YLEISTÄ

Kriisitilanteiden ehkäisyn tarkoituksena on taata kaikille oppilaille ja henkilökunnalle turvallinen oppimis- ja työskentely-ympäristö. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on yksi keino ehkäistä kriisitilanteiden syntymistä.

Koulun oppilashuoltosuunnitelma päivitetään vuosittain. LINKKI

PUHEEKSI OTTAMINEN
- malli

MASENNUS

Masentuneen oppilaan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Masennuksen merkkejä voivat olla:

• Univaikeudet
• Syömishäiriöt
• Väsymys, voimattomuus
• Toivottomuus, apatia, vetäytyminen
• Vihamielisyys
• Keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus
• Itseinho, viiltely
• Itkuisuus, surullisuus
• Kuoleman kaipuu

Myös runsaat poissaolot voivat olla merkkejä masennuksesta. Jos masennusta on syytä epäillä, tulee se ottaa puheeksi oppilaan kanssa. Oppilas ohjataan keskustelemaan terveydenhoitajan, koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa.

Jos kyseessä on koulun henkilökunnan jäsen, on asia hyvä ottaa ensin puheeksi asianosaisen ja tarvittaessa esimiehen kanssa. Esimies voi ohjata työntekijän tarvittaessa työterveyshuollon palveluihin.

ITSEMURHAVAARA

Itsemurhauhkailuun tai itsemurhapuheeseen on aina suhtauduttava vakavasti. Kysy suoraan, onko henkilö ajatellut itsemurhaa. Itsemurha-aikeista kysyminen antaa mahdollisuuden puhua asiasta ja helpottaa pahaa oloa. Vaikka asianomainen kieltäisi kertomasta asiasta muille, itsemurha-aikeista tulee kertoa oppilashuoltoon tai työntekijän esimiehelle. Myös asianomaiselle kerrotaan, että tilanteen vakavuuden vuoksi asiaan on puututtava.

Itsemurhavaarasta kertovat muunmuassa:

• Aiemmat yritykset
• Itsemurhalla uhkailu
• Vakava masennus
• Voimakas kiinnostus kuolemaan tai itsemurhiin
• Teräaseella leikittely, viiltely, turha riskien otto
• Lähipiirissä tapahtunut itsemurha

Nuoren itsemurhaa suunnittelevan ystävät huomaavat usein ensimmäisenä itsemurhavaaran. Siksi nuorille on tärkeää kertoa, että itsemurhauhkailusta tulee aina kertoa aikuiselle, vaikka ystävä ehdottomasti kieltäisi.

PSYKOOTTINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Oppilaan tai työntekijän käytöksessä tapahtuvat äkilliset, suuret muutokset voivat olla merkki vakavasta mielenhäiriöstä, johon tarvitaan nopeasti ammattiauttajan apua. Mikäli työntekijän tai oppilaan käyttäytymisen muutos on huomattava tai hänellä on seuraavia oireita on syytä huolestua:

• Sekavat tai epärealistiset puheet
• Rituaalit, pakkotoiminnot
• Harhaluulot
• Vetäytyminen
• Erikoinen toiminta
• Radikaali muutos suhtautumisessa työhön tai opiskeluun
• Ulkoisen olemuksen äkillinen muuttuminen, esim. hoitamattomuus
• Vihjailu avuntarpeesta

Tällaisessa tilanteessa on syytä ottaa välittömästi yhteyttä oppilaan huoltajaan sekä pyytää kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin tai -psykologin arviota tilanteesta. Työntekijän ollessa kyseessä otetaan yhteys esimieheen, joka konsultoi työterveyshuoltoa.

TAPATURMAAN JA SAIRASKOHTAUKSEEN VARAUTUMINEN

Tapaturmiin ja sairaskohtauksiin varaudutaan kouluttamalla ja perehdyttämällä henkilökuntaa sekä huolehtimalla yleisestä turvallisuudesta.

Huoltajan luvalla tiedotetaan henkilökuntaa esim. oppilaan sairaudesta, lääkityksesta ja ruokavaliosta. Erityistarpeiselle oppilaalle nimetään oma vastuuhenkilö.


PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISY

LINKKI

Yhteisöllisessä oppilashuollossa suunnitellaan toimenpiteitä ajankohtaisiin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn liittyviin asioihin. 


KIUSAAMISEN, SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN TAI VÄKIVALLAN EHKÄISY

LINKKI


TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS


LINKKI


ULKOPUOLISIIN UHKIIN JA ILKIVALTAAN VARAUTUMINEN

Henkilökunta varautuu ulkopuolisiin uhkiin opettajiston turvallisuushyllyn materiaaleihin perehtymällä ja sisäistämällä toimintaohjeet. Ulko-ovet pidetään lukittuina koulupäivän päättymisen jälkeen. Ulko- ja sisätiloja valvotaan kameroilla ja valvonnasta informoidaan kyltein. Poistumista ja sisäänsuojautumista harjoitellaan säännöllisesti.