1. Kauneudesta
Mitä kauneus on?
* Kauneus yhdistetään moniin asioihin: ihmisen ulkonäköön, tunteisiin ja taiteeseen.
* Kauneuden tiede eli ESTETIIKKA syntyi 1700-luvun puolivälissä, kun tutkittiin, miten ihminen havaitsee ja
kokee taideteoksia.
* Kauneudesta on esitetty useita käsityksiä:
- Kauneus on tunne, sisäinen elämys, jonka ihminen tajuaa vain mielessään.
- Kauneus liittyy aistittavan kohteen ulkoisiin ominaisuuksiin.
* Tutkimuksissa on keskitytty kauneuden ulkoisiin tunnuspiirteisiin, joita antiikin Kreikan filosofien mielestä olivat
hyvä järjestys, sopusuhtaisuus, symmetria ja tarkoituksenmukaisuus.
* Kreikan kielen kalos, kaunis, tarkoittaa hyvää ja käytännöllistä.
* Eri aikakausilla ja kulttuureilla on ja on ollut omat kauneuskäsityksensä ja -ihanteensa.
* Kuvataiteessa kauneus ilmenee katsojaa miellyttävänä sekä ihailtavana, yllättävänä ja outona.
* Nykytaide on kiinnostunut kauneuskäsitysten kyseenalaistamisesta ja rumuudesta.
* Kauneuden tiede eli ESTETIIKKA syntyi 1700-luvun puolivälissä, kun tutkittiin, miten ihminen havaitsee ja
kokee taideteoksia.
* Kauneudesta on esitetty useita käsityksiä:
- Kauneus on tunne, sisäinen elämys, jonka ihminen tajuaa vain mielessään.
- Kauneus liittyy aistittavan kohteen ulkoisiin ominaisuuksiin.
* Tutkimuksissa on keskitytty kauneuden ulkoisiin tunnuspiirteisiin, joita antiikin Kreikan filosofien mielestä olivat
hyvä järjestys, sopusuhtaisuus, symmetria ja tarkoituksenmukaisuus.
* Kreikan kielen kalos, kaunis, tarkoittaa hyvää ja käytännöllistä.
* Eri aikakausilla ja kulttuureilla on ja on ollut omat kauneuskäsityksensä ja -ihanteensa.
* Kuvataiteessa kauneus ilmenee katsojaa miellyttävänä sekä ihailtavana, yllättävänä ja outona.
* Nykytaide on kiinnostunut kauneuskäsitysten kyseenalaistamisesta ja rumuudesta.
NEFERTITI
Nefertiti = "Kaunis ihminen on saapunut".
Kuvanveistäjä oli Thutmosis. Veistos on 3400 vuotta vanha.
(Nefertiti hallitsi n. 1370 -1330 eKr)
Kuvanveistäjä oli Thutmosis. Veistos on 3400 vuotta vanha.
(Nefertiti hallitsi n. 1370 -1330 eKr)
Samothraken Nike
- Noin 190 eKr.
- Löydetty Samothrakesta (Kreikasta) 1863.
- Marmoria (Korkeus 328 cm).
- Syyrialaisista saavutetun voiton kunniaksi Rhodoksen asukkaat tilasivat monumentaalikokoisen patsaan sijoitettavaksi tunnetulle kulttipaikalle Samothraken saarelle. Veistos pystytettiin laivan keulaa muistuttavalle kivijalustalle.
Kuningatar Blanka
Albert Edelfelt, 1877, öljy, 96,5 x 76 cm, Ateneumin taidemuseo.
Kuningatar Blanka on Albert Edelfeltin historiamaalaus vuodelta 1877. Edelfeltille se merkitsi taiteellista läpimurtoa Pariisin Salongissa.
