Jugend

Antiikin ihanteet hylättiin 1900-luvun alussa, kun muotiin tuli kansallisromantiikka ja jugend. Kauhajoella jugend-tyylisiä rakennuksia rakennettiin erityisesti 1910-1930-luvuilla. Jugendille on tyypillistä koukeroisuus, epäsymmetria, monimuotoisuus ja monivärisyys. Jugend-tyylisessä rakennuksessa voi olla erikokoisia ja –muotoisia ikkunoita ja ulokkeita, eri kattokaltevuuksia, eri rakennusmateriaaleja ja eri värejä. Klassismin rakennuksissa harjakatoista tehtiin matalia, mutta jugend suosi korkeita jyrkkiä kattoja, joissa oli usein aumauksia. Kuvassa on Räimiskän ikkunoita.

Kauhajoella jugend-tyyliin on rakennettu esimerkiksi nykyään nuorisotalona toimiva entinen kunnantalo eli Räimiskä. Rakennuksen muoto ei ole säännöllinen vaan siinä on ulokkeita. Runko on leveä ja korkea. Julkisivu on epäsymmetrinen. Katon harja on viistetty päistään. Ikkuna-aukot on viistetty yläkulmista ja ikkunoissa on erikokoisia ruutuja. Ikkunoiden vuorilaudat jatkuvat alaspäin. Räystäs on leveä ja räystäällä ja harjalla on veistettyjä koristeita.

Muita jugend-rakennuksia ovat Harjan koulu, Nummijärven vanha koulu, Aronkylän ja Kainaston rautatieasemat, Hyypän osuusmeijeri, Myllymäki Käyränkylässä ja Koskiaron asuintalo. Jugendin vaikutus näkyy myös ajan talonpoikaisrakennuksissa mm rakennusten epäsymmetrisyytenä.
(Googlaa kuvahaku: jugend rakennus)

Koskiaron talo edustaa jugendia.

1920-luvun klassismi

Jugendin rönsyilevä tyyli aiheutti pian vastareaktion, jonka myötä palattiin klassismin ihanteisiin. 1920-luvun klassismi oli yksinkertaisempaa kuin 1800 -luvun empire. Yhteistä näille oli symmetria, antiikin temppeleitä jäljittelevät pilari-palkki-teemat julkisivuissa ja ikkunoissa sekä päätykolmiot. Uutta oli Egyptin muinaisesta arkkitehtuurista omaksuttu oviaukon korostaminen. Esimerkkejä 1920-luvun klassismista Kauhajoella on Ojalan pakari, kotitalousopiston päärakennus, evankelinen opisto, Topeeka 23 ja monet 1920-30 –luvuilla rakennetut kyläkoulut.
(googlaa kuvahaku: 1920 klassismi rakennus)

Kotitalousoppilaitoksessa on klassismille tyypillinen sisäänkäynti.

Funktionalismi eli funkkis

Funktionalismi eli funkkis näkyy Kauhajoen katukuvassa vain vähän. Funkkikselle oli tyypillistä geometriset muodot, valkoinen julkisivu, tasakatot, räystäiden puuttuminen ja suuret ikkunat. Funktionalismi kukoisti 1930 -luvulla. Funktionalismi vaikutti myös kuntien kaavoitukseen. Taajamat alettiin jakaa toiminnallisiin eli funktionalistisiin vyöhykkeisiin. Esimerkiksi työ, asuminen, virkistys ja liikenne pyrittiin sijoittamaan kaikki omille alueilleen.
(googlaa kuvahaku: funktionalismi rakennus)

Vanha sairaala edustaa funktionalismia.

Pula-ajan vaikutus rakentamiseen

Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla rakentamisen tarve oli valtava. Sotien seurauksena lähes puoli miljoonaa suomalaista menetti kotinsa. Evakkojen asuttaminen oli jälleenrakennuskauden suurimpia haasteita. Koko Suomessa oli sodan seurauksena pula-aika (1939-1954), joten rakentamisessakin pyrittiin käyttämään tarvikkeita säästeliäästi. Hirsitalojen sijasta alettiin tehdä taloja sahatavarasta, mikä vähensi puutavaran tarvetta. Pitkien talojen sijasta alettiin tehdä neliön mallisia taloja, jotta taloa voitiin lämmittää yhdellä talon keskelle sijoitetulla sydänmuurilla. Rintamamiestaloiksi kutsuttuja taloja rakennettiin paljon Kauhajoellekin. Tyypillinen rintamamiestalo on 1,5 kerroksinen, rungoltaan kuutio, harjakattoinen, vuorattu pystylaudoituksella ja siinä on kaksi- tai kolmiruutuiset ikkunat.
(googlaa kuvahaku: rintamamiestalo