Historian opetuksen yleiset tavoitteet

Historian opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät historialliseen ajatteluun: arvoihin, historiallisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä historiallisen tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.

Arvot 

Tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurien erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta

• saa valmiuksia muodostaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa ja kestävää elämäntapaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena
• saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan historiaan ja ymmärrystään sen merkityksellisyydestä.

Historiallisten ilmiöiden ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Suomen ja maailmanhistorian keskeisimpiä historiallisia prosesseja taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä ja vuorovaikutussuhdetta
• ymmärtää historian monitulkintaisuuden ja historiallisen tiedon rakentumisen periaatteet
• ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana
• osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja arvioida ihmisten toimintaa eri aikoina kunkin ajan omista lähtökohdista 
• kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon sekä syventämään historiatietoisuuttaan.

 Historiallisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa etsiä, tulkita ja arvioida lähdekriittisesti erilaisia kirjallisia, tilastollisia ja kuvallisia lähteitä 
• pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa erilaisia tietolähteitä kriittisesti käyttäen 
• osaa hyödyntää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä

• osaa soveltaa historian osaamistaan yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja myös tulevaisuudessa.

Arviointi
Historian osaamisen arviointi kohdistuu historian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointipalaute auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi oppimisestaan ja työskentelytavoistaan sekä kehittämään omaa osaamistaan. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa osaamistaan.

Historian arvioinnin keskeisiä kohteita ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallinta: kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota erilaisista lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä arvioida historian ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa erilaisissa tilanteissa, kuten taito käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.

PAKOLLISET OPINNOT

Opintojakso koostuu moduulista HI1 Ihminen, ympäristö ja historia. Opintojakso: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2 op) Moduuli: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2 op)

Tavoitteet
Moduulissa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Moduulissa tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Moduulissa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
• ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti 
• tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit 
• ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
• osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
• osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.

Keskeiset sisällöt 

Historia tieteenalana

• historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
• historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö 

Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle 

• ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina

• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty 
• väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen 
• rahatalouden ja kaupan kehitys 

Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen 

• eurooppalaiset tutkimassa ja valloittamassa maailmaa 
• kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

Teollistuminen ihmisen ja luonnon suhteen muuttajana

• teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön 
• väestökehitys ja muuttoliikkeet
• jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous 

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointi- ja ympäristöosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Opintojaksolla pohditaan ihmisen suhdetta ympäristöönsä ja yhteiskunnallista kehitystä eri aikoina. Näiden teemojen käsittelyn yhteydessä opiskelijan hyvinvointi- ja ympäristöosaaminen kehittyy muun muassa tarkasteltaessa elinkeinorakenteen muutoksen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi hän oppii arvioimaan ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian kehitystä eettisestä, globaalista ja vastuullisesta näkökulmasta perehtymällä historialliseen kehitykseen eri aikoina. Opiskelija ymmärtää historian eri aikakausien ratkaisuja tutkiessaan, miksi ihmisen toiminta on sovitettava luonnonympäristöjen kantokykyyn sekä rajallisiin luonnonvaroihin ja niiden kes­tävään käyttöön. Näin opiskelijan eettisyys ja ympäristöosaaminen syvenee. Pohdittaessa jälkiteollisen yhteiskunnan tulevaisuutta kehittyy opiskelijan monitieteinen ja luova osaaminen, kun hän oppii teke­mään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja sekä tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opintojakson lähitunneilla voidaan tehdä ryhmä- tai paritehtäviä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi
Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. 

 

Opintojakso koostuu moduulista HI2 Itsenäisen Suomen historia. Opintojakso: HI2 Itsenäisen Suomen historia. (2 op)  Moduuli: HI2 Itsenäisen Suomen historia (2 op)

Moduulin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Moduulissa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
• tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia

• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan 
• osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan juuret

• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
• demografiset muutokset ja väestön moninaisuus

• suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen  

Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa 

• itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
• eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
• Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

• Suomi toisessa maailmansodassa 
• kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan

Kohti nykyistä Suomea

• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
• kulttuuri, tiede ja osaaminen

• kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opiskelijan hyvinvointiosaaminen lisääntyy, kun hän ymmärtää oman aikansa Suomen ja suomalaisuuden taustalla vaikuttavan Ruotsin vallan ajan perinnön ja kansainväliset vaikutteet. Opintojaksolla pohditaan myös Suomen historian konflikteja ja epävarmuuden aikoja sekä hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä. Näihin historiallisiin kehityskulkuihin perehtyminen ja tapahtumiin johtavien taustojen ymmärtäminen vahvistavat opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, joka on keskeistä opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymisessä. Perehtymällä Suomen historian epävarmoihin aikoihin opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuu­rienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle. Tämä syventää opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Perehtymällä suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen valtion rakentumiseen opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukai­sen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimin­taperiaatteita ja rakenteita. Näin hänen yhteiskunnallinen osaamisensa syvenee. Opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuu käsiteltäessä Suomen roolia kansainvälisissä konflikteissa sekä kulttuurisesti monimuotoistuvaa Suomea kansainvälisen yhteisön jäsenenä.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja sekä tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opintojakson lähitunneilla voidaan tehdä pienimuotoisia ryhmä- tai paritehtäviä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi
Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen.
 



VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT

Opintojakso: HI3 Kansainväliset suhteet ( 2op)   Opintojakso koostuu moduulista HI3 Kansainväliset suhteet.  Moduuli: HI3 Kansainväliset suhteet (2 op)

Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin. 

Tavoitteet 

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija 

• tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen 
• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
• seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
• osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.

Keskeiset sisällöt  

Kansainvälisen politiikan perusteet

• kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
• poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin

Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä

• imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
• maailmansotien syyt ja seuraukset 
• demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu 

• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat 

Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan

• kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset

• maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino

Opintojaksolla korostuvat yhteiskunnallinen osaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Kansainvälisen politiikan keskeisten ilmiöiden ja valtasuhteiden muutosten tarkastelun myötä opiskelijan yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun hän oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukai­sen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimin­taperiaatteita ja rakenteita. Opiskelijan vuorovaikutusosaaminen kehittyy, kun opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurien välisen ymmärryksen merkityksen kansainvälisessä yhteistyössä tarkasteltaessa valtioiden välisiä suhteita ja kansainvälisiä yhteistyöorganisaatioita eri aikoina.

Opintojakson aikana tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. 

Opintojakso: HI4 Eurooppalainen ihminen ( 2 op) Opintojakso koostuu moduulista HI4 Eurooppalainen ihminen. Moduuli: HI4 Eurooppalainen ihminen (2 op)

Moduuli tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Moduulissa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa 
• ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
• ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia 
• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
• pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt 

Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen 

• tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä

Eurooppalaisen kulttuurin juuret 

• antiikin kulttuurien yleispiirteet 

• demokratian ja tieteellisen ajattelun synty 
• keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus 

Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen 

• tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa

• reformaatio ja tiedon vallankumous 
• valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen 
• 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset

Kohti nykyaikaa

• taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen 

• tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
• demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat 
• tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen 
• sukupuoliroolien murros 

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Perehtyminen eurooppalaisen maailmankuvan ja kulttuurin juuriin sekä yksilöllisen ja tieteellisen maailmankuvan kehittymiseen vahvistaa opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, sinnikkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen näin lisäten hänen hyvinvointiosaamistaan. Opiskelijan yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun hän oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukai­sen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimin­taperiaatteita ja rakenteita perehdyttäessä Euroopan aatehistorialliseen kehitykseen. Opiskelijan monitieteisen ja luovan osaamisen taidot kehittyvät, kun hän perehtyy tieteellisen maailmankuvan, aatteiden ja tieteenalojen historialliseen kehitykseen.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja ja tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Lähiopetuksessa voidaan tehdä pari- ja ryhmätöitä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen.

 

Opintojakso: HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2 op) Opintojakso koostuu moduulista HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi. Moduuli: HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2 op)

Moduuli tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Moduulissa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet 

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
• tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
• hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta 
• osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen 
• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
• osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue esihistoriallisella ajalla

• tutkimusmenetelmät ja lähteet
• käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

Keskiaika

• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
• elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
• Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla

Suomi osana Venäjää

• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
• suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide 

Opintojaksolla korostuvat yhteiskunnallinen osaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Opiskelija perehtyy opintojaksolla ihmisen, yhteisöjen ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen historian eri vaiheissa. Hänen yhteiskunnallinen osaamisensa syvenee, kun oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukai­sen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimin­taperiaatteita ja rakenteita. Opiskelija rakentaa omaa globaali- ja kulttuuriosaamistaan oppiessaan tunnistamaan ja reflektoimaan esihistoriasta ja Ruotsin vallan ajalta periytyvää kulttuuriperintöä, arvoja, ihmis­ten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle suomalainen kulttuuri-iden­titeetti ja elämäntapa rakentuvat. Opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuu myös käsiteltäessä Suomen roolia kansainvälisissä konflikteissa osana Ruotsin valtakuntaa. Perehtyessään lähiympäristön tiedonlähteisiin ja harjaantuessaan käyttämään niitä opiskelijan monitieteinen ja luova osaaminen syvenee. Samalla hän kehittää kykyään arvioida tiedon luotettavuutta. 

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja ja tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Lähiopetuksessa voidaan tehdä pari- ja ryhmätöitä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. 

