1. Raaka-aineita maankuoresta
Eri kivilajit ovat syntyneet eri tavoin
Kymmenien ja satojen kilometrien syvyyksissä kallioperässä on niin kuumaa ja paine niin korkea, että kiviainekset ovat sulassa muodossa. Tämän sulan kiviaineksen eli magman noustessa lähemmäs pintaa se jäähtyy ja tiivistyy.
Näin saavat alkunsa kivilajit, joista siis jalkamme alla oleva kallioperä koostuu. Kivilajit muodostuvat puolestaan yhdestä tai useammasta mineraalista. Mineraalit ovat luonnossa esiintyviä alkuaineita tai yhdisteitä. Yleisemmät mineraalit ovat maasälpä KAlSi3O8, kvartsi SiO2, hematiitti Fe2O3, kuparikiisu CuFeS2 ja magnetiitti Fe3O4. Mineraalit voidaan tunnistaa niiden ominaisuuksien perusteella. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa metallinkiilto, magneettisuus, kovuus ja viirun väri.
Alla olevassa kaaviossa havainnollistetaan kivilajin muodostuminen.
Näin saavat alkunsa kivilajit, joista siis jalkamme alla oleva kallioperä koostuu. Kivilajit muodostuvat puolestaan yhdestä tai useammasta mineraalista. Mineraalit ovat luonnossa esiintyviä alkuaineita tai yhdisteitä. Yleisemmät mineraalit ovat maasälpä KAlSi3O8, kvartsi SiO2, hematiitti Fe2O3, kuparikiisu CuFeS2 ja magnetiitti Fe3O4. Mineraalit voidaan tunnistaa niiden ominaisuuksien perusteella. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa metallinkiilto, magneettisuus, kovuus ja viirun väri.
Alla olevassa kaaviossa havainnollistetaan kivilajin muodostuminen.
Maapallon rakenne
Maapallomme on koostunut kolmesta pääkerroksesta. Nämä ovat kuori, vaippa ja ydin. Heti jalkojemme alla oleva kuori on paksuinta mantereilla ja ohuinta merellä. Mantereilla kuoren paksuus on keskimäärin 30-40 kilometriä ja suurimmillaan se on isojen vuoristojen alla.
Maapallon kuoren alla on vaippa, joka ulottuu 2900 kilometrin syvyyteen saakka.
Maapallon sisin ydin on valtavan paineen puristamana kovaa kiviainesta, joka koostuu pääosin nikkelistä ja raudasta. Maanjäristysaaltojen liikkeitä tutkimalla on saatu selville, että ulompi ydin on sulaa kiveä. Matkaa maan pinnalta keskipisteeseen kertyy 6370 kilometriä.
Maapallon kuoren alla on vaippa, joka ulottuu 2900 kilometrin syvyyteen saakka.
Maapallon sisin ydin on valtavan paineen puristamana kovaa kiviainesta, joka koostuu pääosin nikkelistä ja raudasta. Maanjäristysaaltojen liikkeitä tutkimalla on saatu selville, että ulompi ydin on sulaa kiveä. Matkaa maan pinnalta keskipisteeseen kertyy 6370 kilometriä.
Yleisiä kivilajeja Suomessa
Syvällä kallioperässä magman jähmettyminen on hidasta ja se saa aikaan syväkivilajeja, jotka ovat tiheitä ja kestäviä. Tällainen on mm. Suomen yleisin kivilaji, graniitti, joka muodostuu maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Graniittia käytetään mm. teiden reunuskivissä, hautakivissä ja muistomerkeissä kestävyytensä vuoksi.
Toinen yleinen kivilaji Suomessa on gneissi, joka on syntynyt graniitista eli niissä on samat mineraalit. Gneissi on selvästi juovikkaampi kuin graniitti ja mikäli mahdollista, vieläkin kestävämpi. 
Suomen kovin kivilaji on kuitenkin kvartsiitti, joka on iskostunut hiekkakivestä. Se on monien korkeiden huippujen, kuten Kolin, raaka-aine. 
Pihalaattoina käytetty kiilleliuske on muodostunut savikivestä ja arvokas marmori puolestaan kiteisestä kalkkikivestä.