Vaalit

Suomessa on edustuksellinen demokratia eli kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajia tekemään päätöksi. 

Suoraa demokratiaa on esim. kansanäänestys. Suomessa on järjestetty kaksi kertaa kansanäänestys, 

kieltolain kumoamisesta 1932 ja Euroopan unioniin liittymisestä 1994. 

Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Kaikki täysi-ikäiset (18 vuotta) saavat äänestää ja kaikilla on yksi ääni. 
 
Kun saat äänestää, olet vaalikelpoinen eli saat asettua ehdokkaaksi (poikkeus sotilaat ja korkeat virkamiehet) 

Vaaleihin ehdokkaita saavat asettaa rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset. 

  

Eduskuntavaalit 

Joka neljäs vuosi valitaan 200 kansanedustajaa, ellei eduskuntaa hajoteta ja määrätä uusia vaaleja. 

Suhteellinen vaalitapa 

Suomi on jaettu kolmeentoista vaalipiiriin. 

 Kunnallisvaalit  

Joka neljäs vuosi 

Suhteellinen vaalitapa, valitaan kunnanvaltuuston jäsenet. 

Jokainen kunta on vaalipiiri. 

Presidentinvaalit  

Joka kuudes vuosi, ellei presidentti eroa tai kuole ennen kauden loppumista. 

Suora kaksivaiheinen kansanäänestys. 

Koko maa on vaalipiiri. 

EU-parlamenttivaalit 

Joka viides vuosi valitaan Suomesta 13 edustajaa EU-parlamenttiin. 

Suhteellinen vaalitapa 

Koko maa vaalipiiri


4.2 Suomen eduskunta 

 Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Heidät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Eduskunta on yksikamarinen. 

Eduskunta käyttää korkeinta päätösvaltaa Suomessa.  

Eduskunnan työtä johtaa puhemies. Hän myöntää esim. puheenvuorot täysistunnossa. Arvojärjestyksessä toinen heti presidentin jälkeen. 

Valtiopäivät on eduskunnan vuosittainen työaika ( syksystä kesään)  

 Kansanedustajat valmistelevat eduskunnan päätöksiä esim. uusia lakeja valiokunnissa. 

 Valiokunnat ovat keskittyneet tiettyihin osa-alueisiin esim. puolustusvaliokunta. Hallitus voi antaa selityksen toimistaan valiokunnalle. Valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia. 

 Eduskunta päättää asioista täysi-istunnossa.  Ennen äänestystä on kansaedustajat lausuvat mielipiteensä asioista. Täysi-istunnot ovat avoimia kansalaisille. 

 

Eduskunnan tärkeimmät tehtävät ovat: 

Lakien säätämien 

Päättää valtion tuloista ja menoista (budjetti)  

Hallituksen toiminnan valvominen  

Hyväksyä tärkeimmät kansainväliset sopimukset  

 Päättää sodasta ja rauhasta  

 
Ryhmäkuri eduskunnassa

Kansanedustajat kuuluvat jonkun puolueen eduskuntaryhmään.  

Kun joku asia tulee eduskunnan päätettäväksi, puolueiden eduskuntaryhmissä sovitaan yhteinen kanta. Puolueet odottavat, että jokainen kansanedusta on samaa mieltä eduskuntaryhmän kanssa. Jos kansanedustaja äänestää eri lailla kuin ryhmässä on sovittu, hänet voidaan erotta ryhmästä. Joskus ryhmät eivät tee yhteistä päätöstä ja jokainen saa äänestää mielensä mukaa 

Lain mukaan kansanedustaja voi aina äänestää niin kuin itse haluaa, mutta yleensä he äänestävät niin kuin muu eduskuntaryhmä (ryhmäkuri). Kansanedusta voi vaihtaa ryhmästä toiseen (loikkaus eri puolueeseen) tai perustaa oman eduskunta ryhmän. 

 
Lain synty 

 Lakiesitys voi saada alkunsa hallituksen esityksestä, kansanedustajan aloitteesta tai kansalaisaloitteesta. 

