4. Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka ja Rooma
* Sana antiikki on latinaa ja tarkoittaa muinaista. Taidehistoriassa sillä tarkoitetaan vuosien 500 eKR. - 500 jKr. välistä aikaa muinaisessa Kreikassa ja Rooman valtakunnassa.
* Antiikin kulttuuri on luonut pohjan länsimaiselle sivistykselle.
* Kreikassa antiikin aikaa edelsivät yli 3000 vuotta sitten kukoistaneet kulttuurit:
- Minolainen kulttuuri Kreetan saarella (Knossoksen temppeli)
- Mykeneläinen kulttuuri Kreikan mantereella
* Italian niemimaalla vaikutti 700 - 100 eKr. etruskien kulttuuri.
* Kreikkalaiset loivat arkkitehtuurin pohjaksi 3 pylväsjärjestelmää:
- Doorilainen (pelkistetty)
- Joonialainen (siro)
- Korinttilainen (kiertyvä)
* Roomalaisten keksimä sementti mahdollisti yhtenäisen seinäpinnan rakentamisen.
* Roomalainen holvaustekniikka antoi rakennuksille uuden rakenteen ja ilmeen: Colosseum, akveduktit (=sillantapaisia vesijohtoja, amfiteattereita)
* Kreikan antiikin veistokset olivat alun perin joko pronssia tai maalattua marmoria - ei valkoisena hohtavaa!
* Yleinen aihe antiikin Kreikan veistoksissa oli ihanteellisesti kuvattu atleettivartaloinen nuori mies.
* Antiikin kulttuuri on luonut pohjan länsimaiselle sivistykselle.
* Kreikassa antiikin aikaa edelsivät yli 3000 vuotta sitten kukoistaneet kulttuurit:
- Minolainen kulttuuri Kreetan saarella (Knossoksen temppeli)
- Mykeneläinen kulttuuri Kreikan mantereella
* Italian niemimaalla vaikutti 700 - 100 eKr. etruskien kulttuuri.
* Kreikkalaiset loivat arkkitehtuurin pohjaksi 3 pylväsjärjestelmää:
- Doorilainen (pelkistetty)
- Joonialainen (siro)
- Korinttilainen (kiertyvä)
* Roomalaisten keksimä sementti mahdollisti yhtenäisen seinäpinnan rakentamisen.
* Roomalainen holvaustekniikka antoi rakennuksille uuden rakenteen ja ilmeen: Colosseum, akveduktit (=sillantapaisia vesijohtoja, amfiteattereita)
* Kreikan antiikin veistokset olivat alun perin joko pronssia tai maalattua marmoria - ei valkoisena hohtavaa!
* Yleinen aihe antiikin Kreikan veistoksissa oli ihanteellisesti kuvattu atleettivartaloinen nuori mies.
Knossoksen palatsi
Kuolinnaamio
1550-1500 eKr. Löydetty muinaisen Mykenen ns. kuiluhaudasta. Kultaa, korkeus 26cm.
Aviopuolisot
Etruskilainen hautasarkofagi, n. 520 eKr. Terrakottaa (kork. 144cm, pit. 220cm).
3 kapiteelia
eli:
1) Doorilainen pylväänpää
2) Joonialainen pylväänpää
3) Korinttilainen pylväänpää
1) Doorilainen pylväänpää
2) Joonialainen pylväänpää
3) Korinttilainen pylväänpää
Colosseum
Colosseum (ital. il Colosseo) oli antiikin Rooman suurin amfiteatteri, jonne mahtui 40 000 – 50 000 katsojaa. Colosseumin rakentamisen aloitti keisari Vespasianus 70-luvun alussa, ja se valmistui vuonna 80 Tituksen hallituskaudella.
Akvedukti
Kuuluisimpia akvedukteista ovat roomalaisten tekemät. Niiden rakentaminen osoitti suurta insinööritaitoa.
Roomalaisten rakentamia – sekä raunioituneita että edelleen käytössä olevia – akvedukteja on Italian lisäksi Englannissa, Ranskassa, Espanjassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Roomalaisten rakentamia – sekä raunioituneita että edelleen käytössä olevia – akvedukteja on Italian lisäksi Englannissa, Ranskassa, Espanjassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Milon Venus
100-luvun puoliväli. Marmoria, 202 cm. Louvre, Pariisi.
Kauneuden ja rakkauden jumalatarta Afroditea (lat. Venus) esittävä veistos on saanut nimensä löytöpaikkansa mukaan; se löydettiin 1800-luvulla Kreikasta, Milon saarelta. Venushahmo seisoo Kreikan taiteen klassisen ajan veistoksille tyypillisellä tavalla kontraposto-asennossa, jossa vartalon paino on toisella jalalla.
Huom! Draperialaskokset.
Kauneuden ja rakkauden jumalatarta Afroditea (lat. Venus) esittävä veistos on saanut nimensä löytöpaikkansa mukaan; se löydettiin 1800-luvulla Kreikasta, Milon saarelta. Venushahmo seisoo Kreikan taiteen klassisen ajan veistoksille tyypillisellä tavalla kontraposto-asennossa, jossa vartalon paino on toisella jalalla.
Huom! Draperialaskokset.
Tehtävä: P I I R R E T Ä Ä N!
1. Piirrä A3-paperille annetun draperia-kuvan eli kankaan poimuja kuvaavan esimerkin pohjalta tutkielma. Valoineen ja varjoineen. Välineinä hiili tai lyijykynät tai grafiittikynät + valkoinen liitu.
TAI:
2. Rypistä A4-kokoinen valkoinen paperi ja aseta se pöydällesi malliksi itsellesi. Piirrä tutkielma valoineen ja varjoineen. Välineinä hiili tai lyijykynät tai grafiittikynät + valkoinen liitu.
Ps. Rypistä maltilla - menee vaikeaksi jos tulee tuhat ruttua :)
Kuva: Leonardo da Vincin draperiatutkielma istuvaa figuuria varten, noin 1470-1484. Temperamaalaus 26.6 x 23.3 cm, Louvre Pariisi.
TAI:
2. Rypistä A4-kokoinen valkoinen paperi ja aseta se pöydällesi malliksi itsellesi. Piirrä tutkielma valoineen ja varjoineen. Välineinä hiili tai lyijykynät tai grafiittikynät + valkoinen liitu.
Ps. Rypistä maltilla - menee vaikeaksi jos tulee tuhat ruttua :)
Kuva: Leonardo da Vincin draperiatutkielma istuvaa figuuria varten, noin 1470-1484. Temperamaalaus 26.6 x 23.3 cm, Louvre Pariisi.