Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kansainväliset suhteet (HI3) (- tämä on päiväkouluissa pakollinen kurssi ja sen koodi siellä HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit
• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina
• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia
• seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

 

Keskeiset sisällöt

 

Kansainvälisen politiikan perusteet

• historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

• imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin
• ensimmäisen maailmansodan seuraukset
• demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa
• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
• toinen maailmansota seurauksineen

 

Jakautunut maailma

• kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot
• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
• kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

 

Keskinäisriippuvuuksien maailma

• Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot
• maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet
• YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä
• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
• kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

 

Keskeiset sisällöt

 

Antiikin kulttuuripiiri

• kulttuurit ja elämäntavat
• tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

 

Keskiajan kulttuuri

• keskiaikainen maailmankuva
• uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

 

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous
• reformaation merkitys
• itsevaltiuden ajan kulttuuri

 

Valistuksen aikakausi

• luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys
• valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset
• ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

 

Aatteiden ja teollistumisen aika

• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
• tiede uskonnon haastajana
• porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

 

Monimuotoinen nykyaika

• massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen
• kulttuurin globalisoituminen
• sukupuoliroolien murros
• tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee suomalaista kulttuuriperintöä
• hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

 

Keskeiset sisällöt

 

Suomen alue ennen ristiretkiä

• tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
• rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

 

Keskiaika

• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
• sääty- ja maatalousyhteiskunta
• kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

• Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla
• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
• kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin
• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
• ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä
• osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
• osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä
• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

 

Keskeiset sisällöt

 

• Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

 

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Amerikan alkuperäiskulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Aasian kulttuurit
• Afrikan kulttuurit
• arktiset kulttuurit
• Latinalaisen Amerikan kulttuurit
• Lähi-idän kulttuurit

 

Koulukohtainen syventävä kurssi

Historian harjoituskurssi (HI7)

Kurssi perehdyttää opiskelijan oppiaineen keskeisiin lähestymistapoihin sekä antaa hänelle valmiuksia oppiaineen ylioppilastutkintokokeeseen. Kurssi voidaan toteuttaa myös verkkoympäristössä sekä yhteiskurssina yhteiskuntaopin harjoituskurssin YH5 kanssa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti eikä tenttimällä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy kurssin aikana historian oppiaineen keskeisiin sisältöihin ja kertaa jo aiemmin omaksumaansa tietoa oppiaineista. Hän tuntee erilaiset tehtävätyypit ja osaa lähestyä niitä oppiaineen edellyttämällä tavalla. Opiskelija tuntee oppiaineen ylioppilastutkintokäytännöt ja arviointiperusteet sekä oppii kannettavan tietokokoneen käytön ylioppilastutkintokokeessa.

 

Keskeiset sisällöt

 

Opiskelija kertaa oman valintansa mukaan historian sisältöjä. Kurssilla perehdytään oppiaineen sähköiseen yloppilastutkintoon.

 

Ylioppilastutkinto

• ylioppilastutkinnon rakenne yleisesti
• historia ylioppilastutkinnon osana
• arviointi ylioppilastutkintokokeessa
• sähköinen ylioppilastutkintokoe
• ylioppilastutkintokokeen koeympäristö
• toimiminen ylioppilastutkintokokeessa

 

Opiskelijan oma opiskelu

• oma oppimishistoria ja sen vahvuus
• opiskelutekniikat
• itsearviointi
• opiskelusuunnitelman laatiminen ylioppilastutkintoa varten
• oma tietokone ja sen käyttö

 

Erilaiset tehtävätyypit

• karttatehtävät
• tekstidokumenttitehtävät
• kuvadokumenttitehtävät
• ristiriitatehtävät
• taulukko- ja kuviotehtävät