Romantiikka

1930-luvulla kukoistanut funktionalismi aloitti modernien tyylisuuntausten kehittymisen. Funktionalismin pelkistämiselle vastapainoksi tuli 1950-luvulla romanttinen virtaus pehmentämään rakennusten ulkoasua. Kauhajoella on muutama 1950-luvulla rakennettu julkinen rakennus, jossa näkyy romantiikan vaikutusta. Esimerkiksi nykyisin kansalaisopistona toimivassa vanhassa kunnantalossa romantiikan piirteitä ovat rapatut värilliset seinät ja luonnonkivilaatoilla koristettu kivijalka. Valtava sisäänkäynti on pohjoismaisen klassismin mukainen, kehystämättömät suuriruutuiset ikkunat puolestaan jatkavat funktionalismin muotokieltä.

Vaurastuminen näkyy asuintaloissa

Maaseudulla monet perheet rakensivat 1960-70-luvuilla rintamiestaloihinsa tasakattoisen ns. elintasosiiven, joissa oli WC, sauna ja kylpyhuone. Aikaisemmin saunaan ja huussiin mentiin ulkokautta. Kunnallistekniikan kehittyminen eli vesi- ja viemärijohdot mahdollistivat sisävessat. Talojen seinät vuorattiin joskus puun sijasta mineriittilevyillä.

Modernismi ja postmodernismi

Funktionalismi aloitti modernismin kehittymisen. Modernit tyylisuuntaukset ulottuivat laajemmin Kauhajoelle 1960-70-luvulla rakennettuihin julkisiin rakennuksiin. Tälle aikakaudelle oli tyypillistä rakennusten kuutiomainen muoto, nauhamaisesti rinnakkain sijoitetut ikkunat, vaaleat värit, tasa- tai pulpettikatto ja betonijulkisivut. Näitä piirteitä voi nähdä mm. yhteiskoulun, ammattioppilaitoksen, valtion virastotalon (Puistotie 19 ja 21), Topeeka 35:ssä sijaitsevan liikerakennuksen ja Bio Marlonin arkkitehtuurissa.










Modernismi sai puolestaan vastareaktion kun postmodernismi pyrki 1980-luvulla pehmentämään betoniviidakkoa. Muotiin tulivat tiilijulkisivut ja perinteiset harjakatot. Tasakatot olivat osoittautuneet Suomen ilmasto-olosuhteissa hankaliksi. Monessa 1980-luvulla Kauhajoelle rakennetussa rakennuksessa kuten kunnanvirastotalossa, terveyskeskuksessa sekä Kelan, Osuuspankin, Petriinan, Krouvin, Lukselin ja Halpahallin kiinteistöissä on punatiilijulkisivu.

Tiilijulkisivujen jälkeen muotiin tuli lasijulkisivut ja tornimaiset osat. Tämä näkyy erityisesti suurimmissa kaupungeissa, mutta Kauhajoellakin löytyy useita esimerkkejä, kuten Logistia, Tietokauha sekä liikerakennus Topeeka 21:ssä.