Haapavesi 150 vuotta

Haapaveden koulut

Tekijä: Sara Pelkonen
Haapavedellä on yläkoulu ja kuusi ala-astetta, joista keskustan ala-aste toimii sekä Hyttikallion että Mäkirinteen kiinteistöissä.

Hyttikallion koulu
Hyttikallion koulu on toinen keskustassa sijaitsevista kouluista. Koulullamme on esiopetusryhmä, vuosiluokat 1.-6. kaksisarjaisena ja 7 pienryhmää. Oppilaita koululla on 279 ja opetushenkilöstöä n. 40.

Mäkirinteen koulu
Mäkirinteen koulu on Keskustan koulun toinen toimipiste. Oppilaita koululla on 177 ja opettajia 11. Koululla käy lisäksi opettamassa 4 opettajaa, joilla toimipisteet ovat toisaalla.
Mäkirinteen koulun tiloissa toimii myös kaksi yläkoulun luokkaa ja yksi Hyttikallion koulun alainen luokka.

Mieluskylän koulu
Mieluskylän koulu sijaitsee n. 10 kilometrin päässä Haapaveden keskustasta. Oppilaita koululla on 75 ja opettajia 4 + tuntiopettajia.

Humalojan koulu
Humalojan koulu sijaitsee 4 kilometriä Haapaveden keskustasta Oulaisten suuntaan. Koulu on perustettu vuonna 1927.

Vatjusjärven koulu
Vatjusjärven koulu sijaitsee kahdeksan kilometrin etäisyydellä Haapaveden keskustasta. Koulussa on vuosiluokat 1 – 6 ja esiopetus. Oppilaita on 53 ja opettajia neljä. Koulu sijaitsee idyllisessä maalaismaisemassa mahdollistaen virikkeellisen koulunkäynnin turvallisessa ja perinteikkäässä oppimisympäristössä.

Vattukylän koulu
Vattukylän koulu sijoittuu Haapaveden keskustasta viitisen kilometriä Kärsämäkeen päin. Vattukylän koululla on oppilaita noin 50 ja opettajia 3.
Koulu on entinen vanhainkoti, joka on kyläläisten voimin saneerattu toimivaksi koulutilaksi.

Haapavesi

Tiistaina meijjän luokkaan kokoontu kaikki muut luokat, koska Mauno Mustapää tuli pitämään meille tuntia Haapavedestä. Meijjän luokkaan siis tuli 1-2 luokka, ja jokanen niistä meni oman kumminsa viereen istumaan. 3-4 luokka tuli meijjänluokan etuosaan istumaan puolikaareen. Mauno on kotosin Lehonsaarelta, ja on vanha Vattukylänkoulun opettaja. Mauno alotti sillä, että se näytti meille hevosenkengän, ja laitto sen sitte kiertoon, että saatiin kokeilla miten painava se on. Sitte se esitteli meille kaikkia muitaki esineitä kuten: tuohituotteita, leikkikaluja, sukset, viikatin, ja puun kuorimarauvan. Sen jälkeen Mauno laitto kuvia näkymään valkokankaalta ja alko kertomaan niistä. Kuvia oli vesimyllyistä, heinänteosta jota meijjänki ikäset teki, heinän kuivauksesta, lypsykuvia, ja hevosesta jolla oli monia varusteita, ennen ku sen pysty laittaa tekkeen töitä. Hevosella piti olla esimerkiksi länget, ja ohjat. Taloissa oli emäntä, joka laitto muulle väelle ruokaa. puunkaadossa puu kaadettiin Justeerillä, joka on vähä niinku saha. Kuorimaraudalla kuorittiin ne puut, ja sen jälkeen niistä pysty rakentamaan vaikka taloja. Puita pikottiin tavallisesti kirveellä. Kattoja oli monen laisia. Oli: lauta, tuohi- paanu- ja pärekattoja. Sen jälkeen Mauno kerto tervanteosta.

Kuvahaun tulos haulle tervan teko
Tässä kuvassa terva valuu sitä ränniä pitkin tonkkiin. Saavit vietiin veneellä kylään, josta ne sittemmin myytiin.
Aiheeseen liittyvä kuva
Terva siis kuletettiin veneillä, ja veneet olivat usein pitkiä, ja saavien muotosia, että ne saavit saatas peräkkäin siihen.
VIimenen kuva oli musta, jossa luki valkosella: MIKÄÄN EI NIIN TYMPÄSE KU KIVISEN PELLON KYNTÖ JA VELAN MAKSU :)

Hannaleena

Maanantai 21.11

Maanantai.21.11

Maanantaina ensimmäisellä tunnilla me käytiin läpi perustietoja Haapavedestä.
Opettajamme kertoi meille Haapaveden vaakunan merkityksen.
Musiikin tunnilla me laulettiin pari Marjatta Pokelan laulua ja kuunneltiin Justimusfilmsin Haapavesi-laulu. Me keskusteltiin Pasi Jääskeläisestä, Martti Pokelasta ja Marjatta Pokelasta. Joista saat tietää enemmän musiikki lohkosta.

Tiistai 22.11.2016

Maunon haastattelu

Mauno Mustapää:
Maunon isäkuoli kun mauno oli 8-vuotta. Joten hänen veljensä ja naapurinsa opetti hänelle miten käyttää maatalouskoneita. Hän teki niillä heinätöitä ja pui riisiä.

Pienenä hän tykkäsi naapureista ja kylä yhteisöistä se opetti hänelle sopua ja kunnioitusta.
Muno muutti Vaalaan nuorena. Siellä hän meni naimisiin ja sai 12 lasta jotka ovat nyt jo muuttaneet pois kotoaan. Mauno ja hänen vaimonsa muutti Lehonsaareen. He hakivat Kaupungin talon paikalta hirsirakennuksen. Ja pystyttivät sen Lehonsaareen. Mauno asuu vieläkin samassa talossa.
Maunon mielestä eniten muuttunut on kaupungin kuva. Kaikki vanhat rakennukset purettiin ja tehtiinuudet.

Maunon mielestä Haapavedessä parasta on: mukavat ihmiset, maisemat, palvelut, urheilu, kaupat ja terveydenhuolto.