Vanhoja pohjalaistaloja ihaillessa monikaan ei ehkä tule ajatelleeksi, että niiden tyyli jäljittelee antiikin Kreikan ja Rooman temppeleitä. Antiikin temppelit suunniteltiin ulkopuolelta katseltaviksi. Ne muodostuivat rakennusta kiertävistä pylväsrivistöistä ja pylväiden kannattelemista vaakapalkeista ja harjakatosta. Pylväiden päät oli usein koristeltu. Päädyssä oli päätykolmio. Temppeleiden pohja oli suorakaiteen muotoinen. Antiikin Kreikkaa ja Roomaa ihailevia tyylisuuntia kutsutaan klassismiksi tai uusklassisiksi tyylisuuntauksiksi.

Hefaistoksen temppeli, Kreikka

Välillä antiikin ihanteet hylättiin tai niitä sovellettiin eri tavalla. Tyylien muuttuminen näkyy erityisesti ikkunoissa, rakennuksen muodossa ja seinien vuorauksessa.

Kustavilainen tyyli

1700-luvun lopulla vallitsi klassismin ihanteisiin pohjautuva kustavilainen tyyli, joka ihannoi yksinkertaisuutta. Antiikin Kreikan ja Rooman rakennuksista omaksuttiin yksityiskohtia, kuten pystysuorat pilasterit (eli puolipylväät) ja päätyjen puolipyöreät lunetti-ikkunat. Kustavilaisissa taloissa on usein kapeat ikkunakehät ja pieniruutuiset ikkunat.
(googlaa kuvahaku kustavilainen rakennus)

Ala-Yrjänäisen talo eli Kauhajoen museo on rakennettu kustavilaiseen tyyliin. Kustavilaisuus ihannoi yksinkertaista ulkoasua ja ikkunoita, joissa on pienet ruudut. Osassa ikkunoista on jopa 16 ruutua.

Empire

Suomen sodan jälkeen taloista tehtiin koristeellisempia, kun empire-tyyli tuli muotiin. Ihanteena olivat edelleen antiikin temppelit, joiden pylväsrivistöjen ja vaakapalkkien muodostama rakenne haluttiin näkyviin myös pohjalaistaloissa. Temppelin vaakapalkkeja imitoi räystään alla oleva palkisto eli friisi, jossa voi olla matalia haukanikkunoita. Friisi saatiin aikaan lisäämällä räystään alle valkoiseksi maalattu vaakalistoitus tai koristelistoja. Rakennusten nurkat saatettiin koteloida valkoiseksi maalatulla pystylaudoituksella, joka muistuttaa antiikin temppelien pilastereita. Joskus nurkkapilastereihin on tehty leveämpi jalusta ja yläpäähän koristeosa eli kapiteeli, jotta pylväs- tai pilasterivaikutelma vahvistuisi. Myös ikkunoiden vuorilaudoissa ja kuistien koristelussa pyrittiin pystypilari- ja vaakapalkkivaikutelmaan. Julkisivun tuli olla harmonisesti jäsennelty - mieluiten symmetrinen - ja matala harjakatto korosti talojen pituutta. Empiretyyli suosi vaakalaudoitusta pystylaudoituksen sijaan. Myös päätykolmio on antiikin temppeleistä peräisin. Päätykolmio luotiin pohjalaistalojen päätyihin joko maalaamalla päätyjen yläosa eriväriseksi tai lisäämällä nurkkiin vaakasuuntaiset koristelistat, ns. kissanpenkit. Päätykolmio lisättiin joskus myös ikkunan yläreunaan. Empire suosi ulkoseinissä keltaista väriä, jolla imitoitiin hiekkakiveä, mutta Kauhajoella keltaiseksi maalattiin vain varakkaimpien taloja, kuten Sanssin kartano.
(googlaa kuvahaku: empire rakennus)

Lehtisen talossa Harjankylässä empirepiirteitä ovat mm. symmetria, vaakalaudoitus, 6-ruutuiset ikkunat, haukanikkunat, palkkikehät, koristeellinen friisi räystään alla, päätykolmion muodostavat "kissanpenkit" räystäiden nurkalla, päätyikkunan yläpuolella oleva kolmiokoriste sekä vaalea väritys.

Kertaustyylit

Kertaustyylit tulivat muotiin rakennuksissa 1800-luvun lopulla. Uusgotiikka, uusrokokoo ja uusrenessanssi ottivat vaikutteita vanhoista tyylisuunnista. Gotiikalle oli tyypillistä korkeat suippokaaret, mikä näkyy myös uusgotiikassa. Esimerkiksi Sanssin kartanon kuistissa on suippokaari-ikkunoita.
(googlaa kuvahaku: goottilainen kirkko)

Sanssin kartanon kuisteissa on uusgotiikalle tyypillisiä suippokaari-ikkunoita. Rakennuksessa on eri-ikäisiä osia. Runko edustaa empire -tyyliä.

Uusrenessanssin tyylipiirteitä näkyy useassa Kauhajoen vanhassa puurakennuksessa. Aninkoulun (1882) yksityiskohdat ovat runsaampia ja koristeellisempia kuin klassismin tyyliin rakennetuissa rakennuksissa. Ikkunoiden yläpuolella ja kerroksien välissä olevassa vaakalistassa on koristeita. Vuorilautoja ei ole maalattu valkoisiksi, vaan tummemmiksi kuin seinät. Julkisivu on jaettu vaakalistoilla kenttiin. Laudoituksen suunta muuttuu vaakalistojen eri puolilla: alimmassa kentässä on pystylaudoitus, keskellä vaakalaudoitus ja ylimmässä kentässä taas pystylaudoitus. Uusrenessanssi suosi T-jakoa ikkunoiden ruudutuksessa. Aninkoulussa on ristiruudutus kapeissa ikkunoissa. Muiden ikkunoiden ruudutuksessa näkyy jo seuraavan tyylisuunnan eli jugendin vaikutusta.
(googlaa kuvahaku: uusrenessanssi rakennus)

Aninkoulu Topeekan varressa on Kauhajoen ensimmäinen kansakoulu.