Hiilihydraatit rakentuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiiliatomien muodostama ketju voi olla suora, mutta yleisimmin se on rengas. Renkaat voivat ketjuuntua ja ketjut haarautua. Tunnusomaista hiilihydraateille on se, että hiiliketjuun on liittynyt monta hydroksyyliryhmää (-OH).

Hiilihydraatit jaetaan kemiallisen rakenteen perusteella yksinkertaisiin sokereihin eli monosakkarideihin, yhdistettyihin sokereihin eli disakkarideihin ja pitkäketjuisiin hiilihydraatteihin eli polysakkarideihin.


Kuvassa oikealla on monosakkaridi (glukoosi) ja alapuolella polysakkaridi (selluloosa).

Glukoosi​

Hiilihydraatit ravintona

Hiilihydraatit ovat elimistön pääasiallinen energianlähde. Suurin osa ruokavalion hiilihydraateista on peräisin kasvikunnan tuotteista: viljavalmisteista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Elimistössä hiilihydraatteja on sokerina veressä, solukalvoilla sekä hiilihydraattivarastona, glykogeenina, maksassa ja lihaksissa. Ruoansulatuksessa hiilihydraatti hajoaa ensin suussa syljen amylaasientsyymin ansiosta. Hajoaminen jatkuu mahalaukussa, kunnes mahahapon happamuus estää amylaasin toiminnan.