Oppitunti keskiviikona 12.5.

Kivaa keskiviikkoa kaikille!

Huomioithan, että tunnit pidetään lähiopetuksena koululla. :)

Olen kommentoinut ja arvioinut kaikki ajoissa palautetut lyhyet kirjoitelmat. Näet siis pistemäärän ja kommentit, kun menet katsomaan omaa palautustasi. Kannattaa tutustua palautteeseen huolella. Olen tuohon alas koonnut yleistä palautetta lyhyistä kirjoitelmista.

Muistathan myös, että pitkä kirjoitelma pitää palauttaa 18.5. Laitan tunnille 18.5. palautuskansion, johon kirjoitelma palautetaan.

Tänään aloitamme työn lauseenvastikkeiden parissa. Lue alta huolellisesti tietoa lauseenvastikkeista ja tee tehtävät. Jatkamme lauseenvastikkeilla vielä ensi kerralla. Palauta tehtävät ke 12.5. klo 22 mennessä.

Koe on 27.5.

Minuun voi olla yhteydessä sähköpostilla kristiina.vesanen@helsinki.fi

Kaikkea kivaa, jaksamista ja kevättä toivotellen
Kristiina

Yleistä palautetta lyhyistä kirjoitelmista

Yleistä muistettavaa kommentin kirjoittamisesta

- Kommentin piti olla yhtenäinen teksti.
- Kommentin piti olla 400-800 merkkiä. Aina kannattaa tähdätä maksimimerkkeihin (tosin tyhjää ei kannata jaaritella).
- Lue aina tehtävänanto huolella. Jos jokin tehtävänannossa annetuista kohdisa ei täyty, pisteitä vähenee aina.

Millainen oli hyvä vastaus?

- Hyvä teksti oli sellainen, joka kieleltään sopi blogitekstin kommentiksi. Tässä tapauksessa ei tarvinnut kirjoittaa kirjakieltä.
- Hyvä teksti oli sellainen, joka viittasi sopivalla tavalla pohjatekstiin. Tässä tapauksessa ei tarvinnut tehdä täydellistä viittausta pohjatekstiin. Jonkinlainen, rento ja tilanteeseen sopiva viittaus blogitekstiin oli kuitenkin paikallaan.
- Hyvässä vastauksessa kommentoitiin blogissa mainittuja sanoja.
- Hyvässä vastauksessa kerrottiin vähintään yksi oma inhokkisana, jolle annettiin perusteluja.
- Vaikka kirjoitelma sai olla hieman puhekielistä, kirjoitusvirheitä ei saanut olla.
- Tekstin piti myös olla selkeää ja ymmärrettävää. Hankalat rakenteet tai väärät sanavalinnat eivät kuulu mihinkään koulussa kirjoitettavaan tekstiin.

Katso täältä yhden kurssilaisen esimerkkivastaus, joka täyttää kaikki kriteerit:
https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/s24/ok1/ehv

Lauseenvastikkeet

Mikä on lauseenvastike?

Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen.
Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause.

Esimerkkejä:

Päälause + sivulause Päälause + lauseenvastike
Näin, että hän kulkee yli tien. -> Näin hänen kulkevan yli tien
Mies tupakoi, kun hän odotti bussia. -> Mies tupakoi odottaessaan bussia.
Kävin kylvyssä, kun olin ollut lenkillä. ->. Kävin kylvyssä oltuani lenkillä

Muistathan, että LAUSEessa on aina persoonamuotoinen verbi. Lauseenvastikkeessa ei ole persoonamuotoista verbiä. Se ei siis ole lause. Siksi lauseenvastikkeen kanssa EI käytetä pilkkua.

- Nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat hyvin tiivistä kirjoittamista. Niitä käytetään erityisesti kirjakielessä.

- Nominaalimuodot ovat verbeistä tehtyjä nomineja ja niitä käytetään mm. lauseenvastikkeissa.

- Lauseenvastikkeet tiivistävät sivulauseen lyhyemmäksi.

Lauseenvastikkeita on erilaisia. Tänään tarkastelemme aikaa ilmaisevaa rakennetta ja että-lauseen korvaavaa rakennetta.

TEMPORAALINEN ELI AIKAA ILMAISEVA LAUSEENVASTIKE

Aikaa ilmaiseva lauseenvastike korvaa yleensä lauseen, joka alkaa "kun"-sanalla.

Esimerkkejä
Kun kävelin kouluun, alkoi sataa -> Kävellessäni kouluun alkoi sataa.
Kun Pekka luki, hän söi samalla pähkinöitä. -> Lukiessaan Pekka söi samalla pähkinöitä.

Aikaa ilmaisevia lauseenvastikkeita kahta tyyppiä sen mukaan, onko lauseenvastikkeen tapahtuma-aika sama vai varhempi kuin päälauseen tapahtuma:

1.TEKEMINEN SAMANAIKAISTA KUIN HALLITSEVAN LAUSEEN TEKEMINEN
Kun olin syönyt, tiskasin astiat. -> Syötyäni tiskasin astiat.
Kun Pekka oli lukenut koko kirjan, myös pähkinät olivat lopussa. -> Pekan luettua koko kirjan myös
pähkinät olivat lopussa.

2. TEKEMINEN TAPAHTUU AIKAISEMMIN KUIN HALLITSEVAN LAUSEEN TEKEMINEN
- korvaa kun-lauseen
- kaksi aikamuotoa: hallitsevan lauseen kanssa samanaikainen ja mennyt aikamuoto
- subjekti ilmaistaan usein omistusliitteellä tai genetiivillä (Pekan)

ETTÄ-LAUSEEN KORVAAVA RAKENNE

korvaa että-lauseen, joka liittyy kertovaan päälauseeseen.
Rakennetta käytetään, kun sivulause ilmaisee nykyhetkeä / tulevaisuutta.
Esimerkkejä:
Arvelin, että (minä) olisin kotona ennen kymmentä. -> Arvelin olevani kotona ennen kymmentä.
Ostajat ajattelivat, että talo oli liian kallis. -> Ostajat ajattelivat talon olevan liian kallis.
Luuletko, että (sinä) osaat nämä sanat? - -> Luuletko osaavasi nämä sanat?
Koulussa sanottiin, että me teemme huomenna retken. -> Koulussa sanottiin meidän tekevän huomenna retken.

Mitä muutoksia tapahtuu?

1. Tekijä (subjekti) muuttuu genetiiviksi (n-pääte) tai korvataan omistusliitteellä:
(minä) olisin -> olevani
talo -> talon
(sinä) osaat -> osaavasi
me -> meidän

2. Verbi vaihtuu va-/vä-partisiippiin + n / omistusliite
olisin -> olevani (va+ ni)
oli -> olevan (va+ n)
osaat -> osaavasi (va + si)
teemme -> tekevän (vä + n)

Harjoittele temporaalista ja että-lausetta korvaavaa lauseenvastiketta tehtävillä! Sivun alalaidassa on lisää tietoa lauseenvastikkeista.