Opintojakso: HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2 op) Opintojakso koostuu moduulista HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat. Moduuli: HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2 op)

Moduulissa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Moduulissa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa 
• osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
• analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
• erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
• tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

• kulttuurit ja niiden vuorovaikutus

Moduulissa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta: 

• Aasian kulttuurit
• Afrikan kulttuurit
• arktiset kulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Latinalaisen Amerikan kulttuurit
• Lähi-idän kulttuurit
• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.

Opintojaksolla korostuvat globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Perehtymällä erityisesti Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaaminen lisääntyy. Hän oppii tunnistamaan ja reflektoimaan kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmis­ten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-iden­titeetit ja elämäntavat rakentuvat. Opintojakson sisältöjä opiskeltaessa opiskelija harjaantuu arvostamaan ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin sekä toimimaan kulttuurisen moninaisuuden puolesta. Opiskelijan eettisyys ja ympäristöosaaminen vahvistuvat, kun hän ymmärtää perusasiat globalisaatiosta ja siitä, miten se vaikuttaa eri­laisissa olosuhteissa elävien ihmisten mahdollisuuksiin noudattaa kestävää elä­mäntapa.

Opintojakson aikana käydään opetuskeskusteluja ja tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. Opintojaksolla. voidaan tehdä pari- ja ryhmätöitä. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. 

KOULUKOHTAISET VALINNAISET OPINNOT

Opintojakso: HI7 Historian taidot (2 op) Opintojakso koostuu moduulista HI7 Historian taidot. Moduuli: HI7 Historian taidot (2 op.)

Opintojakso perehdyttää opiskelijan historian oppiaineen keskeisiin lähestymistapoihin ja antaa hänelle valmiuksia oppiaineen ylioppilaskokeen suorittamiseen. Opintojaksoa ei voi suorittaa osallistumatta lähiopetukseen tai itsenäisesti. 

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee ylioppilaskokeen erilaiset tehtävätyypit ja osaa lähestyä niitä oppiaineen edellyttämällä tavalla
• kertaa itse jo aiemmin omaksumaansa tietoa oppiaineesta
• tuntee oppiaineen ylioppilaskokeen käytännöt ja arviointiperusteet
• vahvistaa oppiaineen ylioppilaskokeessa vaadittavia tietoteknisiä taitoja.

Keskeiset sisällöt

Opintojaksolla perehdytään oppiaineen ylioppilaskokeeseen ja siinä käytettäviin oppiaineelle tyypillisiin sovelluksiin. Opiskelija kertaa tehtävien avulla ja omaehtoisesti historian oppiaineen sisältöjä. 

Historian ylioppilaskoe

• ylioppilaskokeen rakenne
• arviointi ylioppilaskokeessa
• sähköinen koeympäristö ja toimiminen ylioppilaskokeessa

 Erilaiset tehtävätyypit

• Aineistotehtävät:
• tekstidokumentit 
• kuvat ja videot
• taulukot ja kuviot
• kartat ym.
• Ristiriitatehtävät
• Viritetyt kysymyksenasettelut

Opiskelijan oma opiskelu

• opiskelusuunnitelman laatiminen ylioppilaskoetta varten 
• oman oppimisen reflektointi ja itsearviointi 
• opiskelutekniikat

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Nämä näkyvät erityisesti opintojakson tehtävien aineistoissa ja lähestymistavoissa. Opiskelijan hyvinvointiosaaminen vahvistuu opintojaksoon sisältyvien harjoitusten avulla, kun hän saa lisää varmuutta omista taidoistaan ja tiedoistaan. Myös epävarmuuden sietokyky ja luottamus tulevaisuuteen kasvavat. Opiskelijan monitieteisen ja luovan osaamisen taidot kehittyvät, kun hän kertaa oppiaineen keskeisiä lähestymistapoja ja lähdekriittisyyttä. Opiskelijan monitieteinen ja luova osaaminen tiedonhankinnassa ja esitystavoissa vahvistuu myös, kun hän soveltaa oppiaineessa hankittuja taitoja opintojakson harjoitustehtävissä.

Opintojaksolla tehdään kirjallisia harjoituksia, käydään opetuskeskusteluja ja tehdään mahdollisia pari- tai ryhmätöitä. Opintojakson tehtävät ja mahdollinen loppukoe voivat olla sähköisessä oppimisympäristössä.

Arviointi
Opintojakson aikana opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Opiskelija saa suoritusmerkinnän, kun hän on suorittanut opintojakson tehtävät etukäteen ilmoitetulla tavalla ja läpäissyt mahdollisen loppukokeen. 

Opintojaksoa ei voi suorittaa ilman omaa tietokonetta ja oheislaitteita.