Maalauksen aihe perustuu Zacharias Topeliuksen satuun Yhdeksän hopearahaa "Läsning för barn" -kirjassa. Sadussa kuningatar Blanka Namurilainen laulaa pojalleen prinssi Haakonille pojan tulevasta morsiamesta. Blanka oli 1300-luvulla elänyt Maunu Eerikinpojan puoliso ja Ruotsin sekä Norjan kuningatar.
Maalauksen malleina olivat nuori elsassilaisnainen ja vaalea italialaispoika.
Teos oli esillä Pariisin Salongissa sen valmistumisvuonna 1877, ja se jäljennettiin moniin ranskalaisiin taidejulkaisuihin.
Kuningatar Blanka on Albert Edelfeltin historiamaalaus vuodelta 1877. Edelfeltille se merkitsi taiteellista läpimurtoa Pariisin Salongissa.
Maalauksen aihe perustuu Zacharias Topeliuksen satuun Yhdeksän hopearahaa "Läsning för barn" -kirjassa. Sadussa kuningatar Blanka Namurilainen laulaa pojalleen prinssi Haakonille pojan tulevasta morsiamesta. Blanka oli 1300-luvulla elänyt Maunu Eerikinpojan puoliso ja Ruotsin sekä Norjan kuningatar.
Maalauksen malleina olivat nuori elsassilaisnainen ja vaalea italialaispoika.
Teos oli esillä Pariisin Salongissa sen valmistumisvuonna 1877, ja se jäljennettiin moniin ranskalaisiin taidejulkaisuihin.
Anish Kapoor
Anish Kapoor (s. 12. maaliskuuta 1954) on intialainen, vuodesta 1972 Britanniassa asunut kuvanveistäjä. Hän syntyi Mumbaissa ja oli vuonna 1990 edustettuna Venetsian biennaalissa. Hänelle myönnettiin vuonna 1991 Turner-palkinto.
Kapoor opiskeli kuuluisassa yksityiskoulussa Doon Schoolissa. Kapoor työskentelee Lontoossa, vaikka vierailee säännöllisesti myös Intiassa ja on myöntänyt, että hänen taiteensa on saanut vaikutteita sekä itäisistä että läntisistä kulttuureista.
Anish Kapoorin teokset määritellään tavallisesti postminimalismiksi. Ne ovat usein yksinkertaisia, kaarevia muotoja, tavallisesti monokromaattisia ja kirkasvärisiä. Ne kiinnittävät usein katsojan huomion teosten onkaloiden mysteerisyyteen, kunnioitusta herättävään kokoon tai yksinkertaiseen kauneuteen. Niiden houkuttelevat pinnat vetoavat katsojan kosketusaistiin ja kiehtovat heijastavilla ulkopinnoilla. Hänen aikaisemmat teoksensa perustuvat pigmenttijauheseen, joka peittää teokset ja niiden ympärillä olevan tilan. Tähän Kapoor sai idean kirkasvärisistä pigmenttikummuista, joita on Intian toreilla ja temppeleissä. Myöhemmin hän teki teoksia kiinteistä, louhituista kivistä joissa on usein kaiverrettuja tai hiottuja aukkoja ja onkaloita. Ne viittaavat ja leikittelevät usein kahtalaisuuksilla (kuten maa-taivas, aine-henki, näkyvä-ei-näkyvä, tietoinen-ei-tietoinen, mies-nainen, ruumis-mieli). Kapoorin uusimmat teokset ovat peilin tavoin katsojaa tai ympäristöä heijastavia tai vääristeleviä.
Kapoor opiskeli kuuluisassa yksityiskoulussa Doon Schoolissa. Kapoor työskentelee Lontoossa, vaikka vierailee säännöllisesti myös Intiassa ja on myöntänyt, että hänen taiteensa on saanut vaikutteita sekä itäisistä että läntisistä kulttuureista.
