8.2. Orimattilan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuoltosuunnitelma 2023-2025 (1.8. 2023 alkaen)
ePerusteet, esiopetus
Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma
Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopetuksen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä esiopetusyksikkökohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista esiopetusyksiköissä seurataan ja tarkistetaan tarvittaessa.
Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten esiopetusyksiköiden toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
ePerusteet, perusopetus
Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma
Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.
Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
ePerusteet, lukio
Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ja paikallisesti päätettävät asiat
Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 14 §). Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa (terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a §).
Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää koulutuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä oppilaitoskohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista oppilaitoksissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).
Koulutuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten oppilaitosten toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).
Johdanto ja keskeiset käsitteet
Opiskeluhuoltosuunnitelma
Orimattilaan on laadittu yksi opiskeluhuoltosuunnitelma, Orimattilan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuoltosuunnitelma 2023-2025, jossa on huomioitu eri koulutusasteita koskevat määräykset.
Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Jokaisen pääluvun alussa on kursiivilla kuvattu valtakunnalliset määräykset (ePerusteet) asiaan liittyvistä opetussuunnitelman perusteista, joiden mukaan paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan.
Opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittu yhteistyössä hyvinvointialueen, esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, oppilaiden sekä huoltajien kanssa.
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan, miten Orimattilan kouluissa toteutetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä, miten yksilökohtaista tukea järjestetään ja miten lasten, oppilaiden, opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja yhteistyötahojen kanssa tehdään yhteistyötä. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa linjataan myös toimintatavat kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan sekä kriisitilanteiden varalle. Perusopetuksen valmistavan opetuksen opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa opiskeluhuollossa.
Opiskeluhuoltosuunnitelman keskeiset käsitteet
Eri koulutusasteilla on vakiintunut erilainen käsitteistö. Tässä suunnitelmassa käytetään selvyyden vuoksi kaikkien koulutusasteiden kohdalla käsitteestä oppilashuolto ilmaisua opiskeluhuolto, esioppilaasta ja perusopetuksen oppilaasta ilmaisua oppilas ja tarvittaessa selvyyden vuoksi lukion kohdalla opiskelija. Oppilaitoksesta käytetään pääsääntöisesti nimitystä yksikkö, tarvittaessa päiväkoti tai koulu.
Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Käsitteellä yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa esiopetusyksikkökohtaista ja/tai koulukohtaista opiskeluhuoltoryhmää. Käsitteitä esiopetusyksikkö ja lukio sekä esioppilas ja opiskelija käytetään erikseen vain niissä yhteyksissä, joissa yhteys esiopetukseen tai lukioon on ilmeinen.
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden oppilaiden sairaanhoitopalveluja. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä.
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä.
Opiskeluhuoltopalveluita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjoa asianmukaiset tilat. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Tällöinkin palvelun on oltava helposti saavutettavissa.
Jokaisessa yksikössä toimii oma yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Yksikkökohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutusasteesta riippuen päiväkodinjohtaja tai rehtori/apulaisrehtori.
Orimattilan monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä opetuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä johtaa opiskeluhuoltotoimintaa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Orimattilassa ohjausryhmää johtaa opetuspäällikkö.
Orimattila opiskeluhuollon monialaisen ohjausryhmän jäsenet lv. 2023-2024
Jarno Ovaska (pj), opetuspäällikkö
Pilvi Luukkonen, Orimattilan yhteiskoulun apulaisrehtori
Sirpa Kinnunen, Myllylän koulun rehtori
Ari Korhonen, Erkko-lukion opinto- ohjaaja
Tanja Vainio, Myllylän päiväkodin johtaja
Marika Högström, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Linda Udd johtava kuraattori / Anne Pulkkinen, vastaava kuraattori
Kati Leivonen, koulupsykologi
Merja Niemelä, Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon esihenkilö
Anu Asikainen, sosiaalipalvelujen asiakastyön edustaja
kokouksiin osallistuu erikseen kutsuttuna oppilaskunnan hallituksen edustus, vanhempainyhdistyksen edustus, Orimattilan nuorisopalveluiden edustus sekä muita toimijoita tarpeen mukaan.
Opiskeluhuoltosuunnitelman sisältö
Orimattilan opiskeluhuoltosuunnitelma ja siinä esitetyt yhteisöllisen oppilashuoltotyön toimintatavat ja niiden tavoitteet perustuvat opetussuunnitelman perusteiden ja opiskeluhuoltolain lisäksi seuraaviin paikallisiin ja alueellisiin suunnitelmiin:
Orimattilan kaupunkistrategia
Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Orimattilan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Orimattilan nuorten ehkäisevän työn suunnitelma
Orimattilan opiskeluhuoltosuunnitelman kulmakivet ovat sekä alueellisen että Orimattilan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärjet (HYTE-kärjet), joita käytetään lähtökohtina laajasti myös useissa muissa Orimattilan opetuksen järjestämistä koskevissa suunnitelmissa. Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma nojaa vahvasti Orimattilan kaupungin strategisiin asiakirjoihin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa (valtuustokausi).
Alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärjet:
1. Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ymmärretään koko elämää koskevana käsitteenä, johon kuuluu osallistumisen ja mielipiteen ilmaisun lisäksi oman elämän hallinta ja yhteisöllisyys.
2. Mielen hyvinvointi
Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ylläpitää perheen toimiva arki ja sujuvat peruspalvelut. Tukea saadaan matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa.
3.Arjen turvallisuus
Välittävät ja läsnäolevat aikuiset turvallisissa ja terveellisissä ympäristöissä tukevat lasten ja nuorten hyvää arkea.
4.Terveelliset elintavat
Jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on keinoja taitoja ja tietoa tehdä terveellisiä ja kestäviä valintoja arjessaan.
Suunnitelma ja arviointimittarit laaditaan kaupunkikohtaisessa hyvinvoinnin ja terveyden ohjausryhmässä yhteistyössä opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kanssa.
Opiskeluhuoltosuunnitelma on luettavissa Orimattilan opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden pedanet-sivustolla (opetussuunnitelmaan sisällytettynä) ja se liitetään osaksi Orimattilan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.
Suojaavien tekijöiden vahvistaminen koulussa
Suojaavat tekijät tukevat rakentavia ratkaisuja ja prosesseja, jotka kantavat vaikeuksien aikana ja auttavat myös tulevissa ongelmissa. Nuori kasvaa ja kehittyy ongelmien ratkaisemisen myötä. Oppilaitos voi olla yksilölle joko suojaava tekijä tai riskitekijä. Koulu voi olla suojaava tekijä, jos se tarjoaa sosiaalista tukea ja kohtelee opiskelijoita oikeudenmukaisesti. (THL.fi/mielenterveyden edistäminen).
Orimattilan kouluissa yksilöä suojaavien tekijöiden tavoitteita:
- Varmistetaan, että kaikki oppilaat ja opiskelijat pystyvät osallistumaan opetukseen ja saavat tarvitsemansa tuen. Orimattilan oppimisen tuen suunnitelman lähtökohtana on varmistaa jokaiselle lapselle hänen tarvitsemansa tuki.
Yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppimisen edistämistä, osallisuutta ja kouluun kiinnittymistä.
Osallisuuden ja kouluunkiinnittymisen tukeminen- sitouttavan kouluyhteisön toimintatavat (mm. yhteisöllisyyden tukeminen, ryhmäyttämiset)
- hyvinvointityö ja -ohjelma Orimattilan kouluissa
- kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen
- hyvinvointiohjelma Orimattilan kouluissa
- sisältyy opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen
- välittävään ja kohtaavan vuorovaikutukseen panostaminen
- koulun aikuisten välinen vuorovaikutus peilautuu lasten käytökseen
Erityisesti
- PIKI-materiaali esiopetuksessa
- alakouluissa hyvinvointitunnit 1.-6.-luokille
- yläkouluissa tunne- ja vuorovaikutustunteja 7.ja 8.luokkien "Minä ja meidän luokka"- tunneilla sekä opetussuunnitelman mukaisesti eri oppiaineiden tunneilla
- lukiossa opetussuunnitelman mukaisesti eri oppiaineiden tunneilla
Harrastustoimintaan ohjaaminen
- koulujen kerhotoiminta sekä harrastamisen Suomen malli Orimattilassa
- koulunuoristotyöntekijän tuki sopivan harrastuksen etsimisessä
Opiskeluhuoltosuunnitelman yksikkökohtaiset tarkennukset
Opiskeluhuoltosuunnitelman yksikkökohtaisten tarkennusten laatimisesta vastaa kyseisen yksikön opiskeluhuoltoryhmä. Tarkennukset laaditaan yhteistyössä koulun johtotiimin, henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulukohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa esiopetuksessa päiväkodinjohtaja ja kouluissa rehtori/apulaisrehtori. Päiväkodinjohtajat ja rehtorit vastaavat siitä, että koulujen yksikkökohtaiset tarkennukset liitetään osaksi koulujen toimintasuunnitelmaa ja -kertomusta.
Yksikkökohtaiset tarkennukset
- Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista
opiskeluhuoltopalveluista yhteystietoineen - Yhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
- Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa
- Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
- Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma
Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön keskeiset tavoitteet ja periaatteet Orimattilassa
Yksiköissä tehtävä menestyksellinen yhteisöllinen työ perustuu yhteisön jäsenten hyviin yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin, joita opitaan ennen kaikkea arjen luonnollisissa kohtaamisissa. Aikuisten malli ja esimerkki ovat erityisen tärkeitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Yksiköiden toimintakulttuureiden kehittämisessä tärkeitä näkökulmia ovat turvallisuus, laadukas vuorovaikutus, kiireettömyys, osallisuus ja liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen.
Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön lähtökohtana ovat yhteisölähtöiset toimintatavat. Yhteisölähtöisillä toimintatavoilla pyritään vahvistamaan sekä yhteisön että oppilaan hyvinvointia ja tukemaan oppilaiden kestävää elämäntapaa. Yhteisölähtöisillä toimintatavoilla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia, kuten epäterveellisistä elämäntavoista ja liikkumattomuudesta aiheutuvia terveyshaittoja, yksinäisyyttä, koulupoissaoloja, mielenterveysongelmia ja päihteiden käyttöä. Yhteisöllisen työn suuntaamisessa kiinnitetään erityistä huomiota yksikkö- ryhmä- ja luokkayhteisön ajankohtaisiin ilmiöihin. Työssä huomioidaan tarvittaessa myös Orimattilan alueelliset ilmiöt.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävänä on tukea jokaista oppilasta kokonaisvaltaisesti niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin näkökulmasta tasaveroisena yhteisön jäsenenä. Psyykkinen tasapaino yhdessä kehon hyvinvoinnin, toimivien kaverisuhteiden sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kanssa luovat parhaat lähtökohdat myös tuloksekkaalle oppimiselle.
Orimattilan yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön keskeisiä tavoitteita ovat
1. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteisöön kiinnittyminen
2. Psykologisen turvallisuuden tunteen vahvistaminen
3. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä koko yhteisön jäsenten välisen hyvän kommunikaation vahvistaminen
4. Terveellisten elämäntapojen edistäminen
5. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön varmistaminen
Orimattilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 vahvistetaan lasten hyvinvoinnin tukemista, yhteisöllistä vuorovaikutusta ja kouluun kiinnittymistä kaupunkikohtaisella opetussuunnitelmaan liitettävällä hyvinvointiohjelmalla 1.8.2023 alkaen. Hyvinvointiohjelma tukee myös lukuvuoden 2023-2024 alussa käyttöön otettavaa valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmamuutosta, jonka tavoitteena on lisätä yhteisön jäsenten hyvinvointia, rauhallista ilmapiiiriä, hyviä sosiaalisia suhteita ja ennaltaehkäisevästi vähentää koulupudokkuutta ja koulupoissaoloja (OPS-muutokset luvuissa 4,5 ja 8). Kouluissa tapahtuvan hyvinvointityön tärkeyttä halutaan korostaa osoittamalla hyvinvoinnin ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen yksi tunti viikoittain vuosiluokilla 1-6 oppiaineisiin sisältyvien hyvinvointitaitojen sisältöjen lisäksi. Hyvinvointitunti ei lisää oppilaan viikkotuntimäärää, vaan sisältö on rakennettu käytössä olevan opetussuunnitelman ja maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman sisällöistä. Vuosiluokilla 7-9 sekä lukiossa hyvinvointityön rakennetta ja sisältöjä kehitetään edelleen lv. 2023-2024.
Orimattilan opetuspalveluissa hyvinvointikoordinaattorin sekä kouluillle nimettyjen hyvinvointivastaavien tehtävänä on tukea kouluissa tehtävää edellä kuvattua hyvinvointityötä ja vahvistaa koulujen liikunnallista toimintakulttuuria. Koulujen toimintakulttuuria kehitetään erilaisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien teemojen kautta. Toiminnassa hyödynnetään Liikkuva Koulu- hankkesta sekä ulkoluokkatoiminnan kehittämisestä saatuja toimivia malleja, käytänteitä ja kokemuksia.
Hyvinvointityön painopisteenä on koko yhteisön hyvinvointi, joka käsittää koulussa toimivat aikuiset sekä lapset ja nuoret. Hyvinvointityö linkittyy myös paikallisten seurojen ja yhdistysten kanssa tehtävänään Harrastamisen Suomen malli-yhteistyöhön.
Liikunnallisen toimintakulttuurin tavoitteita ovat:
- terveyttä edistävän liikunnan lisääminen
- liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen
- toimintakulttuurin liikunnallistaminen
- oppimisympäristöjen kehittäminen liikkumaan innostavaksi
- aktivisen, toiminnallisuuteen perustuvan päivärakenteen kehittäminen
- viihtyvyyden parantaminen oppilaiden osallisuutta lisäämällä
- yhteistyö paikallisten seurojen ja yhdistysten kanssa
- erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden erityistarpeiden huomioiminen
- eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen liikunnallisuuden lisäämiseksi ja arvioimiseksi.
