Yleinen kemia 7.lk
Tiivistelmä kokeeseen
Kappale 2 - aineiden ominaisuuksia
- opettele määritelmät fysikaaliselle ja kemialliselle ominaisuudelle.
- anna esimerkkejä fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista.
Kappale 3 - puhdas aine ja seos
- jaottele aineet ensin puhtaisiin aineisiin ja seoksiin.
- jaottele sitten puhtaat aineet alkuaineisiin tai yhdisteisiin.
- jaottele seokset tasakoosteisiin (homogeeninen) tai sekakoosteinen (heterogeeninen)
- puhtaiden aineiden ja seosten erot
- liuoksen ja kylläisen liuoksen määritelmät
Kappale 4 - erotusmenetelmät
- erotuskaavion piirtäminen
- suodattaminen → mihin perustuu?
- haihduttaminen → mihin perustuu?
- tislaus → mihin perustuu?
- uuttaminen → mihin perustuu?
- linkous → mihin perustuu?
- mekaaninen erottelu → mihin perustuu?
- kromatografiset menetelmät → mihin perustuu?
- valitse järkevin erotusmenetelmä annetulle esimerkille.
Kappale 5 - alkuaine ja atomi
- atomin osat → ydin ja elektronipilvi
- perushiukkaset → nimi ja nimen lyhenne sekä paikka atomissa sekä varaus (protoni, elektroni ja neutroni)
- alkuainelistan 31 alkuainetta osattava → nimi ja kemiallinen merkki
- pallomallit ja niiden piirtäminen → yksittäinen atomi vai molekyyli/yhdiste. Nimeäminen "suomeksi ja kemiaksi"
Kappale 6 - kemiallinen reaktio
- tunnista merkinnästä onko aine → atomi, alkuaine, molekyyli tai yhdiste
- kemiallisen reaktion määritelmä
- reaktioyhtälön kirjoittaminen pallomalleista
- reaktioyhtälön osat
- endo- ja eksoterminen reaktio
- opettele määritelmät fysikaaliselle ja kemialliselle ominaisuudelle.
- anna esimerkkejä fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista.
Kappale 3 - puhdas aine ja seos
- jaottele aineet ensin puhtaisiin aineisiin ja seoksiin.
- jaottele sitten puhtaat aineet alkuaineisiin tai yhdisteisiin.
- jaottele seokset tasakoosteisiin (homogeeninen) tai sekakoosteinen (heterogeeninen)
- puhtaiden aineiden ja seosten erot
- liuoksen ja kylläisen liuoksen määritelmät
Kappale 4 - erotusmenetelmät
- erotuskaavion piirtäminen
- suodattaminen → mihin perustuu?
- haihduttaminen → mihin perustuu?
- tislaus → mihin perustuu?
- uuttaminen → mihin perustuu?
- linkous → mihin perustuu?
- mekaaninen erottelu → mihin perustuu?
- kromatografiset menetelmät → mihin perustuu?
- valitse järkevin erotusmenetelmä annetulle esimerkille.
Kappale 5 - alkuaine ja atomi
- atomin osat → ydin ja elektronipilvi
- perushiukkaset → nimi ja nimen lyhenne sekä paikka atomissa sekä varaus (protoni, elektroni ja neutroni)
- alkuainelistan 31 alkuainetta osattava → nimi ja kemiallinen merkki
- pallomallit ja niiden piirtäminen → yksittäinen atomi vai molekyyli/yhdiste. Nimeäminen "suomeksi ja kemiaksi"
Kappale 6 - kemiallinen reaktio
- tunnista merkinnästä onko aine → atomi, alkuaine, molekyyli tai yhdiste
- kemiallisen reaktion määritelmä
- reaktioyhtälön kirjoittaminen pallomalleista
- reaktioyhtälön osat
- endo- ja eksoterminen reaktio
Johdanto
Olet nyt lähdössä seikkailumatkalle, jolla tutkitaan erilaisia aineita, niiden ominaisuuksia ja niiden muuttumista toisiksi aineiksi. Kemia on kokeellinen luonnontiede, joten matkan varrella tehdään runsaasti laboratoriotöitä eli kokeellisuutta. Kokeellisuuden avulla pääset helpommin sisään kemian maailmaan, kunhan teet ne ajatuksella ja turvallisesti.
