Ilma
Myrskyt - lue ja vasta kysymyksiin
Rajuilman riehuessa ihminen tuntee pienuutensa. Myrskyt ovat kiehtovia, mutta vaarallisia luonnonilmiöitä. Jokainen varmaan muistaa pitkään kokemansa myrskyt.
Suomen myrskyt syntyvät Atlantilla lähellä Kanadan rannikkoa. Suomeen ehtiessään ne ovat menettäneet jo parhaimmat voimansa, mutta Norjan rannikolla ne voivat vielä murskata taloja. Meillä kovakin myrsky tyytyy yleensä kaatamaan vain metsää. Suomen myrskyt ovat talvi- tai syysmyrskyjä.
Hirmumyrskyksi sanotaan myrskyä, jonka vauhti on yli 120 km tunnissa ainakin kymmenen minuutin ajan. Meillä ei varmuudella tällaisia myrskyjä ole tavattu, vaikka tuulenpuuskat voivat hetkittäin olla nopeampiakin. Erityisen nopea on pilvipyörre eli trombi. Ne syntyvät ukkosella maanpinnalle. Vuoden 1994 elokuussa murskasi kymmenen metrin levyinen trombi taloja Ylivieskassa.
Trombin isompi sukulainen on tornado, joita havaitaan erityisesti Yhdysvalloissa. Sekin syntyy maalla ja on yleensä läpimitaltaan vain muutaman kymmenen metrin mittainen. Tuulen nopeus tornadossa voi nousta jopa 500 kilometriin tunnissa. Tornadot ovat siirtäneet tuhatkin kilogrammaa painavia esineitä kilometrien päähän. Koska niitä on vaikea ennustaa, surmaavat ne vuosittain kymmeniä ihmisiä.
Myrskyjen kuninkaita ovat trooppiset hirmumyrskyt. Ne voivat syntyä vain valtamerten kuumilla alueilla lähellä päiväntasaajaa. Sellaisilla alueilla meriveden lämpötila on yli +27 Celsius-astetta. Hirmumyrskyjen pyörteet voivat olla halkaisijaltaan yli 1 000 km leveitä. SUomi mahtuisi sellaisen sisään. Aivan hirmumyrskyn keskellä voi olla varsin tyyntä, mutta myrskyn renkaassa tuulen nopeus voi olla yli 250 km tunnissa.
Trooppiset hirmumyrskyt ovat lähes yhtä tuhoisia luonnonilmiöitä kuin maanjäristykset. Ne ovat vaarallisia laivoille, mutta erityistä tuhoa ne aiheuttavat törmätessään alaville rantamaille. Pohjois-Amerikan rannikoilla näitä myrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi, Intian valtamerellä sykloneiksi, Itä-Aasiassa taifuuneiksi ja Australian rannikolla willy-willyiksi.
1. Minä vuodenaikoina Suomen myrskyt esiintyvät?
2. Miksi kutsutaan Suomessa esiintyvää pyörremyrskyä?
3. Mitä pidetään hirmumyrskyn nopeusrajana?
4. Miksi tornadoille menetetään ihmishenkiä?
5. Millaisilla alueilla trooppiset hirmumyrskyt voivat syntyä?'
6. Millä nimellä trooppista hirmumyrskyä kutsutaan Japanissa?
Suomen myrskyt syntyvät Atlantilla lähellä Kanadan rannikkoa. Suomeen ehtiessään ne ovat menettäneet jo parhaimmat voimansa, mutta Norjan rannikolla ne voivat vielä murskata taloja. Meillä kovakin myrsky tyytyy yleensä kaatamaan vain metsää. Suomen myrskyt ovat talvi- tai syysmyrskyjä.
Hirmumyrskyksi sanotaan myrskyä, jonka vauhti on yli 120 km tunnissa ainakin kymmenen minuutin ajan. Meillä ei varmuudella tällaisia myrskyjä ole tavattu, vaikka tuulenpuuskat voivat hetkittäin olla nopeampiakin. Erityisen nopea on pilvipyörre eli trombi. Ne syntyvät ukkosella maanpinnalle. Vuoden 1994 elokuussa murskasi kymmenen metrin levyinen trombi taloja Ylivieskassa.
