:rightValkuaisainemolekyylit koostuvat aminohappojen muodostamasta verkostosta, jossa aminohappoketjut kiertyvät ja laskostuvat vuorovaikuttaessaan toistensa kanssa. Näin jokainen proteiinimolekyyli saa sille ominaisen kolmiulotteisen rakenteensa, joka näyttää epämääräiseltä lankavyyhdeltä.

Epämääräisyys on kuitenkin harhaa, sillä proteiinimolekyylin kolmiulotteinen rakenne on tarkkaan määrätty ja se on erittäin herkkä ulkopuolisille häiriötekijöille. Rakenteen vaurioituminen  johtaa proteiinin saostumiseen, mikä estää sen toiminnan. Saostuminen voi johtua kuumuudesta, happamista olosuhteista tai raskasmetalleista, kuten esimerkiksi lyijystä. Myös orgaaniset liuottimet voivat aiheuttaa proteiinien saostumisen.

Proteiineissa esiintyy 20 erilaista aminohappoa. Niitä kutsutaan välttämättömiksi aminohapoiksi. Kasvit valmistavat tarvitsemansa aminohapot ja niistä muodostuvat proteiinit itse, mutta eläinkunnassa asia on toisin. Eläimet, ihminen mukaan lukien, hajottavat ravinnosta saamansa proteiinit takaisin aminohapoiksi.

Osa saaduista aminohapoista muunnetaan ensin toisiksi aminohapoiksi ja osa käytetään sellaisenaan proteiinien valmistukseen. Ihminen ei pysty valmistamaan kaikkia 20 välttämätöntä aminohappoa muista aminohapoista. Noin kymmenkunta niistä on saatava suoraan ravinnosta ja siksi on hyvä syödä monipuolisesti ja terveellisesti.
https://peda.net/id/326f7e2717f






Kemisti voi osoittaa proteiinien läsnäolon näytteessä proteiinien osoitusreaktioiden avulla.