Typpeä on kaikissa aminohapoissa ja siten myös kasvi- ja eläinproteiineissa. Se on elämälle välttämätön alkuaine, joten sen kierto luonnossa on tärkeä osa ravintoketjua. Ilmasta 78 % on typpeä, mutta ihmiset ja eläimet eivät voi käyttää sitä hyväkseen suoraan ilmasta. Typen saantiin vaaditaan hieman monimutkaisempi prosessi.

1. Ilmasta ihmiseen

Typen kierrossa erilaiset bakteerit ovat keskeisessä roolissa. Esimerkiksi hernekasvit ja leppä sitovat ilmasta typpikaasua (N₂) juurissa elävien typensitojabakteerien avulla. Muut kasvit ottavat typpiyhdisteitä juurten avulla suoraan maasta. Ihmiset saavat typen aminohappojen kautta kasveja, kasvinsyöjiä ja petoja syömällä.

2. Takaisin ilmaan

Typen kierto jatkuu siten, että eliöiden aineenvaihdunnassa muodostuu typpikaasua ja typpiyhdisteitä. Typpi sitoutuu eritteisiin (esim. virtsa), kuolleisiin eliöihin ja maatuviin kasveihin, joista ne liukenevat veteen ja siirtyvät maahan ravinteiksi. Lopulta typpeä hajottavat bakteerit vapauttavat typen takaisin ilmakehään kaasumuodossa N₂. Ainetta ei siis häviä minnekään.

Myös ihminen vaikuttaa aktiivisesti typen kiertoon, sillä esimerkiksi kasvien kasvua parantavissa lannoitteissa on typpeä. Typpeä on myös teollisuuden ja liikenteen päästöissä.