Jännite on esimerkiksi pariston kyky tuottaa sähkövirtaa. Jännitettä tuottavia laitteita, kuten paristoja ja akkuja, kutsutaan yleisesti jännitelähteiksi. Kun tavalliseen 1,5 voltin sormiparistoon kytketään johtimilla lamppu, se syttyy palamaan. Paristo, johtimet ja lamppu muodostavat suljetun virtapiirin, jossa sähkövirta kulkee. Lamppu syttyy palamaan sähkövirran vaikutuksesta. Kun pariston jännite on suurempi, lamppu palaa kirkkaammin. Tämä tarkoittaa suurempaa sähkövirtaa.

Perinteisessä paristossa on sinkkiä ja hiiltä ammoniumkloridiliuoksessa.

Pariston tarkempi rakenne: 1) metallinappi (plus-napa), 2) grafiittitanko, 3) sinkkilieriö (anodi), 4) mangaanidioksidi (katodi), 5) kosteaa ammoniumkloridia, 6) metalliliitin eli miinus-napa.

Paristossa eli sähköparissa on kahta eri ainetta, jotka ovat sähköä johtavassa elektrolyyttiliuoksessa. Aineiden välille syntyy jännite kemiallisten reaktioiden ansiosta. Pariston jännite on tasajännitettä. Se tuottaa virtapiiriin tasavirtaa, DC (direct current). Pistorasian jännite on vaihtojännitettä. Se tuottaa virtapiiriin vaihtovirtaa, AC (alternating current). Tasajännite tuottaa vain samaan suuntaan kulkevaa sähkövirtaa, kun vaihtovirta tuottaa sähkövirtaa, jonka suunta vaihtuu. Vaihtovirtaa tarkastellaan luvussa Generaattori.

Katso tästä interaktiivinen sovelma tasa- ja vaihtovirran mallinnuksesta.

Pariston ja akun välinen ero on se, että akun voi ladata uudelleen, mutta paristoa ei. Akut voivat olla samannäköisiä kuin paristot, joten laittaessasi akkuja lataukseen, sinun on oltava tarkkana. Jos erehdyt laittamaan akkulaturiin tavallisia paristoja, paristot voivat syttyä palamaan.

Sormiparistot ja akut ovat ulkoisilta mitoiltaan samanlaisia. Siksi on tarkkaan luettava lataukseen laitettavan osalta, että se on ladattavissa (rechargeable).