Anish Kapoorin teokset määritellään tavallisesti postminimalismiksi. Ne ovat usein yksinkertaisia, kaarevia muotoja, tavallisesti monokromaattisia ja kirkasvärisiä. Ne kiinnittävät usein katsojan huomion teosten onkaloiden mysteerisyyteen, kunnioitusta herättävään kokoon tai yksinkertaiseen kauneuteen. Niiden houkuttelevat pinnat vetoavat katsojan kosketusaistiin ja kiehtovat heijastavilla ulkopinnoilla. Hänen aikaisemmat teoksensa perustuvat pigmenttijauheseen, joka peittää teokset ja niiden ympärillä olevan tilan. Tähän Kapoor sai idean kirkasvärisistä pigmenttikummuista, joita on Intian toreilla ja temppeleissä. Myöhemmin hän teki teoksia kiinteistä, louhituista kivistä joissa on usein kaiverrettuja tai hiottuja aukkoja ja onkaloita. Ne viittaavat ja leikittelevät usein kahtalaisuuksilla (kuten maa-taivas, aine-henki, näkyvä-ei-näkyvä, tietoinen-ei-tietoinen, mies-nainen, ruumis-mieli). Kapoorin uusimmat teokset ovat peilin tavoin katsojaa tai ympäristöä heijastavia tai vääristeleviä.
Jeff Koons
"Michael and Bubbles"
Jeff Koons (s. 21. tammikuuta 1955) on yhdysvaltalainen kuvataiteilija. Häntä on kutsuttu kitschin kuninkaaksi ja hän on saanut paljon huomiota mediassa. Koons on herättänyt myös huomiota lausunnoillaan taiteensa tekemisestä. Hän teettää teoksensa eri alojen käsityöläisillä.
Kohutaiteilijanakin tunnettu Koons hoitaa julkisuuskuvaansa tarkoin, ja hän on verrannut itseään Michelangeloon (?). Hänet tunnetaan myös taloudellisesta menestyksestään. Teokset voivat maksaa miljoonia dollareita.
Jeff Koons (s. 21. tammikuuta 1955) on yhdysvaltalainen kuvataiteilija. Häntä on kutsuttu kitschin kuninkaaksi ja hän on saanut paljon huomiota mediassa. Koons on herättänyt myös huomiota lausunnoillaan taiteensa tekemisestä. Hän teettää teoksensa eri alojen käsityöläisillä.
Kohutaiteilijanakin tunnettu Koons hoitaa julkisuuskuvaansa tarkoin, ja hän on verrannut itseään Michelangeloon (?). Hänet tunnetaan myös taloudellisesta menestyksestään. Teokset voivat maksaa miljoonia dollareita.
Tommi Toija, "Bad Bad Boy", 2014
Strada -ohjelman ehdotus säilyttää taitelija Tommi Toijan Bad Bad Boy eli Pissaaja-ukkeli pysyvästi Kauppatorilla sai aikaan raivoisan palauteryöpyn. Kommenttien perusteella suomalaiset eivät ole yhtä ihastuneita isoon pissaajaan kuin Stradan tapaamat ulkomaalaiset turistit, jotka ylistivät suomalaisten huumorintajua. Tommi Toijalla ei ole mitään sitä vastaan, että patsas jäisi Kauppatorille.
”Seuraavaksi oksentava tyttö Arkadianmäelle ja ulostava poika Säätytalolle”, kirjoitti Pera Stradan nettisivuilla. ”Näyttää niin ahdistuneelta, raukkaparka, että itseänikin ahdistaa. Onko sillä tippuri?” kyseli Maaria. ”Ei tämä ole taidetta vaan häirettä”, kommentoi Nora.
”Seuraavaksi oksentava tyttö Arkadianmäelle ja ulostava poika Säätytalolle”, kirjoitti Pera Stradan nettisivuilla. ”Näyttää niin ahdistuneelta, raukkaparka, että itseänikin ahdistaa. Onko sillä tippuri?” kyseli Maaria. ”Ei tämä ole taidetta vaan häirettä”, kommentoi Nora.
Tehtävä
T A I D E J Ä L J E N N Ö S