Kanoille luontaista käytöstä on tarve päästä nukkumaan korkealle oksalle. Kotikanalassa sen korvaa orsi. Kanat pyrkivät munimaan hämärään pesään, ja ne ottavat hiekkakylpyjä irtonaisessa maa-aineksessa. Kanoilla on hyvin voimakas tarve nokkia ja kuopsutella maata. Kanat etsivät ruokaa ja tutkivat nokallaan onko ruoka syötäväksi kelpaavaa. Tästä syystä nokan kärki on erityisen herkkä. Stressi ja tekemisen puute voivat aiheuttaa sen, että kana suuntaa nokkimiskäyttäytymisen lajitovereihinsa, esimerkiksi toisten kanojen höyheniin.

Kanat ovat sosiaalisia eläimiä, jotka pystyvät tunnistamaan joitain kymmeniä lajitovereitaan. Kanojen käyttäytymiseen on usein liitetty nokkimisjärjestys eli pyrkimys hierarkiseen toimintaan. Tällainen käytös ei juuri tule ilmi pienissä parvissa ja väljissä olosuhteissa, koska silloin kanoilla ei ole tarvetta kiistellä. Ne myös pyrkivät toimimaan laumassa niin, että ne tekevät asioita yhtä aikaa.

Jos kanoille annetaan mahdollisuus oppia, ne ovat nopeita oppimaan. Ne pystyvät suorittamaan paitsi yksinkertaisia myös monimutkaisia ja pitkäkestoisia tehtäviä. Kanoja voidaan virikkeellistää siinä missä koiriakin, ja ne voi saada oppimaan palkitsemiseen perustuvalla koulutuksella.

Untuvikon käyttäytyminen
Hyvä untuvikko on pirteä ja eläväinen, eikä siinä ole epämuodostumia. Untuvikko painaa kuoriutuessaan keskimäärin 42 g. Alkuvaiheen kasvunopeuteen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten munan koko, munan varastointiaika, syödyn rehu laatu ja määrä sekä ravintoaineiden imeytyminen. Jotta untuvikko voisi kasvaa optimaalisesti, sen on nopeasti sopeuduttava käyttämään syömäänsä ravintoa hyväkseen. Untuvikon suolisto kasvaakin ensimmäisinä päivinä 3-5 kertaa nopeammin kuin muu elimistö.

Haluttomat ja vaisut untuvikot viittaavat liian korkeaan kasvattamolämpötilaan. Vastaavasti
kovaääninen piipitys viittaa kylmään tai nälkään. Kasaantuminen on vedon tai liiallisen kylmyyden seuraus. Untuvikkojen käyttäytymistä tuleekin seurata tarkkaan.

Untuvikkojen kasvun tukena voidaa käyttää valojen jaksottamista. Tällä tarkoitetaan sitä, että valot ovat päällä tietyn ajan vuorokaudesta ja pois päältä tietyn. Esimerkiksi 4h päällä ja 2h pois, 4h päällä ja 2h pois, ja niin edelleen. Valojen jaksottamisella saadaan aikaiseksi untuvikkojen yhdenmukaisempi käyttäytyminen ja siten yhdenmukaisempi parvi. Ryhmäkäyttäytyminen opettaa yhtäaikaiseen ruokailuun ja juomiseen jolloin parven yleiskuntoa on helpompi havaita. Näin heikoimmat untuvikot saavat vahvemmilta käyttäytymismallin ja aktivoituivat syömään ja juomaan.

Nuorikko
Aikanaan untuvikot alkavat kaipaamaan lisää liikkumatilaa ja nämä nuoret kanat eli nuorikot voi siirtää vaikka kanalaan. Hyvä neuvo on pitää nuorikot silti vielä omiensa joukossa ja rakentaa kanalaan vaikka nuorikoille oma osasto. Tällä tavalla varmistetaan nuorikkojen hyvä kasvu. Jos nuorikko-osaston rakentaa täysikasvuisten kanojen kanssa lähekkäin, nuoret kanat pääsevät turvallisesti tutustumaan kanalan aikuisiin asukkeihin.