Trombin isompi sukulainen on tornado, joita havaitaan erityisesti Yhdysvalloissa. Sekin syntyy maalla ja on yleensä läpimitaltaan vain muutaman kymmenen metrin mittainen. Tuulen nopeus tornadossa voi nousta jopa 500 kilometriin tunnissa. Tornadot ovat siirtäneet tuhatkin kilogrammaa painavia esineitä kilometrien päähän. Koska niitä on vaikea ennustaa, surmaavat ne vuosittain kymmeniä ihmisiä.
Myrskyjen kuninkaita ovat trooppiset hirmumyrskyt. Ne voivat syntyä vain valtamerten kuumilla alueilla lähellä päiväntasaajaa. Sellaisilla alueilla meriveden lämpötila on yli +27 Celsius-astetta. Hirmumyrskyjen pyörteet voivat olla halkaisijaltaan yli 1 000 km leveitä. SUomi mahtuisi sellaisen sisään. Aivan hirmumyrskyn keskellä voi olla varsin tyyntä, mutta myrskyn renkaassa tuulen nopeus voi olla yli 250 km tunnissa.
Trooppiset hirmumyrskyt ovat lähes yhtä tuhoisia luonnonilmiöitä kuin maanjäristykset. Ne ovat vaarallisia laivoille, mutta erityistä tuhoa ne aiheuttavat törmätessään alaville rantamaille. Pohjois-Amerikan rannikoilla näitä myrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi, Intian valtamerellä sykloneiksi, Itä-Aasiassa taifuuneiksi ja Australian rannikolla willy-willyiksi.
1. Minä vuodenaikoina Suomen myrskyt esiintyvät?
2. Miksi kutsutaan Suomessa esiintyvää pyörremyrskyä?
3. Mitä pidetään hirmumyrskyn nopeusrajana?
4. Miksi tornadoille menetetään ihmishenkiä?
5. Millaisilla alueilla trooppiset hirmumyrskyt voivat syntyä?'
6. Millä nimellä trooppista hirmumyrskyä kutsutaan Japanissa?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Myrsky-tekstiin liittyvät suomen kielen kysymykset
1. Kuinka monta KAPPALETTA Myrskyt-tekstissä on?
2. Kuinka monta VIRKETTÄ Myrskyt-tekstissä on?
3. Lue ensimmäinen KAPPALE ääneen. Jos teet tehtävän koulussa, lukekaa parinne kanssa yksi LAUSE vuorotellen. Laskekaa samalla lauseiden määrä ja etsikää jokaisesta lauseesta yksi VERBI.
4. Kirjoita jokaisen KAPPALEEN VERBIT OMALLE rivilleen. Esimerkiksi 1. kappaleen verbit:
tuntee, ovat, muistaa
3-4 -tehtävässä voitte lukea tekstiä toisen tabletilta ja kirjoittaa vastaukset toisen tabletille. Kirjoita vastauksiin tällöin molempien vastaajien nimet!
5. Jatka samoin yksi KAPPALE kerrallaan.
2. Kuinka monta VIRKETTÄ Myrskyt-tekstissä on?
3. Lue ensimmäinen KAPPALE ääneen. Jos teet tehtävän koulussa, lukekaa parinne kanssa yksi LAUSE vuorotellen. Laskekaa samalla lauseiden määrä ja etsikää jokaisesta lauseesta yksi VERBI.
4. Kirjoita jokaisen KAPPALEEN VERBIT OMALLE rivilleen. Esimerkiksi 1. kappaleen verbit:
tuntee, ovat, muistaa
3-4 -tehtävässä voitte lukea tekstiä toisen tabletilta ja kirjoittaa vastaukset toisen tabletille. Kirjoita vastauksiin tällöin molempien vastaajien nimet!
5. Jatka samoin yksi KAPPALE kerrallaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Leijan ja laskuvarjon historiaa - lue ja vastaa kysymyksiin
Leijoja lennätettiin Kiinassa jo tuhat vuotta ennen Kristuksen syntymää. Leijojen lennätyksellä tietysti kilpailtiin, mutta oli niillä hyötykäyttöäkin. Leijoilla voitiin nostaa tiiliä katolle. Isoimmilla leijoilla voitiin nostaa ihmisiä taivaalle. Kerrotaan, että sotavankeja saatettiin nostaa leijoilla taivaalle säilöön. Leijan pyrstöön kiinnitetyllä onkisiimalla osattiin myös kalastaa.
Myöhemmin 1800-luvulla rakennettiin Englannissa niin tehokas leija, että se saattoi vetää viittä ihmistä rattaissa. Huippunopeus oli yli 30 km tunnissa.
Australiassa keksittiin laatikkoleija. Ensimmäiset lentokoneet muistuttivatkin juuri laatikkoleijoja. Laatikkoleijojen vetämällä jollalla eli pienellä veneellä on ylitetty Kanaali Englannin ja Ranskan välissä.
1970-luvulla leijoja kokeiltiin avaruustutkimuksissa. Näistä kokeista on tuloksena nykyaikainen riippuliidin.
Laskuvarjoja suunnitteli jo yleisnero Leonardo da Vinci yli 500 vuotta sitten. Monien muiden suunnitelmien tavoin sekin jäi vain paperille. Ensimmäinen ihminen hyppäsi korkeasta tornista laskuvarjolla vasta 1783. Muutamia vuosia myöhemmin tehtiin julkinen näytöshyppy ilmapallosta.
Ensimmäisten laskuvarjojen läpimitta oli 7,5 metriä ja niissä oli rimakehikko. Ne muistuttivat sateenvarjoja. Vasta noin sata vuotta sitten kehitettiin nykyaikaiset kokoonpantavat varjot. Uusimmilla varjoilla, liitovarjoilla, voi jo liitää purjelentokoneen tavoin.
1. Mistä maasta leijojen uskotaan olevan kotoisin?
2. Mitä hyötykäyttöä ensimmäisillä leijoilla oli rauhan aikana?
3. Mihin hevosen tehtävään leijoja kokeiltiin?
4. Millainen leija keksittiin Australiassa?
5. Kuka italialainen yleisnero suunnitteli jo laskuvarjoja?
6. Mistä ensimmäinen julkinen laskuvarjohyppy tehtiin?
7. Mikä selvä ero ensimmäisissä varjoissa oli nykyaikaisiin varjoihin verrattuna?
Myöhemmin 1800-luvulla rakennettiin Englannissa niin tehokas leija, että se saattoi vetää viittä ihmistä rattaissa. Huippunopeus oli yli 30 km tunnissa.
Australiassa keksittiin laatikkoleija. Ensimmäiset lentokoneet muistuttivatkin juuri laatikkoleijoja. Laatikkoleijojen vetämällä jollalla eli pienellä veneellä on ylitetty Kanaali Englannin ja Ranskan välissä.
1970-luvulla leijoja kokeiltiin avaruustutkimuksissa. Näistä kokeista on tuloksena nykyaikainen riippuliidin.
Laskuvarjoja suunnitteli jo yleisnero Leonardo da Vinci yli 500 vuotta sitten. Monien muiden suunnitelmien tavoin sekin jäi vain paperille. Ensimmäinen ihminen hyppäsi korkeasta tornista laskuvarjolla vasta 1783. Muutamia vuosia myöhemmin tehtiin julkinen näytöshyppy ilmapallosta.
Ensimmäisten laskuvarjojen läpimitta oli 7,5 metriä ja niissä oli rimakehikko. Ne muistuttivat sateenvarjoja. Vasta noin sata vuotta sitten kehitettiin nykyaikaiset kokoonpantavat varjot. Uusimmilla varjoilla, liitovarjoilla, voi jo liitää purjelentokoneen tavoin.
1. Mistä maasta leijojen uskotaan olevan kotoisin?
2. Mitä hyötykäyttöä ensimmäisillä leijoilla oli rauhan aikana?
3. Mihin hevosen tehtävään leijoja kokeiltiin?
4. Millainen leija keksittiin Australiassa?
5. Kuka italialainen yleisnero suunnitteli jo laskuvarjoja?
6. Mistä ensimmäinen julkinen laskuvarjohyppy tehtiin?
7. Mikä selvä ero ensimmäisissä varjoissa oli nykyaikaisiin varjoihin verrattuna?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.