 Yleensä hallitus antaa lakiesitteen eduskunnalle. Ennen eduskunnan käsittelyä lakiesitystä on valmisteltu ministeriöissä. 

 Eduskunnassa lakiesitys joutuu ensimmäisenä täysistunnon lähetekeskusteluun. Siellä kansanedustajat voivat sanoa mielipiteensä esityksestä ja siellä päätetään mihin valiokuntaa esitys lähetetään. 

 Valiokunnassa kansanedustajat tutustuvat lakiin. He kuuntelevat asiantuntijoita ja erilaisia järjestöjä. Heistä tulee asiantuntijoita lakiesityksen suhteen. 

 Ensimmäisessä käsittelyssä (täysistunto) on kaksi osaa. Yleiskeskustelussa kansanedustajat kertovat mielipiteensä lakiesityksestä. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä laki käydään läpi pykälä pykälältä. 

 Jos eduskunta haluaa tehdä lakiesitykseen suuria muutoksia, se lähetetään suureen valiokuntaan. Jos muutoksi ei tehdä, suurivaliokunta jää pois. 

 Toisessa käsittelyssä (täysistunto) ei enää keskustella vaan äänestetään lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 

 Kun eduskunta on hyväksynyt lain, tarvitaan sen voimaan tuloon presidentin allekirjoitus. Jos presidentti ei allekirjoita lakia, se hylätään. 

Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen uudelleen täsmälleen samassa muodossa kolmen kuukauden kuluttua, se astuu voimaan ilman presidentin allekirjoitusta. Presidentillä on lykkäävä veto-oikeus.

  KPL 4.3   Hallitus   

Hallitus on pääministeri ja joukko muita ministereitä. Jokaisella ministerillä on oma erikoisala. Esim. Opetusministeri vastaa kouluista.  

Ministerit johtavat valtion hallintoa. He ovat ministeriöissä työtä tekevien virkamiesten pomoja eli ministeri johtaa ministeriötä.   

Ministerit ovat politikkoja eli kuuluvat johonkin puolueeseen. He ovat myös yleensä kansanedustajia.    

  

Miten hallitus muodostetaan.  

Eduskuntavaalien jälkeen vanha hallitus eroaa.  

Suurimman puolueen johtaja alkaa kysellä, mitkä puolueet haluavat hallitukseen.   

Neuvotteluissa puolueet sopivat, kenestä tulee ministeri ja montako ministeriä eri puolueet saavat.   

Neuvotteluissa puolueet sopivat, mitä he tekevät seuraavan vuoden aikana (hallitusohjelma). Jokaisella on omat vaatimukset, mutta tehdään kompromissi.   

Jos yli puolet kansanedustajaa kannattaa hallitusta, se on valmis.  

Presidentti nimittää (“hyväksyy”) hallituksen.   

 

 Mitä hallitus ja ministerit tekevät?   

Johtaa ja valvoo virkamiehiä. Valtion hallinto.  

Suunnittelee ja valmistelee eduskunnan päättämiä asioita esim. lait ja valtion budjetti.   

Eduskunnan päättämien asioiden toteuttaminen.  

Huolehtii Suomen suhteista ja yhteistyöstä Euroopan Unionin kanssa.   

  

Parlamentarismi   

Parlamentarismi tarkoittaa, että eduskunta valvoo hallitusta. Jos enemmistö kansanedustajista haluaa, hallitus joutuu eroamaan.  

Kansanedustajat voivat esittää hallitukselle tai ministerille kysymyksiä ja ministereiden täytyy vastata.   

Oppositio kertoo kysymyksillä, kuinka huono hallitus, julkisuus.  

Välikysymyksessä 20 kansanedustajaa esittää hallitukselle kysymyksen. Hallituksen pakko vastata.   

Keskustelun jälkeen äänestetään. Jos yli puolet kansanedustajista äänestää hallitus vastaan (ei), niin hallitus eroaa.  

Enemmistöhallitus (yli 100 kansanedustajaa) voittaa äänestyksen. Sen omat kansanedustajat äänestävät hallituksen puolesta, ryhmäkuri.   

Välikysymyksellä oppositio saa julkisuutta. Voi arvostella hallitusta.