaminen
- kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi