PITKÄN KIRJOITELMAN TEHTÄVÄNANTO

PITKÄN KIRJOITELMAN TEHTÄVÄNANNOT

Kirjoita yksi kirjoitelma. Laadi kirjoitelma tehtävänannon mukaan. Jos tehtävään liittyy aineisto, sitä on pakko käyttää tehtävänannon ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot tai otsikkoehdotukset on lihavoitu.

Tekstin sopiva pituus on 1 800–2 300 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Valitse yksi alla olevista aiheista:


1. Mainoksissa saatetaan kuvata asioita toisin kuin ne todellisuudessa ovat. Katso kaksi kahvia mainostavaa videota (aineistot) ja tarkastele niitä hyödyntäen suomalaisiin liittyviä stereotypioita. Voit kiinnittää tarkastelussasi huomioita esimerkiksi seuraaviin näkökulmiin: Millainen kuva suomalaisista annetaan näiden mainosten perusteella? Mitä yleisiä stereotypioita mainoksissa esitetään ja miten todenmukaisia ne mielestäsi ovat? Mitä vastaavia stereotypioita jostain toisesta kulttuurista tiedät? Voit myös vertailla eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita keskenään. Otsikoi itse.
Aineistot:
https://yle.fi/plus/abitreenit/2018/syksy/A5-fi/attachments/index.html#5.D


2. Katso kaksi kahvia mainostavaa videota (aineistot) ja analysoi niitä vaikuttavina teksteinä. Millaisia vaikuttamiskeinoja videossa on käytetty? Voit kiinnittää tekstissäsi huomiota myös esimerkiksi siihen, millainen tarina kahvista ja sen merkityksestä syntyy osana suomalaista elämää. Voit myös arvioida mainoksen onnistuneisuutta kahvimainoksena. Otsikoi itse.
Aineistot:
https://yle.fi/plus/abitreenit/2018/syksy/A5-fi/attachments/index.html#5.D


3. Analysoi ja vertaile oheista valokuvaa ja maalausta: Mitä kuvat kertovat työstä?
Kaksi erilaista kuvaa työstä
​Aineisto: Valokuva ja maalaus työstä


4. Sodan jälkeen 1940-luvun lopulla syntyvyys oli Suomessa suurta. Silloin syntyivät ns. suuret ikäluokat. Nyt väestömme vanhenee. Sanotaankin, että Suomi harmaantuu. Sen sijaan esimerkiksi useissa Afrikan maissa väestö on hyvin nuorta, sillä lapsia ja nuoria on väestössä suhteellisesti enemmän kuin vanhoja. Vanhat ikäluokat ovat siis paljon pienempiä kuin nuoret ikäluokat. Pohdi, mistä väestön ikärakenteen erot johtuvat ja miten väestön ikä vaikuttaa yhteiskuntaan. Käytä avuksesi oheista Tilastokeskuksen aineistoa. Valitse jompikumpi otsikkovaihtoehdoista:
– Väestön ikärakenteen syitä ja seurauksia
– Onko väestön vanhuus tai nuoruus ongelma?
​
Aineisto: Tilastokeskuksen aineistoja

Lue pääasiat pohjatekstiin viittaamisesta

Etenkin pitkässä kirjoitelmassa pitää usein tehdä aineistoviittaus. Joskus myös lyhyessä kirjoitelmassa tehdään aineistoviittaus.

  • Kun aineistoon viitataan ensimmäisen kerran, tehdään täydellinen viittaus.
Täydellisessä viittauksessa pohjatekstistä kerrotaan
- kirjoittajan nimi (tai nimimerkki) sekä mahdollisesti ammatti tai koulutus, jos sillä on
merkitystä
- tekstin otsikko tai nimi (asiatekstillä on otsikko, kaunokirjallisella tekstillä nimi)
- julkaisuaika ja -paikka
- tekstilaji (löytyy yleensä tehtävänannosta)
- lyhyt luonnehdinta tekstin sisällöstä (esim. mitä teksti käsittelee tai mistä se puhuu)

Esimerkki: Elina Esimerkki käsittelee Ylitöissä kotona -pääkirjoituksessaan (Me Naiset 21 /2004) suomalaista perhe-elämää ja sukupuolirooleja.


  • Kun viittaat kirjoitelmassa pohjatekstiin myöhemmin, käytä ainoastaan
- kirjoittajan sukunimeä
- kirjoittajan etu- ja sukunimeä (EI koskaan pelkkää etunimeä!)
- tekstilajia TAI
- tekstin nimeä.

Esimerkki: Elina Esimerkki toteaa vanhempien keskinäisen tehtäväjaon muuttuneen vuosikymmenten saatossa


Muista myös:
  •  Suosi pohjatekstistä kertomista omin sanoin suorien lainausten sijaan.
Suora lainaus on paikallaan VAIN silloin, jos sitaatti osoittaa jotakin tärkeää kieleen, tyyliin tai ilmaisun sävyyn liittyvää. Kannattaa mieluiten kirjoittaa pohjatekstistä omin sanoin.

  • Kun selostat pohjatekstiä, käytä aikamuotona preesensiä (=nyt-aikamuoto).
  • Vaihtele verbiä, jolla tuot pohjatekstin kirjoittajan näkökulman esille,
esim. Kaarre toteaa / pohtii / kirjoittaa / sanoo ...
  • Ole kuitenkin tarkkana, että et vahingossa verbivalinnoillasi ota kantaa pohjatekstiin tai muuta sen merkitystä.
    Esimerkki:
Joulupukki kysyi, (…)
Joulupukki tivasi (…)
joulupukki uteli (…)
Valittu verbi muuttaa sitä, miten joulupukki on kertonut asiasta. Suosi neutraaleja verbejä, mutta vältä saman verbin toistoa.
  • Joskus tekstin tekijää tai jotain muuta tietoa ei mainita. Silloin tämä tieto jätetään pois.
Esimerkki tekstistä, jonka tekijää ei mainita:
Tiede: Jääpeite häviää yli 35 000 järvestä

Riittävä ensimmäinen viittaus olisi silloin esimerkiks:
Kaikki järvet eivät jäädy talvisin pohjoisellakaan pallonpuoliskolla, kerrotaan Tiede-lehden 7.2.2019 julkaisemassa verkkoartikkelissa Jääpeite häviää yli 35 000 järvestä (www.tiede.fi).

Myöhemmin viitatessasi voit viitata vain Tiede-lehden artikkeliin.


Lisätietoa:
Täältä voit katsoa Prezi-esityksen viittaamisesta:
https://prezi.com/tjowwbogwpen/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share


Tee nyt alla oleva tehtävä näiden ohjeiden mukaisesti.

Tehtävä 1: Muistellaan toiseen tekstiin viittaamista

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tässä tehtävässä harjoitellaan sitä tekniikkaa, jolla aineistoon viitataan eri vaiheissa tekstiä. Harjoitellaan, kuinka näihin viitataan oikein.

Periaate on, että kun kirjoitat kirjoitelmaa, sinun tulee ajatella lukijaa:

- lukija ei ole lukenut niitä tekstejä tai katsonut niitä videioita, joista tekstissäsi puhut, ja tästä syystä sinun täytyy auttaa lukijaa ymmärtämään

- lukija saattaa kiinnostua kirjoitelmasi perusteella lukemaan aineistonasi olevan tekstin, eli sinun täytyy auttaa häntä löytämään se (aineistoviittauksen tulee siis kertoa kaikki löytämiseksi olennainen tieto)


Tee tehtävät:

1. Viittaa Ylen nettisivuilla julkaistuun artikkeliin lukemisesta . Muista, että viite on kokonainen virke, ja muista laittaa nettilähteissä näkyviin myös se päivämäärä, jolloin olet tekstin lukenut.



2. Viittaa uudelleen samaan artikkeliin lukemisesta , mutta nyt viittaat siihen myöhemmin tekstissä uudelleen. Mitkä tiedot silloin annat? Muista, että tämäkin viite on kokonainen virke.



3. Edelleen viittaat samaan artikkeliin samassa tekstissä, mutta nyt tuot esiin artikkelissa haastatellun Ilmi Villacísin ajatuksia. Miten teet sen niin, että lukija kuitenkin tietää, että ajatukset ovat edelleen tästä samasta, aiemmin mainitsemastasi artikkelista?



4. Ja vielä kertaalleen viittaat samaan artikkeliin , mutta tällä kertaa olet katsonut myös mukana olevan videon ja puhut esseessäsi sen sisällöstä. Miten nyt viittaat, jotta lukija tietää, mistä videon löytää ja minkä jutun yhteydessä se on ollut?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Näin suunnittelet ja kirjoitat hyvän pitkän kirjoitelman

Näin suunnittelet ja kirjoitat hyvän pitkän kirjoitelman

1. Lue tarkasti tehtävänanto.
Kaikken tärkeintä on, että kirjoitelma on tehtävänannon mukainen. Pidä koko ajan mielessä tehtävänanto. Varmista kaikissa vaiheissa, että noudatat tehtävänantoa.

2. VALITSE AIHE, JOSTA SINULLA ON OMIA AJATUKSIA.
Vinkki! Kirjoita omia ajatuksiasi ylös jo ennen kuin alat suunnitella kirjoitelmaa tarkemmin.
Muista lukea pohjateksti huolellisesti.

3. IDEOI TEKSTIÄSI. Mitä tiedät asiasta? Mitä olet mieltä asiasta? Onko sinulla omia kokemuksia?
Kokeile eri näkökulmia.

4. Jos tehtävässä on pohjateksti, täydennä muistiinpanoasia pohjatekstillä. MITEN POHJATEKSTI TUKEE OMIA AJATUKSIASI, TÄYDENTÄVÄT NIITÄ TAI ON NIITÄ VASTAAN?
Tee muistiinpanoja!

5. SUUNNITTELE TEKSTISI ESITYSJÄRJESTYS JA KAPPALEJAKO.
Vinkki! Jäsentele tekstisi sisältö ajatuskarttaan tai listaksi. Numeroi sisällöt käsittelyjärjestykseen.
Muista tehdä alkuun täydellinen viittaus, jos käytät pohjatekstiä.

6. KIRJOITA TEKSTI. KULJETA AINEISTOJA JA OMIA AJATUKSIASI RINNAKKAIN.
Vinkki! Selkeillä aineistoviittauksilla erotat aineistojen ajatukset omistasi. Muista, että
tekstissä pitää kulkea punainen lanka!

7. LUE TEKSTI KRIITTISESTI LÄPI. MUOKKAA JA VIIMEISTELE.
Vinkki! Panosta kiinnostavaan aloitukseen ja lopetukseen. Tarkista, että tekstisi on tehtävänannon mukainen. Palaa vielä tehtävänantoon ja lue se vielä kerran ajatuksella!

8. Jos olet jumissa, tyhjennä ajatuksesi viideksi minuutiksi. Pidä muutenkin taukoja.

9. SUHTAUDU TEHTÄVIIN UTELIAASTI JA MYÖNTEISESTI. Oma innostus ja vire välittyvät kirjoitelmaasi.

10. Muista, että tämä on vasta harjoittelua. Tee parhaasi, se riittää. Nyt on menossa kurssi 4 - nyt voit kokeilla erilaisia lauserakenteita ja tapoja kertoa ajatuksiasi!

 

Palautetta ja terveisiä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1 = Täysin eri mieltä
5 = Täysin samaa mieltä
Väite12345
Ymmärrän, miten viittaus pohjatekstiin tehdään.


Mikä tehtävissä oli helppoa?


Mikä tehtävissä oli vaikeaa?


Terveisiä opettajalle (ja/tai Hertta-kissalle)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen