Maaliskuu
Mainio Maaliskuu
Maaliskuussa aloimme tutkia kevään merkkejä käyttäen eri aistejamme. Toisinaan pysähdyimme katselemaan loimijokeen ilmestyneitä sorsia, välillä kuuntelimme kuinka sulava lumi solisi kevätpuroissa ja tottahan toki tunnustelimme ihania lätäköitä. Wahreenin puistoon menimme etsimään nukkuvaa karhua. Karhua emme onneksi löytäneet mutta päädyimme karhujen jumpalle joka sisälsi alku verryttelyä sekä jännittävää karhu nukkuu leikkiä, sekä motorisia taitoja kehittävän karhujen temppuradan.
Kevätnäyttelyn loppu viimeistelyjä, yhteisenä työnä teimme pohjan kolmen pukin tarinaan. Lapset pääsivät itse suunnittelemaan kuinka joki kulkee sekä millä puolella niitty tulee olemaan.

Toteutimme retken Keltaisten eskarilaisten metsä paikalle. Teimme moniaistillisesti havaintoja kevään edistymisestä sekä tietenkin leikimme mitä parhaimpia keppi-ja maja leikkejä. Metsäympäristössä tuli kuin huomaamatta harjoiteltua erilaisia liikunnallisia taitoja kuten tasapainoa ja kiipeilyä. Naakkelit viihtyivät täällä erityisen hyvin ja retken ainoa murhe olikin "miksi ei ollut eväitä?" Sovimmekin lasten kanssa lopuksi että kotaretkipäivä järjestetään mahdollisimman pian.

Maaliskuussa olemme olleet aktiivisessa kirjeen vaihdossa Elisan, Kuura-ketun sekä Taitajat- ryhmän kanssa. Olemme päässeet harjoittelemaan kirjeiden kirjoittamista sekä tarinankerrontataitojamme kertoessamme kuulumisiamme. Olemme myös kirjeissä kuin muutenkin arjessamme tutustuneet tunnetaitoihin ja harjoitelleet eri tunteiden nimeämistä sekä keskustelleet millaisissa tilanteissa erilaisia tunteita voi tulla. Naakkelit tekivätkin hienon havainnon ettei ole "hyviä" tai "huonoja" tunteita, on vain tunteita joita tulee ja menee.
Vietimme mukavan aamupäivän tärkeiden läheisten kanssa, yhdessä Rulla-ryhmän kanssa. Yhdessä saimme tehdä upeita taikataikina teoksia, maalailla, pelailla, lukea, nauttia nukketeatterista, rentoutua satuhieronnassa sekä vain nauttia yhdessä olemisesta ja tekemisestä.

Istutimme Naakkeleiden oman yhteisen pääsiäisruohon. Jokainen lapsi sai vuorollaan lisätä purkkiin multaa ja lopuksi myös omat siemenet, teimme tässä havainnon että ihan jokaisen lapsen osallistumista tarvittiin ja jokainen on arvokas ja tärkeä ryhmän jäsen. Pohdimme myös millaisen ympäristön nämä pienet siemenet voisivat tarvita alkaakseen kasvamaan; aurinkoa, vettä ja rakkautta ihan kuin lapsetkin. ❤️

Yhtenä päivänä meille oltiinkin jätetty ala-aulaan viesti, jossa meidät kutsuttiin seikkailuradalle etsimään onnenamulettia Lilli possun kanssa. Aluksi meille maalattiin seikkailumaalaukset ja saimme keksiä omat seikkailijanimet. Hiivimme äänettömästi puistossa ja kuuntelimme ympäristön ääniä, kunnes päädyimme valtavan hämähäkinverkon luokse josta meidän piti päästä läpi koskettamatta seittiin, tämä olikin jännittävää ja vähän pelottavaakin mutta onneksi Naakkelit ovat mahtavia kaverin kannustajia niin selvisimme tästä. Löysimme seuraavaksi seitti labyrintin joka johdatti meidät puulle missä olikin ansoja mitkä Naakkeleiden tuli purkaa heittämällä aukoista keppejä tai käpyjä. Sieltä päädyimmekin tasapainoilemaan suon ylittävälle riippusillalle joka johdatti meidät niitylle, tässä vaiheessa ihmettelimme jo tosissaan missä onnenamuletti on kunnes meidän ylitse liiteli Leevi-lepakko joka kertoi että jokainen voi itse päättää mikä luonnonesine on oma hyvän onnen amuletti.
Kodalla nautimme suhteellisen kuivasta ja kauniista kevätsäästä. Luimme kodalla Elisan ,Taitajien ja Kuuran lähettämän kirjeen jossa meille esiteltiin Taitajat. Kuura myös ehdotti meille yhteistä videotapaamista joka kuulosti meistä myös tosi hyvältä idealta. Naakkelit nauttivat eväistä ja erityinen lempileikki retkellä oli ojasta kalastus. 💚
Loppukuusta sanoimme Pepille heipat ja toivotimme Elisan ja Kuuran tervettuulleksi takaisin Naakkeleihin ❤️

