Osaava Metso

Tutkimuksesta käytäntöön!

PISA2015 Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 6.12.2016

PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna.

Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia.

Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat 6 000 nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista.

Lukutaito ja matematiikka

Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna.


Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista.

– PISA2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin. Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on taittunut lukutaidossa ja matematiikassa se on hidastunut. Koulujen väliset erot ovat meillä edelleen pienet. Toisaalta PISA viestii huolta koulutuksen tasa-arvosta, erityisesti pojista. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa. On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli. Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa. Jo käynnistyneet uudistukset uusista opetussuunnitelmista opettajien täydennyskoulutukseen tulevat tarpeeseen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Luonnontieteet eivät motivoi

Tutkimuksesta ilmenee, että luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja huippujen määrä laskee erityisesti poikien osalta ja alueellinen tasa-arvo heikkenee.

– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin 2/3 on poikia, toteaa yliopistotutkija Jouni Vettenranta.

Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OECD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna.

Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen.

– Suomessa osaamista selittävät oppilaiden asenteet, kun taas OECD-maissa sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo professori Jouni Välijärvi.

– Uskon edelleen koulutusjärjestelmämme vahvuuksiin. Meidän tulee pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen.

PISA 2015 tutkimukseen osallistui yhteensä 73 maata / aluetta

PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä.

PISA 2015 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

Peruskoulun uudistaminen on hallituksen kärkihanke

Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2016 vuosiluokkien 1–6 osalta. Vuosiluokat 7–9 tulevat mukaan vuosina 2017, 2018 ja 2019. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa. Tavoitteena on kehittää peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että ne innostavat oppimaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Opetussuunnitelmien tavoitteena on lisätä oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan, kehittää oppimaan oppimisen taitoja sekä kehittää ajattelun ja yhteistyön taitoja.

Hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelma tukee peruskoulun uudistumista vuosina 2016–2019. Jokainen peruskoulu saa tutoropettajan ohjaamaan muita opettajia, tukemaan uuden pedagogiikan toteutumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimustietoon perustuvia huippuluokan kokeiluja. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ja sen tukeminen on osa Uusi peruskoulu -kärkihanketta. Opettajankoulutusfoorumi laati laajassa sidosryhmäyhteistyössä opettajankoulutukselle kehittämisohjelman, joka julkistettiin 13.10.2016. Uusi peruskoulu -ohjelmaan käytetään kaikkiaan 90 miljoonaa euroa hallituskaudella.

Yhtenä osana peruskoulun uudistamista opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet peruskoulufoorumin parlamentaariseen ryhmään luomaan teesit tulevaisuuden peruskoululle. Foorumin ja parlamentaarisen ryhmän työt ajoittuvat Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Teesit julkistetaan elokuussa 2017 koulujen alkaessa.

Liikkuva koulu -ohjelma on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä, ja eri oppiaineiden sisältöjen muuttaminen liikunnallisiksi tuo vaihtelua opetusmenetelmiin. Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamiseen käytetään 21 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamiseksi on käynnissä valtakunnallinen Luma Suomi -kehittämisohjelma. Ohjelma laajenee valtakunnalliseksi vuoden 2017 alusta. Ohjelmassa tuetaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologiakasvatuksen tutkivaa oppimista varhaiskasvatuksesta yläkoulun viimeisille luokille saakka. Ohjelman toteuttamiseen on varattu 5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2019.

Hallitus toteuttaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen monilukutaito-ohjelman. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaito-ohjelma toteutetaan vuosina 2016–2018 kilpailutuksen pohjalta. Peruskoulun uudistamiseksi tehtävät toimet

Lisätietoja:
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos:
- professori Jouni Välijärvi, Pisan kansallinen koordinaattori, puh. 050 567 7210
- yliopistotutkija Jouni Vettenranta (luonnontieteet), p. 040 805 4285

Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 0295 3 30140
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo puh. 050 3028246

PISA 2015 -tulokset aineistoineen osoitteessa http://www.minedu.fi/pisa

Jyväskylän yliopiston PISA-sivut: https://ktl.jyu.fi/pisa

Peruskoulun uudistaminen: http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/peruskouluuudistus/

