Molekyylisidoksen muodostuminen
:rightKatsotaan kuorimallin avulla, kuinka yksinkertaisin molekyyli, vetymolekyyli, syntyy kahdesta vetyatomista. Kun molekyylisidoksen muodostumista mallinnetaan kuorimallin avulla, merkitään kullekin atomille sen ydin ja siihen alkuaineen järjestysluvun ilmoittama ytimen kokonaisvaraus +-merkkisenä. Elektronikuoret elektroneineen merkitään ytimen ympärille.
Vetyatomin ytimessä on yksi protoni ja ainoalla elektronikuorella yksi elektroni.
Molemmat vetyatomit luovuttavat ainoat elektroninsa yhteiseen käyttöön, jolloin syntyy yhteinen elektronipari. Tämän elektroniparin elektronit sijaitsevat suurimmaksi osaksi vety-ytimien välissä ja näin syntyy kemiallinen sidos, molekyyli- eli kovalenttinen sidos, joka pitää vetymolekyylin koossa.
Koska sidos muodostuu yhteisestä elektroniparista, molempien vetyatomien voidaan ajatella omaavan nämä kaksi elektronia uloimmalla kuorellaan ja siten saavuttavan oktettirakenteen.
Vaikka molekyylisidos käyttäytyy jousen lailla, sitä mallinnetaan atomien välisellä yhtenäisellä viivalla: Vetymolekyyli H2 voidaan merkitä myös H-H.