Johdanto
:rightYksittäisessä atomissa elektronit muodostavat elektronipilven, joka on suuntautunut tasaisesti joka suuntaan ytimen ympärille. Tässä mielessä atomin pallomalli, niin yksinkertainen kuin se onkin, on oikea tapa mallintaa yksittäistä atomia.
Entäpä jos meillä on kaksi atomia? Olkoot ne samaa tai eri alkuainetta ja niiden haluttaisiin vuorovaikuttavan toisiinsa siten, että ne pysyisivät mahdollisimman lähellä toisiaan. Toisin sanoen niiden välille syntyisi kemiallinen sidos ja ne muodostaisivat molekyylin.
Eikö tällöin molempien atomien kannattaisi suunnata elektronipilveään siten, että niiden väliin syntyisi elektronitihentymä, joka toimisi liimana atomien välillä? Tällöinhän tämä negatiivisesti varautunut tihentymä vetäisi molempia positiivisesti varautuneita ytimiä puoleensa.
Negatiivinen elektronitihentymä vetää puoleensa atomien positiivisia ytimiä.
Näin todella tapahtuukin, mutta mallinnetaan molekyylisidoksen syntyä elektroniverhon sijasta tutulla kuorimallilla. Muista, että edullisin uloimman elektronikuoren rakenne on oktetti, jossa uloimmalla kuorella on kahdeksan (vedyllä ja heliumilla kaksi) elektronia. Atomit pyrkivät saavuttamaan tämän oktettirakenteen, jos se ei ole valmiina kuten on laita jalokaasuilla.