Tiedotteen lähetti

Jouni Sojakka

Julkaisupäällikkö

Koulutuksen tutkimuslaitos

Julkaisu- ja viestintätiimi

  1. 040 805 4287

Neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 29.11.2016

Neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt

Suomalaisten osaaminen edelleen hyvällä tasolla lähes 50 maan TIMSS-tutkimuksessa


PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

Osaaminen heikentynyt neljän vuoden aikana

Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää. Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä jaetulle viidennelle sijalle (vuonna 2011 kolmas sija). Edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut kymmenen kärjen ulkopuolelle (jaettu 13. sija, vuonna 2011 kahdeksas sija). Kärjessä olivat matematiikassa viisi Aasian maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.

– Huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon, tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta lohduttavat.

Tytöt ajaneet poikien ohi

Vuonna 2011 tehdyssä TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa ja matematiikassa pojat olivat hieman tyttöjä parempia. Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla. Poikien tulokset ovat heikentyneet vuosien 2011 ja 2015 välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Samana aikana tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli kymmnen pistettä ja matematiikassa vain kaksi pistettä.

– Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen. On huolestuttavaa, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa jo näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla. Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan, Vettenranta ja Hiltunen arvioivat.

Koulujen väliset erot eivät ole kasvaneet

Julkisuudessa on oltu huolestuneita koulujen välisten erojen kasvamisesta. Tämän tutkimuksen valossa alakoulujen väliset erot ovat Suomessa todella pieniä eikä niiden havaittu kasvaneen vuodesta 2011. Luokkien keskimääräisten tulosten välillä havaittiin vaihtelua jonkin verran enemmän, mutta tämä selittyi suureksi osaksi yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmien välisillä eroilla. Suomessa erot osaamisessa ovatkin vahvasti peräisin oppilastason tekijöistä. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat tutkittujen maiden pienimpiä.

– Ainakin neljäsluokkalaisten kohdalla suomalainen peruskoulu on edelleen monella tapaa tasa-arvoinen, sillä oppilaiden osaaminen ei riippunut myöskään siitä missä päin Suomea asui tai asuiko kaupungissa vai maaseudulla, yliopistotutkija Kari Nissinen valottaa.

Asenteissa parantamisen varaa

Suomalaislapset pitävät kaikkien muiden maiden lapsia vähemmän luonnontieteistä, ja matematiikastakin vähemmän pitäviä maita on vain kolme. Suomalaiset lapset myös luottavat itseensä oppijoina selvästi osanottajamaiden keskiarvoa vähemmän ja kokevat olevansa vähemmän opettajan sitouttamia opetukseen. Näillä motivaatiotekijöillä on suuri merkitys osaamiselle.

– Yksi oppimistuloksiin vaikuttava ja motivaatiota vähentävä tekijä on koulukiusaaminen. Viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla. Suomessa neljäsluokkalaisten kokema kiusaaminen on kuitenkin vertailumaiden vähäisimpiä, apulaisprofessori Juhani Rautopuro toteaa.

Kodin vaikutukseen kiinnitettävä enemmän huomiota

Osa neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syistä on syntynyt jo ennen koulunkäynnin aloittamista. Ne lapset, joilla oli peruskoulun alkaessa hyvät perustaidot lukemisessa ja laskemisessa pärjäsivät selvästi paremmin osaamistehtävissä kuin ne, joilla oli heikot perustaidot. Varhaiset perustaidot olivatkin vahvimpia osaamiseroja selittäviä tekijöitä tutkimuksessa. Näitä perustaitoja erittäin hyvin hallitsevia lapsia oli Suomessa suhteessa jopa puolet vähemmän kuin hyvin menestyneissä Aasian maissa.

Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneellä päivähoidon toteutustavalla (päiväkoti, esikoulu, kotihoito) ei ollut kovin huomattavaa yhteyttä osaamiseen.

– TIMSS-tutkimus osoittaa, että merkittävä osa oppimiseroihin johtavista syistä syntyy jo ennen koulunkäynnin aloittamista, ja tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan. Vanhempien tulisi tiedostaa asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle, ja mahdollisuuksiensa mukaan lukea lapselle sekä kannustaa numeroiden ja kirjainten pariin, Vettenranta toteaa.

TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.

Lisätietoja:

Koulutuksen tutkimuslaitos:

Yliopistotutkija Jouni Vettenranta (luonnontieteet, tutkimuksen kansallinen koordinointi), p. 040 805 4285, jouni.vettenranta@jyu.fi

Projektitutkija Jenna Hiltunen (matematiikka), p. 040 805 4273, jenna.hiltunen@jyu.fi

Yliopistotutkija Kari Nissinen (data-analyysit), p. 040 805 4268, kari.nissinen@jyu.fi

Apulaisprofessori Juhani Rautopuro (tutkimustiimin johto), p. 040 805 4936, juhani.rautopuro@jyu.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö:

Opetusneuvos Tommi Karjalainen, p. 0295 3 30140, tommi.karjalainen@minedu.fi

Raportti:
Jouni Vettenranta, Jenna Hiltunen, Kari Nissinen, Eija Puhakka, Juhani Rautopuro: Lapsuudesta eväät oppimiseen. Neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainvälinen TIMSS-tutkimus Suomessa. Koulutuksen tutkimuslaitos 2016. 90 s.
Raportti löytyy TIMSS-tutkimuksen nettisivulta https://ktl.jyu.fi/pirls-timss/timss

29.11.2016 pidetyn julkistamistilaisuuden tallenne löytyy netissä 30.11. alkaen:

https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/ktl/timss-julkistamistilaisuus-2016

Tiedotteen lähetti:

Jouni Sojakka

Julkaisupäällikkö, tiimin johtaja

Koulutuksen tutkimuslaitos

Julkaisu- ja viestintätiimi

  1. 040 805 4287

Lue Ruusupuiston Uutiset osoitteessa: https://peda.net/jyu/ruusupuisto

Ruusupuiston Uutiset 4/2016

Ruusupuiston Uutiset 4/2016:

Korvaako sinnikkyys älyn, some ohjauksessa, lisää liikuntaa lapsille ja elinikäiset ohjauspalvelut


Ruusupuiston Uutisten numero neljä on ilmestynyt. Tuoreen uutiskirjeen sisältö on esitelty alla.

  • Korvaako sinnikkyys älyn?

Harjoitus tekee mestarin ja kertaus on opintojen äiti. Oppimisen osatekijöinä harjoittelulla ja kertaamisella on kiistaton merkitys. Mutta millainen yhteys sinnikkyydellä on osaamiseen? Korvaako sinnikkyys älyn ja voiko sinnikkäällä yrittämisellä päästä... <https://peda.net/id/15469b36849>

  • Sosiaalisen median taidot ohjauksessa

Sosiaalisen median käyttö on tänä päivänä luontainen osa yhä useamman ohjaajan arkea. Millaista uutta osaamista ja ymmärrystä ohjaajat tarvitsevat toimiakseen ammatillisesti uusissa teknologisissa ympäristöissä? <https://peda.net/id/f2516c3a849>

  • Lisää liikuntaa lapsille – uudet suositukset varhaisvuosien liikkumiseen

Viimeaikaiset liikuntatutkimukset ovat osoittaneet, ettei monenkaan lapsen päivittäinen fyysinen aktiivisuus täytä liikuntasuositusten mukaista tavoitemäärää. Mutta mitä fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan ja millaisilla keinoilla lasten päivittäistä liikuntaa... <https://peda.net/id/f6f45cca849>

  • Ohjauspalveluista tukea ja suuntaa elämän poluille

Työelämä ja uravaatimukset muuttuvat nopeassa tahdissa, siksi elinikäisiä uran johtamisen taitoja olisi tärkeä oppia. Miten luotaisiin elinikäinen ohjauspalvelujärjestelmä, joka mukautuisi ihmisten elämäntilanteisiin ja tukisi heitä eri vaiheissa? Miten…<https://peda.net/id/fd20caa2849>

Uutiskirje kokonaisuudessaan löytyy täältä: https://peda.net/jyu/ruusupuisto.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 14.9.Ikä tuo suhteellisuuden tajua ja ehkä viisauttakin

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa

Suomen kasvatustieteellisen seuran tiedote 14.9.2016

Ikä tuo suhteellisuudentajua ja ehkä viisauttakin

Aikuinenkin voi kehittää ajatteluaan – poimi vinkit talteen

Hiipuuko ihmisen psykologinen kehitys nuoruusiän jälkeen? Kehityspsykologian ja oppimisen tutkimus eivät tue tätä pessimististä, vallalla ollutta ajatusta. Tuoreet tutkimukset osoittavat aikuisten ajattelun kehittyvän elämänkokemusten myötä. Ajattelu laaja-alaistuu ja tulee joustavammaksi kuin nuorempana. Ajattelun ja persoonallisuuden kehityksen korkeimmissa muodoissa voidaan puhua myös viisaudesta.


Näitä kysymyksiä käsittelee Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan uutuusteos Ajattelun kehitys aikuisuudessa – Kohti moninäkökulmaisuutta, joka on ensimmäinen suomenkielinen kirja aikuisen ajattelun kehittymisestä. Tämä monitasoinen teos haastaa lukijan pohtimaan kirjassa esitettyjen tulosten ja havaintojen lisäksi omia ajattelutapojaan. Teoksessa eri tieteenalojen tutkijat kirjoittavat ajattelusta ja tiedosta sekä kehityksen että oppimisen näkökulmasta. Tiedotteen lopussa on kirjan toimittajan Eeva Kallion vinkkejä ajattelun kehittämiseen.


Ehdottomuus on harvinaista aikuisilla

Tällainen siirtymä ehdottomuudesta kohti joustavuutta on havaittu useissa tutkimuksissa.

Viisas toiminta ja ajattelu – mahdollistako?

Aikuisen ajattelun joustavuus ja laaja-alaisuus liittyvät myös viisauden tutkimukseen. Viisaus on monimutkainen ilmiö, jota on pohdittu paljon filosofiassa, uskontokunnissa ja kulttuureissa. Viisauden tutkimuksen mukaan siihen sisältyy hiljaista tietoa ja eri näkökulmia yhdistävää suhteellista ajattelua. Viisaus on myös korkeaan asiantuntijuustietoon nivoutuva taito. Lisäksi esimerkiksi elämän tarkoitusta ja merkitystä koskevat kysymykset yhdistetään viisauteen, kuten myös pyrkimys yhteiseen hyvään ja kyky myötätuntoon. Viisaudessa ei siis ole kysymys ainoastaan ajattelun kehittymisestä, vaan se kietoutuu laajemminkin persoonallisuuden kehitykseen.

  • Viisaus on kehityksen korkea muoto, jossa kyetään moraalis-eettisesti kestäviin, ihmiskunnan yleistä hyvää koskeviin ratkaisuihin ja ymmärretään ongelmien monimutkainen luonne, summaa Kallio.

Eeva Kallion vinkkejä oman ajattelun kehittämiseen:

  1. Se kehittyy, mitä kehitetään. Harjoittelu näkyy parempina tuloksina. Jos haluat opetella monimutkaista ratkaisukykyä, sinun täytyy tietoisesti päättää sen kehittämisestä eri tavoin. Esimerkiksi kompromissien taidon opetteleminen on oleellinen taito, jota voi harjoitella.
  2. Avaa ajattelusi jumeja. Jos sinulla on tapa ajatella tietyllä tavalla ja päätyä puolustamaan itsellesi tärkeitä asioita, tee esimerkiksi kirjoitusharjoituksia päivittäin. Yritä kirjoittaa sinulle rakkaasta asiasta vastakkainen näkemys tai kirjoita puolustavia seikkoja asiasta, josta et pidä. Asetu vastakkaisen ajattelutavan ”saappaisiin” ja yritä ymmärtää, miksi näin voidaan ajatella. Kokeile toisilleen ristiriitaisia ratkaisuja ja näkökulmia. Tällä tavoin kehität myös luovuuttasi.
  3. Jätä ongelmat avoimiksi ja jousta. Hyväksy, että meillä kaikilla on rajalliset kyvyt asioiden ratkaisemiseen, ja että ihmisen ja ihmisyhteisön ymmärrys asioista muuttuu ajan myötä. Tunnista, että olemme kaikki rajallisia ja ymmärrys on muuttuvaa.
  4. Vertaile, arvioi ja ole kriittinen. Tutki eri näkökulmia, punnitse niitä ja pudota pois eettisesti arveluttavat ja heikosti puolustettavat käsitykset. Luo oma käsityksesi, mutta muista olla avoin uudelle.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Eeva Kallio, Koulutuksen tutkimuslaitos, eeva.k.kallio@jyu.fi, p. 040 805 4254

Yliopettaja Soile Juujärvi, Laurea-ammattikorkeakoulu, Soile.Juujarvi@laurea.fi, p. (09) 8868 7539

Julkaisusarjan toimittaja Anna-Maija Tuuliainen, Koulutuksen tutkimuslaitos, anna-maija.tuuliainen@jyu.fi, p. 040 805 4260

Julkaisun tiedot:

Eeva Kallio (toim.): Ajattelun kehitys aikuisuudessa – Kohti moninäkökulmaisuutta. Teos on julkaistu Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatusalan tutkimuksia -sarjassa numerolla 71. 382 sivua, hinta 33 euroa + toimituskulut. Jyväskylä 2016. ISBN 978-952-5401-73-8, ISSN 1458-1094.

Tiedustelut ja tilaukset: Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu, p. 040 805 4276, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi tai seuran verkkokauppa, http://shop.kasvatus.net.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 1.9.2016 PISA MITTAA NUORTEN KYKYÄ SELVITÄ TULEVAISUUDEN HAASTEISTA

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 1.9.2016


PISA MITTAA NUORTEN KYKYÄ SELVITÄ TULEVAISUUDEN HAASTEISTA

Uusia tehtäviä julkistettu netissä – testaa osaatko

PISA-tutkimuksessa julkinen huomio on kohdistunut lähinnä maiden paremmuusjärjestykseen. PISAn tarkoituksena on kuitenkin koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä koulutuspoliittisen päätöksenteon tukeminen. Viime aikoina julkiseen keskusteluun onkin PISA-tulosten pohjalta noussut koulutuksellisen tasa-arvon heikkeneminen ja uhka nuorten syrjäytymisestä.

Tässä tiedotteessa kerromme siitä, mitä PISA-tehtävät todella mittaavat ja mitä hyötyä PISAsta on koulun kehittämiselle. Samalla kun julkistamme uusia tehtäviä, kerromme siis niiden tarkoituksesta.

PISA palvelee koulutuksen kehittämistä

PISAn tarkoituksena on kertoa luotettavasti ja vertailukelpoisesti oppilaiden osaamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä perusopintojen päättövaiheessa eli 9. luokalla. PISA mittaa ennen kaikkea nuorten kykyä ratkoa ongelmia, joita he tulevat kohtaamaan jatko-opinnoissa, työssä ja kansalaisena.

  • Tämän vuoksi PISAssa käytetään paljon tehtäviä, jotka perustuvat aitoihin dokumentteihin – lehtiartikkeleihin, mainoksiin, nettikirjoituksiin, aikatauluihin, työohjeisiin, karttoihin ja kaunokirjallisuuteen, kertoo Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi.

Nuorten osaamisen lisäksi PISA tehtävineen ja taustakyselyineen tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät ovat hyvien tai huonojen oppimistulosten taustalla. PISA siis kertoo mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta oppimistulokset paranisivat. Kolmen vuoden välein toistuvat tutkimukset valottavat myös 9.-luokkalaisten osaamisen kehittymistä ajan myötä. Näiden tulosten avulla voidaan esimerkiksi arvioida, miten kehittämistyö tai koulutuspoliittiset päätökset ovat vaikuttaneet oppimistuloksiin. Kaiken kaikkiaan PISA antaa monipuolisesti tietoa opetushallinnolle, poliitikoille, kouluille ja opettajille. Myös oppilaat voivat saada tietoa pärjäämisestään PISAssa.

PISA-tehtävät valitaan huolella ja testataan tarkkaan

Tehtäviä kehittämään on valittu PISAn kolmen sisältöalueen (lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet) opetuksen huippuasiantuntijoita yleensä 5–7 eri maasta. Tämän lisäksi osallistujamaat, esimerkiksi Suomessa tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä, tuottavat uusia tehtäviä. Kullakin tutkimuskierroksella noin neljännes ajasta käytetään uusien tehtävien kehittämiseen ja niiden toimivuuden testaamiseen eri maissa.

  • Alun perin tarjolla olleista tehtävistä vain noin 10–20 prosenttia hyväksytään käytettäviksi itse tutkimuksessa. Kukin PISA-tutkimus sisältää lopulta 200–300 erilaista tehtävää, joista yksittäinen oppilas vastaa vain pieneen osaan. Tehtävien suuri määrä varmistaa sen, että eri sisältöalueet tulevat arvioitua kattavasti, selvittää Välijärvi.

Miten sinä osaisit ratkoa PISA-tehtäviä?

Netissä Koulutuksen tutkimuslaitoksen PISA-sivuilla on nyt julkistettu tuoreimpia, vuoden 2015 PISA-tutkimuksen tehtäviä. Ne ovat luonnontieteiden alueelta, koska se oli tutkimuksen pääalue. Verkkosivulla voi kuka tahansa käydä testaamassa, miten tehtävien ratkaiseminen onnistuu.

  • Esimerkkitehtävien julkistamisella halutaan antaa käsitys siitä, millaisia maailman kuuluisimman osaamistutkimuksen tehtävät ovat. Nettisivuilla olevia tehtäviä ei käytetä enää tulevissa PISA-tutkimuksissa, valottaa PISAn luonnontieteiden osuudesta vastaava tutkija Jouni Vettenranta.

Tehtävät löytyvät osoitteesta: https://ktl.jyu.fi/pisa/esimerkkitehtavia

PISA-tutkimusohjelma käynnistyi vuosituhannen vaihteessa. Ohjelmassa on toistaiseksi toteutettu viisi erillistä tutkimushanketta. Kuudennen, vuoden 2015 PISA-tutkimuksen tulokset julkistetaan 6.12.2016.

Lisätietoja

Professori Jouni Välijärvi, p. 050 567 7210, jouni.valijarvi@jyu.fi
Yliopistotutkija Jouni Vettenranta, p. 040 805 4282, jouni.vettenranta@jyu.fi

PISAn nettisivut: https://ktl.jyu.fi/etusivu/pisa

Turvapaikanhakijoita, digiloikkaa, koulutussäästöjä ja lasten arkea -Kasvatus- ja koulutusuutisia Jyväskylän yliopistosta

Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 4.2.2016

Turvapaikanhakijoita, digiloikkaa, koulutussäästöjä ja lasten arkea ­- Kasvatus- ja koulutusuutisia Jyväskylän yliopistosta

Koulutuksen tutkimuslaitoksen viestintäpalvelu on täydentynyt uutiskirjeellä, jossa tutkijat ja kouluttajat kirjoittavat ajankohtaisista ja lukijoita kiinnostavista kasvatus- ja koulutuskysymyksistä. Ruusupuiston Uutiset on Jyväskylän yliopiston uuden Ruusupuisto-rakennuksen toimijoiden – Koulutuksen tutkimuslaitoksen, kasvatustieteiden tiedekunnan ja avoimen yliopiston – yhteinen keino helpottaa tutkimusuutisten seuraamista.

Samalla Ruusupuiston Uutiset haastaa lukijan vuoropuheluun kasvatuksen ja opetuksen kehittämiseksi. Jutuista voi antaa palautetta nettisivuilla tai ehdottaa käytännön koulutuskysymyksistä lähteviä kirjoitusten aiheita. Lukijat ovat myös tervetulleita osallistumaan Ruusupuiston tapahtumiin ja toimintaan. Tapahtumista on lisätietoja Ruusupuiston Uutisten nettisivuilla.

Alla on esitelty ensimmäisten Ruusupuiston Uutisten sisältö.

RUUSUPUISTON UUTISET 1/2016

  • Tervetuloa mukaan Ruusupuiston toimintaan!

Ensimmäisen Ruusupuiston Uutisten saatesanat kutsuvat kaikki kiinnostuneet yhteistyöhön kasvatuksen ja opetuksen kehittämiseksi... https://peda.net/id/fc275524c&gt;

  • Suomen kieltä vastaanottokeskuksessa: yhdessä oppimassa turvapaikanhakijoiden kanssa

Syksyllä 2015 kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä ja tarve suomen kielen opetukselle vastaanottokeskuksissa herätti myös Ruusupuiston toimijat. Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta... https://peda.net/id/a13ffda6c&gt;

  • Tutkimus luo suuntaviivat digiloikalle

Yksi tällä hetkellä koulumaailmaa puhuttavista asioista on digiloikka. Kun Suomen hallitus lanseerasi termin viime toukokuussa, se levisi kulovalkean tavoin jokaiseen kouluyhteisöön ja koulua käsitteleviin keskusteluihin... https://peda.net/id/a40c8a0ec&gt;

  • Työelämän muutokset valuvat lasten arkeen

Eduskunta on kumonnut kauppojen aukioloaikoja säätelevän lain, joten palvelualoilla työskentelevien vanhempien ilta- ja viikonlopputyö lisääntyy. Hiljattain päättynyt Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24/7 -tutkimus osoittaa, että... https://peda.net/id/a6de4efcc&gt;

  • Kirje Joulupukille

"Leikkaaminen koulutuksesta ja tutkimuksesta kun on leikkaamista lastemme tulevaisuuden mahdollisuuksista. Vai onko todellakin niin, että..." https://peda.net/id/34be3248c&gt;

Uutiskirje kokonaisuudessaan löytyy täältä: https://peda.net/jyu/ruusupuisto.

Ruusupuiston Uutiset ilmestyy 5 kertaa vuodessa, kolme kertaa kevätlukukaudella ja kaksi kertaa syksyllä. Sen lisäksi lähetämme jakelulistalla oleville edelleen myös tiedotteita juuri ilmestyneistä tutkimustuloksista.

Lisätiedot: Jouni Sojakka, jouni.sojakka@jyu.fi, puh. 040 805 4287

Nuori nettiaddikti on yksinäinen eikä viihdy koulussa

Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa:

15-vuotiaista nuorista huonoiten viihtyvät koulussa ja eniten myöhästelevät ne, jotka päivittäin käyttävät internetiä yli 6 tuntia. Tämä tulos käy ilmi vuonna 2012 kerätyn PISA-tutkimuksen oppilaskyselyn tarkastelusta. Oppilaskyselyssä kerättiin oppilaiden mielipiteitä muun muassa tietokoneen käytöstä, kouluviihtyvyydestä ja koulutyöhön sitoutumisesta.

Aktiivisimmat nettisurffailijat tuntevat ulkopuolisuutta koulussa

Internetin aktiivisimmat käyttäjät viihtyvät koulussa ja sitoutuvat koulunkäyntiin huonoiten. Tämä tulos saatiin tarkastelemalla 15-vuotiaiden vastauksia sekä Suomessa että muissa OECD-maissa. Enemmän kuin kuusi tuntia päivittäin internetiä käyttävät oppilaat ilmoittivat selvästi useammin tuntevansa itsensä koulussa yksinäisiksi kuin verkossa vähemmän aikaa käyttävät oppilaat. Suomessa joka viides aktiivisimmista käyttäjistä koki yksinäisyyttä, kun muiden käyttäjäryhmien kohdalla tällaisia oppilaita oli 6–10 prosenttia. OECD-maissa vastaavat arvot olivat keskimäärin 14 prosenttia ja 7–10 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne oli lähes sama kuin OECD-maissa keskimäärin. Aktiivisimmat netinkäyttäjät myös kokivat koulussa olonsa vaivaantuneiksi ja olevansa ikään kuin väärässä paikassa.

– Useita tunteja päivittäin nettiä käyttävät nuoret saattavat olla syrjäytyneitä fyysisesti lähellä olevista sosiaalisista ryhmistä. Aineisto ei kuitenkaan kerro, onko runsas netin käyttö syy ystävien vähyyteen vai onko kyse toiminnasta, jolla täytetään ystävien kokoinen aukko. Nuorella voi toki olla ystäviä esimerkiksi keskustelukanavilla, mutta olisi tärkeää, että nuorella on yhteys myös niihin nuoriin, joiden kanssa hän käy koulua, jotta hän ei tuntisi oloaan ulkopuoliseksi, toteaa tutkija Kaisa Leino Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Yöllä netissä – aamulla myöhässä

Tietokoneen käytön määrä näyttäisi olevan yhteydessä myös koulusta myöhästymisiin ja koulusta lintsaamiseen. Suomen 15-vuotiaista vähiten tietokonetta päivittäin käyttävistä 36 prosenttia ilmoitti myöhästyneensä koulusta tutkimuskyselyä edeltäneen kahden viikon aikana, kun aktiivisimmista käyttäjistä näin ilmoitti jopa puolet (49 prosenttia).

– Netin käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta. Tällöin käyttö voi venyä myöhään yöhön, millä taas on yhteys seuraavan aamun jaksamiseen ja kouluun ehtimiseen, Leino toteaa.

Leino näkee, että tietotekniikan lisääminen opetuksessa voi edistää juuri aktiivisimpien netinkäyttäjien kouluviihtyvyyttä.

– Toimintatavoissa olisi otettava huomioon, että nämä nettiosaajat voisivat ohjeistaa muita nuoria ja näin saada onnistumisen kokemuksia koulussa ja yhteyden luokkatovereihinsa, Leino vinkkaa.

Tulokset on julkaistu PISA 2012 -tutkimuksen pääraportissa Millä eväillä osaaminen uuteen nousuun? PISA 2012 -tutkimustuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:6. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/PISA.html

Lisätietoja:

Tutkija Kaisa Leino, Koulutuksen tutkimuslaitos
kaisa.j.leino@jyu.fi, puh. 040 805 4260

OKKA-OAJ palkinto kasvatustieteen tutkijoille

Ensimmäinen OKKA-OAJ-palkinto on myönnetty tutkijaryhmälle, jonka työn tuloksena valmistui viime vuonna kaksi merkittävää tutkimusta, TALIS (Teaching and Learning International Study) ja PAL (pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä). Tutkijaryhmän jäsenet ovat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Tutkimuksissa on kuvattu suomalaista opettajakuntaa varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Raporttien yhteistuloksena saadaan luotettava ja kansainvälisesti vertailukelpoinen kuva alan työolosuhteista, opettajien työtyytyväisyydestä ja heidän kokemasta ammatin arvostuksesta. Tulokset auttavat ymmärtämään, miksi opettajan työ on Suomessa yhä haluttu ammatti.

Tutkijat nostivat esille tekijöitä, joista pitää huolehtia paremmin, jotta opetustyö pysyisi suosittuna myös tulevaisuudessa. Erityisesti opettajien täydennyskoulutuksen todettiin olevan hajanaista, satunnaista ja vaikuttavuudeltaan puutteellista.

Palkinto jaettiin Opetusalan Ammattijärjestön vuonna 2013 perustamasta järjestön 40-vuotisjuhlarahastosta, jonka tarkoituksena on lisätä opetus- ja kasvatusalan tunnettuutta ja palkita alan toimijoita. Rahastoa hallinnoi Opetus-, koulutus- ja kasvatusalojen säätiö – OKKA-säätiö.

Tutkijat palkittiin OAJ:n järjestämissä Lukuvuoden avajaisissa Helsingissä.

Tutkijaryhmään kuuluivat:

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos;

  • erikoistutkija Matti Taajamo
  • tutkija Hannu Jokinen
  • suunnittelija Eija Puhakka
  • projektitutkija Matti Pennanen
  • projektitutkija Anne Martin
  • amanuenssi Sanna Honkimäki
  • yliopistotutkija Kari Nissinen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu;

  • yliopettaja Harri Keurulainen
  • lehtori Maarit Miettinen
  • yliopettaja Kirsti Weismann

Lisätiedot:

  • puheenjohtaja Olli Luukkainen, OAJ, puh. 0500 652 872
  • hallituksen puheenjohtaja Ari-Pekka Elomaa, OKKA-säätiö, puh. 050 518 3232